- 10 maaliskuun, 2023
”Emme ole miesten perässä vaan vieressä”
Ruotsin Luulajaan on syntynyt melkoinen suomalaiskiekkoilijoiden keskittymä. Pääsarjoissa pelaa peräti 12 suomalaista, joista kuusi naisissa ja kuusi miehissä. Vastaavaa suomalaistusinaa ei ole missään muualla Euroopassa.
Naisissa Luulaja etenee parhaillaan jälleen kohti finaaleja.
Suomalaispelaajat tekivät kaikki Luulajan osumat, kun joukkue otti välieräavauksessaan 4–2-vierasvoiton Modosta. Maalinteossa onnistuivat tutut maajoukkuekasvot Jenni Hiirikoski, Ronja Savolainen, Petra Nieminen ja Viivi Vainikka. Luulajan riveissä kiekkoilevat myös Jenna Pirttijärvi ja Noora Tulus.
Loppuottelupaikkaan vaaditaan kolme voittoa. Joukkueet kohtaavat toisensa seuraavaksi perjantaina.
Savolaisen mukaan miesten ja naisten joukkueiden välinen kommunikaatio toimii Luulajassa poikkeuksellisen hyvin.
– Se lämmittää kyllä sydäntä. Tietenkin on aina kiva, kun on paljon suomalaisia. Omalla kielellä voi jauhaa niitä näitä, eikä kukaan ymmärrä. Se on aina hauskaa. Kyllä noita ruotsalaisia aina vähän harmittaa, kun eivät ymmärrä, mistä puhumme.
Luulajan miesten joukkue varmisti paikkansa SHL:n pudotuspeleissä ja selviytyi myös CHL:n finaaliin, jossa tuli tappio Tapparalle.
Ruotsin liiga houkuttelee suomalaisia naiskiekkoilijoita, koska länsinaapurissa toiminta on Suomea ammattimaisempaa. Ruotsissa naisten ja miesten sarjojen eroa on pyritty kaventamaan.
Vainikka arvioi, että sarja on kilpailullisesti tasaisempi kuin Suomessa, jossa nähdään jopa kaksinumeroisia voittolukemia. Ruotsissa naisten sarjan brändäys on myös ottanut isoja askeleita.
– Pelit kuvataan hyvin ja ihmiset saadaan kiinnostumaan. Näkyvyys on isossa osassa.
Luulajassa naiset huomioidaan markkinoinnissa siinä missä miehetkin. Ronja Savolainen kertoo, että naisten joukkue saa seuran sosiaalisessa mediassa näkyvyyttä miesten tavoin. Naispelaajat ovat esillä kaupungilla olevissa julisteissa. Joukkueella on myös oma budjettinsa.
– Emme ole miesten perässä vaan vieressä. Olemme yhtenäinen seura. Se on mielestäni isoin juttu. Kaikki sponsoroijat haluavat sponsoroida meitä, jotta kasvamme ja voimme olla ammattimaisempia. Voimme pelata siten, kuten rakastamme. Ei tarvitse käydä niin paljon töissä. Sponsorit näkevät meidätkin ja näkyvyys on todella tärkeää.
Savolaisen mukaan juuri näkyvyyden parantaminen voisi tuoda nostetta naiskiekolle myös Suomessa, jossa Naisten Liigan otteluista ei pahemmin näe uutisia.
– Se on vähän harmillinen asia. Laitetaan niitä lehtien etusivuille. Se on tärkeintä. Että tulemme esille, että naisten jääkiekkokin on olemassa.
Luulajassa myös harjoittelukulttuuri- ja mahdollisuudet ovat Suomea paremmassa jamassa. Suomessa naisjoukkueet joutuvat usein treenaamaan iltaisin, kun miesten ammattilaisjoukkueet valtaavat aamujäät.
Luulajassa naisten treenit alkavat puoli kymmeneltä aamulla oheisharjoituksella esimerkiksi hallin yhteydessä olevalla crossfit-salilla. Jäälle päästään yhdentoista maissa. Ohjattu harjoitus loppuu puoli yhdeltä.
– Meillä on jää yhteen asti, jos haluaa jäädä lopuksi tekemään jotain. Sitten päivä on pulkassa. Aika kiva, kun on koko päivä aikaa. Voi huilata tai käydä tekemässä jonkun treenin. On aika ihanaa, että pääsee aamulla syömään ja siitä suoraan jäähallille. Sellaista, mitä miehilläkin on. Ehkä sekin on hyvä merkki eteenpäin, Savolainen sanoo.
Naisleijonat uhkuu näyttöhalua
Naisten maajoukkuepelaajien kausi on poikkeuksellisen pitkä. Leiritys viime vuoden elo-syyskuun MM-kisoihin alkoi jo kesällä. Sitä seurannut seurajoukkuekausi voi kestää jopa maaliskuun lopulle asti, mikäli joukkue pelaa loppuottelusarjassa. Myös Suomessa mitalipelit ratkotaan maaliskuun puolenvälin jälkeen.
Huhtikuun alkupuolella on jälleen MM-kisojen aika, tällä kertaa lajin synnyinseudulla Kanadassa. Vainikka ja Savolainen vakuuttavat, että heillä riittää energiaa vielä kevään arvoturnaukseen.
– Maajoukkueen mukaan pääsemisestä saa totta kai aina virtaa, Vainikka sanoo.
Edelliset MM-kisat päättyivät pettymykseen. Tshekki pudotti Suomen mitalipeleistä ja tappio Japanille päätti kisat mollivoittoisesti. Niinpä Naisleijonat aloittaa tulevat kisat B-lohkossa Ruotsin, Unkarin, Saksan ja Ranskan kanssa.
Alkusyksyn flopin jälkeen Naisleijonat on takonut kovaa tulosta uudistuneella joukkueella. Se on voittanut kaikki 12 otteluaan ja kolme EHT-turnaustaan. MM-pettymys on ruokkinut joukkueen voitontahtoa.
– Olemme ottaneet sen energianlähteenä. Nyt pitää tapahtua jotain. Emme voi vain mennä junassa, joka on aina saanut mitaleja ja tullut helpon kautta. Nyt pitää pohjasta saakka keksiä, miten pärjäämme, missä olemme huonoja ja missä hyviä, Savolainen sanoo.
– Meillä on ollut hauskaa ja moni odottaa innolla, että pääsemme näyttämään B-lohkoon, miten lujaa voimme mennä. Haluamme päästä takaisin A-lohkoon ja tietenkin mitalilla kotiin.
Naisleijonien ympärillä on riittänyt kohuja esimerkiksi Noora Rädyn ja Pasi Mustosen tulehtuneiden välien ja Susanna Tapanin häävierailun tiimoilta. Savolaisen mukaan Rätyn ja Mustosen välistä tapausta puitiin joukkueen sisällä.
– Asia otettiin esille, juteltiin ja sanottiin, että nyt mennään eteenpäin. He saavat hoitaa sen keskenään, ja me hoidamme meidän oman ruutumme kentällä. Se on mielestäni toiminut todella hyvin. Se on näkynyt peleissäkin. Meillä on katse eteenpäin.
