- 5 maaliskuun, 2023
Suomi jäi jälkeen muista hiihdon suurmaista – asiantuntijat patistavat lajiväkeä konkretiaan
Planican MM-hiihdot ovat noudattaneet jälleen tuttua kaavaa. Iivo ja Kerttu Niskanen sekä Krista Pärmäkoski ovat olleet Suomen menestyshampaat. Tuloksena on ollut ennen Iivo Niskasen päämatkaa yksi yllätysmitali miesten MM-viestistä. Siinäkin Iivo Niskanen oli merkittävässä roolissa.
Suomen hiihtonaiset jäivät ilman yhtäkään MM-mitalia. Kerttu Niskasella oli vastoinkäymisten kisat. Ennen yhdistelmäkisaa Niskanen loukkasi jalkaansa verryttelyssä. Lauantaina perinteisen 30 kilometrillä Niskasella ei ollut allaan mitaliin vaadittavat sukset.
Krista Pärmäkoski ei puolestaan ollut vuodenvaihteessa nähdyssä vireessä enää Tour de Skillä saadun vatsataudin jälkeen.
– Kokonaisuus näyttää, että suomalaisen maastohiihdon tilanne ei ole niin hyvä kuin pitäisi olla. Menestystä mitataan mitaleilla. Lauantai kertoi, että Kerttu Niskanen operoi omalla hyvällä perustasollaan. Muut alisuorituivat tasonsa nähden, Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila toteaa.
Lassila puhui ennen MM-kisoja, että Planican rankkojen ratojen ja olosuhteiden pitäisi sopia suomalaisille ja etenkin Niskasen sisaruksille hyvin.
– Ei suosinut vaan riittävästi, Lassila myönsi olleensa väärässä.
Lassila myöntää, ettei kahden Niskasen ja yhden Pärmäkosken kannattelema menestys ole kestävää kehitystä. Kaikki kolme urheilijaa ovat jo yli 30-vuotiaita eli eivät enää mitään nuoria lupauksia.
– Suomalaista valmennusjärjestelmää on muokattu. Toimintaa on aika paljon. Tuottaako se jotain sellaista, mitä suurmaan pitäisi? Lassila kysyy.
– Nyt näyttää, että ei tuota. Ei ole oikein, että kärkemme on näin kapea. Käytännössä se on sisarusten varassa, että millainen tilanne suomalaisella maastohiihdolla on.
Asiantuntijat patistavat lajiväkeä konkretiaan
Suomen kannalta Planican MM-kisojen mitalitaisto ei ole myöskään hiihdon suurmaan kannalta mairittelevaa katseltavaa. Norja johtaa 14 mitalillaan. Ruotsi on vetänyt huippunaistensa johdolla historialliset kilpailut 11 mitalillaan ja 4 kultamitalillaan. Suomella on yksi MM-hopea Italian tapaan.
Yle Urheilun asiantuntijoista Ville Nousiainen patistaa lajiväkeä konkretiaan, kun yritetään kehittää parempia hiihtäjiä Suomessa.
– Pystyttäisiin arvioimaan eri urheilijoiden vahvuudet ja puutteet. Lähdetään heti keväällä kehittämään niitä. Jos mietitään ja odotetaan syksyä, aika vähän ehditään harjoituskauden aikana tekemään. Kilpailukauden aikana pitäisi myös tehdä. Jos kehityskaudet lopetetaan syys-lokakuussa, on vain neljä kuukautta vuodessa aikaa harjoitella. Se on armottomasti liian vähän, Nousiainen heittää esimerkin.
Konkretiaa kaipaa myös Kalle Lassila.
– Meillä on Suomessa todella paljon valmentajia. Henkilökohtaisia valmentajia, akatemiavalmentajia ja liiton valmentajia. Mutta kuka johtaa valmennuskulttuuria ja ohjaa keskustelukulttuuria? Lassila kysyy.
Lassilan mukaan suomalaisessa valmennuskeskustelussa liikutaan todella paljon otsikkotasolla ja nostaa esimerkiksi kestävyydestä puhumisen.
– Peräänkuulutan täsmällistä lajianalyysiä ja pelisääntöjen täsmennystä. Voidaan tehdä konkreettisia toimenpiteitä, kun tiedetään perusteet. Sitten tiedetään myös tarkalleen, mitä on tehty. Sitten voidaan mitata muutoksia, jotta nähdään niiden toimivuus, Lassila sanoo.
Suomalaisten taidot tapetilla
Planican MM-kisoissa on noussut esiin myös suomalaisten kyky sopeutua erilaisiin olosuhteisiin. Kisat muistetaan runsaisista suomalaisten kaatumisista hiihtoladuilla. Suomalaiset ovat tunnetusti myös väliaikalähtökansaa, eikä niinkään yhteislähtökansaa.
– Meillä on tyypillistä monelle maajoukkuetason urheilijoille, että esimerkiksi rullahiihtomatolla hiihdetään tasaista kulmaa ja nousua. Homma toimii sitten teknisesti, Lassila havainnollistaa.
Muuttuvissa olosuhteissa käy sitten huonosti.
– Kun on pehmeää, jäistä, mutkia tai vaihtelevaaa tekniikkaa vaativaa maastoa, suomalaiset tahtovat jäädä jälkeen, Lassila toteaa.
Tässä mielessä Ville Nousiainen korostaa suomalaisille nuorille hiihtäjille monipuolista liikuntaa.
– Pallopelejä, maastojuoksukisoja ja kaikkea tällaista. Se edesauttaa, että voidaan 25–30-vuotiaina oppia uutta, Nousiainen muistuttaa.
Mitaliehdokkana pidetty Matintalo: ”Harjoiteltiin riskillä”
Toki yhden MM-mitalin saldo ennen Iivo Niskasen päämatkaa ei ole hirveän suuri yllätys, jos mietitään kylmän realistisesti.
Jo ennen kisoja oli tilastoista pääteltävissä, että historialliset nollan MM-mitalin kisat ovat mahdolliset.
Aiemminkin hyvin menneiden olympialaisten jälkeen Suomella on laiha saldo MM-kisoissa. Näin oli esimerkiksi Seefeldissä 2019 ja Falunissa 2015. Vuonna 2019 ainoa Suomen mitalisti oli Iivo Niskasen perinteisen hiihtotavan normaalimatkalla.
Seefeldissä tuli kolme neljättä sijaa. Falunissa ainoa mitali tuli puolestaan naisten viestistä. Sielläkin tuli kaksi neljättä sijaa. Planicassa on tullut yksi neljäs sija naisten viestistä.
Kauden mittaan Johanna Matintalosta puhuttiin myös mitaliehdokkaana Planican MM-kisoihin. Hän ylsi palkintokorokkeelle joulukuun alkupuolella Beitostölenin maailmancupissa.
Suomen MM-joukkueesta muillakin nähtiin parhaat tulokset kyseisenä viikonloppuna. Viime vuoden olympialaisten sprintin nelonen ja parisprintin hopeamitalisti Joni Mäki oli Beitostölenissä viides.
Matintalo oli ongelmissa Planicassa jo MM-sprintin jälkeen. Tuolloin epäiltiin, että liallisella kuormituksella oli oma osansa.
– Varmasti tuli jopa vähän liikaa harjoiteltua. Oli kovat tavoitteet näihin kisoihin. Tiesin, että varmistelulla ei saa huippusijoituksia. Jopa riskillä harjoiteltiin. Se meni jopa pikkuisen yli, Matintalo sanoi.
