Yli puolet uusista kansanedustajista olisi valmis nipsaisemaan työttömyysturvasta – näin se tutkijoiden mukaan vaikuttaisi

Yli puolet uusista kansanedustajista olisi valmis lyhentämään ansiosidonnaista työttömyysturvaa, selviää Ylen vaalikoneesta.

Yhteensä 57 prosenttia kansanedustajista kannattaa ansiosidonnaisen lyhennystä ja 43 prosenttia on sitä vastaan.

Puolueista ansioturvaan puuttuminen saa eniten kannatusta kokoomuksesta ja keskustasta. Tiukimmin vastustavat vasemmistoliitto ja sdp.

Eniten kysymys jakaa vihreiden kansanedustajien mielipiteitä: 13 edustajasta seitsemän olisi valmis lyhentämään ansiosidonnaista, kuusi jättäisi leikkaukset tekemättä.

Mutta saavutettaisiinko ansiosidonnaisen lyhentämisellä säästöjä ja parantaisiko se työllisyyttä?

Kysyimme arvioita toimitusjohtaja Aki Kangasharjulta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (Etla), johtavalta tutkijalta Merja Kauhaselta työmarkkinatutkimukseen erikoistuneesta Laboresta sekä tutkimusprofessori Tomi Kyyrältä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).

Avaa kuvien katselu

Nopeammin töihin…

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen nopeuttaisi työllistymistä ja lyhentäisi työttömyysjaksoja. Siitä on paljon tutkimusnäyttöä.

Näkemykset eroavat kuitenkin siinä, onko ansiosidonnaisen lyhennys tehokkain työllisyystoimi. Etlan Aki Kangasharjun mielestä on.

– Ansiosidonnaisen leikkaaminen on yksi parhaista tavoista säästää julkista rahaa ilman, että se olisi kurjistava toimenpide, hän toteaa.

Etla julkaisi viime kesänä oman ehdotuksensa (siirryt toiseen palveluun) ansiosidonnaisen uudistamiseksi. Siinä nykyinen ansiosidonnainen puolitettaisiin 200 päivään, ja osa säästyvästä rahasta ohjattaisiin pitkäaikaistyöttömien tukemiseen.

– Liian moni jää roikkumaan ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle, koska ei ole rahallisesti kannattavaa ottaa työtä vastaan. Tämä uudistus kannustaisi nimenomaan näitä ihmisiä työllistymään nopeammin, Kangasharju sanoo.

Etlan arvion mukaan ansiosidonnaisen lyhentäminen näin lisäisi työllisyyttä noin 30 000–40 000 henkilöllä ja säästäisi puoli miljardia euroa rahaa.

… mutta huonompiin työpaikkoihin?

Laboren Merja Kauhanen ei ole yhtä varma siitä, että ansiosidonnaisen raju leikkaus on avain työmarkkinaonneen. Työttömiä saataisiin kyllä enemmän töihin, mutta myös työsuhteiden laadulla on väliä, hän sanoo.

– Jos ansiosidonnaisen maksimipituutta leikataan, työttömät ottavat herkemmin vastaan omaa osaamistaan vastaamatonta työtä. Tämä kohtaanto-ongelma voi näkyä huonompina palkkoina, lyhyempinä työsuhteina sekä yritysten heikompana tuottavuutena. Se vähentää myös julkisen talouden verotuloja, Kauhanen sanoo.

Tämänsuuntainen tulos saatiin myös VATT:n tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) vuodelta 2017. Sen mukaan pidempi ansiosidonnainen pidensi kyllä työttömyysjaksoa, mutta myös työttömyyden jälkeistä työsuhdetta.

Parempien työpaikkojen löytyminen kompensoi pidemmän työnhaun kustannuksia, selvityksessä todetaan.

– Ansiosidonnaisen idea on turvata työttömän toimeentulo, jotta hänellä on aikaa rauhassa etsiä osaamistaan vastaavaa työtä. Jos se toimii tässä suhteessa, hieman pidemmät työttömyysjaksot eivät ole mikään ongelma, sanoo Tomi Kyyrä VATT:sta.

Etlan Kangasharjun mielestä argumentti huonommista työpaikoista silti ontuu. Työelämään mukaan pääseminen on jo itseisarvo.

– Ei haittaa, jos ensimmäinen työpaikka työttömyyden jälkeen on vähän huonompi tai hätäisemmin etsitty. Töissä olevien on joka tapauksessa helpompi saada parempia töitä kuin niiden, jotka ovat vielä työttömiä, hän sanoo.

Aiemman tutkimuksen mukaan valtaosa ansioturvan saajista työllistyy nopeasti työttömyyden alkamisen jälkeen. Mahdollisuudet heikkenevät, mitä pidempään työttömyys kestää. Toinen, pienempi piikki työllistymistilastossa nähdään hieman ennen ansiosidonnaisen loppumista.

Laboren Kauhasen mukaan ansiosidonnaisen leikkaus iskisi eniten niihin, joiden on muutenkin vaikeampi työllistyä. He tippuisivat nopeammin ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle tai mahdollisesti työvoiman ulkopuolelle – ja suurempaan köyhyysriskiin.

– Meidän pitäisi muiden Pohjoismaiden tavoin säilyttää hyvä työttömyysturvan taso ja samalla panostaa työvoimapalveluihin ja esimerkiksi työttömien osaamisen parantamiseen, Kauhanen sanoo.

Huonossa taloustilanteessa enemmän tukea?

Ihanteellista työttömyysturvan tasoa on tutkimusten pohjalta äärimmäisen vaikea määritellä, toteaa VATT:n Tomi Kyyrä.

Yksi vaihtoehto suoralle tuen lyhentämiselle olisi niin sanottu suhdanteen mukaan vaihteleva työttömyysturva. Siinä työttömyysturvaa maksettaisiin enemmän huonossa taloustilanteessa ja vähemmän silloin, kun taloudessa menee hyvin ja työtäkin on enemmän tarjolla.

– Tällainen malli voisi olla helpompi viedä poliittisesti läpi, ja se olisi myös taloustieteen kautta perusteltavissa, Kyyrä sanoo.

Kyyrän mukaan anteliaasta työttömyysturvasta on vähemmän haittaa työmarkkinoille ja enemmän hyötyä työttömille laskusuhdanteessa.

Silloin yksittäisen työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa omaan työllistymiseensä ovat pienemmät, sillä vähistä työpaikoista kilpailee useampi tekijä. Anteliaampi tuki myös lisäisi työttömien ostovoimaa huonossa taloustilanteessa.

Nousukaudella puolestaan työpaikkoja on paljon avoinna ja työnantajien on vaikea löytää tekijöitä. Silloin on tärkeää, ettei liian antelias työttömyysturva passivoi työttömiä ja pahenna työvoimapulaa, Kyyrä sanoo.

Suhdanneperusteista työttömyysturvaa ei tyrmätä myöskään Etlasta tai Laboresta.

Sen toteuttamisessa olisi kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä: mikä olisi se mittari, jonka mukaan ansiosidonnaista nostettaisiin tai laskettaisiin? Olisiko tuen taso sama koko maassa vai olisiko siinä alueellisia eroja?

Jotta malli ei vain lisäisi kustannuksia, pitäisi ansiosidonnaisen keston noususuhdanteessa myös olla huomattavasti nykyistä lyhyempi.

– Oleellista on, että olisi jokin mekanismi, jolla ansiosidonnaista parannettaisiin, kun ajaudutaan taantumaan. Se voisi olla joko poliittinen lupaus tai lainsäädäntöön perustuva mekaaninen sääntö, Kyyrä sanoo.

Työttömyyskassoille lisää toimivaltaa

Suomen suurimman työttömyyskassan YTK:n toimitusjohtajan Auli Hännisen mukaan työllistymistä edistäisi, jos työttömyyskassat saisivat itse tarjota työpaikkoja asiakkailleen. Nyt laki estää sen.

Työttömyyskassat saavat lain mukaan vain järjestää ansioturvan jäsenilleen, eivät muuta.

– Meillä on paljon tietoa jäsenistämme. Jos voisimme käyttää sitä ja saada yhteistyökumppaneita esimerkiksi työnvälitysfirmoista ja työnantajista, ihmisiä saataisiin nopeammin töihin, Hänninen sanoo.

Hännisen mukaan jo nyt työnantajilta tulee kyselyitä siitä, voisiko työttömyyskassa yhdistää työntekijät ja työnantajat.

YTK:ssa keskimääräinen työttömyysjakso on 109 päivää. Se tarkoittaa noin viittä kuukautta, kun ansioturvaa maksetaan viideltä päivältä viikossa.

Toimeenpanon näkökulmasta ei ole eroa, uudistettaisiinko ansiosidonnaista leikkaamalla, porrastamalla tai jotenkin muuten, hän sanoo.

– Nämä ovat poliitikkojen arvovalintaa. Olisi myös tärkeää arvioida, paljonko säästöjä leikkaaminen tuo, jos työtön ei työllistykään. Silloin ansioturvan sijaan maksetaan perusturvaa, jolloin säästöjä ei ehkä saadakaan niin paljon.