• 25 elokuun, 2023

”En ole katkera, mutta vähän vihainen”


Kirjailija, elokuvaohjaaja, tuottaja, kulttuurivaikuttaja ja poliitikko Jörn Donner kuoli tammikuussa 2020. Hän menehtyi vaikean sairauden murtamana vain muutama päivä ennen 87-vuotissyntymäpäiväänsä.

Reilu kolme vuotta myöhemmin hänen leskensä Bitte Westerlund on julkaisemassa miehestään kirjaa yhdessä kirjailija-toimittaja Philip Teirin kanssa.

Teir oli jo vuosia pohtinut kirjan kirjoittamista Donnerista. Westerlund toimi kuin näkymättömän käden ohjaamana. Hän tiesi, että Jörn tiesi, että hän ryhtyy tonkimaan.

– Haluan nousta vihdoin esiin Jörnin varjosta ja antaa äänen kaikille meille naisille ja miehillekin, joita on petetty, Bitte Westerlund sanoo Ylen haastattelussa.

Kirjan nimi on J&Bkohtauksia eräänlaisesta avioliitosta ja siinä käydään läpi pariskunnan yhteiseloa, perhesuhteita ja ennen kaikkea Donnerin lukuisia naissuhteita. Se on lesken tilinteko, puhdistus.

Kirjan nimi viittaa ruotsalaisohjaaja Ingmar Bergmanin tv-sarjaan ja elokuvaan Kohtauksia eräästä avioliitosta. Viittaus ei ole kaukaa haettu, sillä yksi Donnerin elokuvauran suurista saavutuksista on yhdessä Bergmanin kanssa voitettu parhaan kansainvälisen elokuvan Oscar-palkinto. Tuottaja Donner kävi vastaanottamassa Fanny ja Alexander -elokuvalle myönnetyn palkinnon Los Angelesissa 1984.

Jörn Donner jätti jälkeensä valtavan arkiston. Åbo Akademin suojista löytyy 15 hyllymetriä tekstiä, muun muassa 12 000 kirjettä. Hänen jälkeensä löytyi myös runsaasti ennen julkaisemattomia valokuva nuoruusvuosien matkoilta. Taidokkaista kuvista on nyt koottu näyttely Helsingin kaupungimuseon Hakasalmen huvilaan.

Ritva Vepsä ja Jörn Donner elokuvassa Sixtynine 69.

Ritva Vepsä ja Jörn Donner vuonna 1969 Donnerin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa Sixtynine 69. Elokuvan kuvattiin ravistelevan perinteistä avioliittokäsitystä. Kuva: Yle

Donner jätti myös tietokoneensa täyteen sähköposteja. Osa niistä on hyvin henkilökohtaisia. Hän on juuri ennen kuolemaansa ollut yhteydessä muun muassa Ruotsissa asuvaan naiseen, jonka kanssa hänellä oli ollut rakkaussuhde jo 50 vuotta.

Suhde oli kestänyt pidempään kuin Bitten ja Jörnin yhteiselämä. Westerlundille asia tuli yllätyksenä. Hän ei tiennyt miehellään olevan tällaista pitkää rinnakkaissuhdetta, rakkaussuhdetta.

– Olenko siis katkera, Bitter-Bitte? pohtii Westerlund.

– Ennemminkin olen vähän vihainen. Jörn tiesi, että saan tämänkin selville hänen kuolemansa jälkeen. Hän jätti sähköpostit koneelle, vaikka olisi voinut helposti hävittää ne.

Westerlund kertoo, että Donner jätti naissuhteistaan jälkeensä ikään kuin pääsiäismunia, pieniä vinkkejä, jotka avaamalla voi päästä jäljille. Ja jäljitettävää tuntuu löytyvän.

Kymmenittäin naissuhteita, tällaista on ”jörnologia”

Bitte Westerlund on lukenut tietokoneelta löytämiensä sähköpostien lisäksi myös uudelleen edesmenneen aviomiehensä kirjoittamia kirjoja. Donnerin vuonna 2013 julkaiseman järkälemäisen Mammutti -teoksen sivuille hän on kiinnittänyt post it -lappuja niin, että kirja on vielä tuhatta sivuaan turpeampi. Lapuilla hän on merkinnyt mainintoja naisista.

Westerlund on ottanut Donnerin kuoleman jälkeen yhteyttä ainakin kymmeneen naiseen, joilla on ollut suhde hänen miehensä kanssa. Hänen listassaan on lisääkin nimiä. Osa naisistakin on jo kuollut. Tällaista on ”jörnologia”, hän sanoo.

– Olen utelias. Haluan tietää ja tavata ihmisiä. Haluan myös saada kokonaisvaltaisen kuvan Jörnistä, Westerlund sanoo.

Händer som bläddrar i en bok med post-it-lappar.

Yli tuhatsivuisessa Mammutti-teoksessa on muistilappuja Donnerin mainitsemien naisten kohdalla. Kuva: Jenny Jägerhorn / Yle

Jörn Donner on ollut tunnettu naistenmies nuoresta asti. Kirjoissaan ja erityisesti eroottissävytteisissä elokuvissaan hän käsitteli usein avioliiton ja yksiavioisuuden ongelmaa.

Epäsovinnaisuudestaan huolimatta Donner meni naimisiin kolme kertaa. Lapsia hänellä on kuusi, joista kaksi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Näihin jälkeläisiinsä Donner ei juurikaan pitänyt yhteyttä.

Westerlund kokee, että hänen ja Donnerin avioliitto oli pakon sanelema. Ei siis suhde vaan naimisiinmeno. He avioituivat ennen kuin Jörn Donner nimitettiin Suomen pääkonsuliksi Los Angelesiin vuonna 1995. Kirjan mukaan palkka ja asunto olivat muhkeammat perheelle kuin yksittäiselle henkilölle. Westerlundin ja Donnerin yhteiset pojat Daniel ja Rafael Donner olivat tuolloin jo koulu- tai esikouluikäisiä.

– Avioliittoamme voi kutsua lumeliitoksi. Hänelle naimisissa oleminen oli taakka.

Komopostinvihaaja joutui biojäteen joukkoon

Sekä Philip Teir että Bitte Westerlund ovat taistelleet omien epäilyjensä kanssa kirjan kirjoitusprosessin aikana. He ovat kyselleet itseltään ja toisiltaan, onko kirjassa mitään järkeä ja mikä sen motiivi on. Onko Jörn Donnerista tullut heille kummallekin pakkomielle?

Teir toteaa Ylen haastattelussa, että naisuhteiden perkaaminen on omansalaistaan arkistoimista. On myös tärkeää tarjota Donneriin uusi näkökulma, moneen kertaan petetyn vaimon kokemus.

– Olen aina ollut sitä mieltä, että maailma paranee sillä, että asioista puhuu, sanoo Teir.

Westerlund myöntää, että mukana voi olla ripaus kostoakin. Hän on tehnyt myös toisen kostoneleen Donnerin kuoleman jälkeen.

Jörn Donnerin tuhkat oli määrä sirotella mereen. Sitä hän oli itse halunnut, ja se oli myös perheen, vaimon ja poikien mielestä oikein. Westerlund kuitenkin erotti tuhkasta pienen osa, hopeapikarillisen. Sen hän sirotteli muitta mutkitta kompostiin.

Bitte Westerlund oli ympäristötietoinen ja innostunut kompostoinnista. Maalla kotona Bortomsjön talossa Westerlund ruokki kompostiaan muun muassa veteen sekoitetulla virtsalla. Komposti inhotti ja ällötti Donneria. Hän ei missään nimessä suostunut heittämään ämpäriin kompostivirkistettä, kuten vaimo ehdotti. Nyt osa hänestä on haudattu kompostorin lämpimään syliin.

Bitte Westerlund kertoo omasta pienestä performanssistaan miehensä tuhkan kanssa.

Täysipäiväinen Jörn Donnerin leski

Yksi Jörn Donnerin naisystävistä oli ruotsalainen filmitähti Harriet Andersson. Hän kertoo kirjassa, että heillä oli 1960-luvulla avoin suhde. Kummallakin sai olla muita. Tällaisessa suhteessa Donner ei kuitenkaan halunnut elää Bittensä kanssa. Avioliitossa suhteisiin oli oikeus vain miehellä.

– Jos olisin tiennyt, että hänellä on tällainen rakkaussuhde koko ajan, olisin itsekin tuntenut itseni vapaammaksi, Westerlund sanoo.

Hän viittaa Donnerin kuoleman jälkeen paljastuneeseen pitkään rakkaussuhteeseen.

Kaikesta huolimatta Bitte Westerlund kokee olleensa Donnerin kumppani.

– Olimme joukkue. Sain lapset, pääsin sisään moniin uusiin piireihin ja matkustamaan myös.

Konsulikaudella Los Angelesissa Westerlund olikin yhtäkkiä se, joka on kala vedessä. Donner puhui huonoa englantia, tuprutteli ketjussa tupakkaa ja murahteli epäkohteliaasti, Westerlund verkostoitui ja loisti.

Nyt hänen työnsä on olla Jörn Donnerin leski. Se on kokopäivätyö, hän sanoo.

J&B – kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta ilmestyy tänään perjantaina. Kirjan on kustantanut Otava ja suomentanut Jaana Nikula.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *