Analyysi: AKT hakee muita vientialoja kovempia palkankorotuksia, eikä sovittelija sellaista anna

Satamia koskeva sovintoesitys näyttää jäävän palkankorotuksissa päänavaussopimuksesta jälkeen, kirjoittaa politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Avaa kuvien katselu

Kuljetusalan työehtoriidan sovittelusta kuultiin tiistaina pelättyjä uutisia. Alan suuret lakot alkavat keskiviikkona ja pysäyttävät käytännössä koko tavaraviennin ja -tuonnin Suomessa.

Satamien merkitys on korostunut Venäjän hyökkäyssodan jälkeen, koska raiteet eivät enää ole yhtä merkittävä raaka-aineen tuontikanava Venäjältä Suomeen kuin aiemmin. Satamat käsittelevät noin 90 prosenttia Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista.

Satamien lisäksi työehtoriita koskee myös kuorma-autoalaa, terminaalitoimintaa sekä säiliö- ja öljytuotealaa. Niin sanotun kumipyöräalan viikon mittaisilla lakoilla on myös merkittäviä vaikutuksia tavaraliikenteeseen Suomessa.

Lakko ei kuitenkaan ole yhtä totaalinen, sillä alalla on useanlaisia toimijoita, joista monet ovat yrittäjiä.

Neuvotteluissa väännetään nyt yhtä paljon kättä niin palkankorotusten tasosta kuin niiden muodostakin.

Sovintoesitykset lukuina

Satamien työnantajia edustava Satamaoperaattorien toimitusjohtaja Juha Mutru sanoi valtakunnansovittelijan toimistolla, että sovintoesityksen palkankorotukset olivat Teollisuusliiton, Teknologiateollisuuden työnantajien ja Kemianteollisuuden solmiman päänavaussopimuksen tasoisia.

Osapuolet sopivat teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden päänavaussopimuksissa noin seitsemän prosentin korotuksista.

Hylättyjä sovintoesityksiä lukiessa näkee, että ahtaajien palkankorotukset olisivat olleet 5,7 prosenttia kahden vuoden aikana.

Palkankorotusten lisäksi työnantajien kustannukset voivat nousta myös muista työehtojen muutoksista. Näiden arviointi on kuitenkin vaikeaa pelkkää sopimustekstiä tuijottamalla.

Kumipyöräalalla yleiskorotukset olisivat olleet yhteensä 5,5 prosenttia, joiden päälle olisi tullut 0,5 prosentin yrityskohtainen erä sekä 400 euron kertaerä, joka olisi maksettu kahdessa osassa työntekijöiden tileille.

Tämä sopimus näyttää puhtaiden numeroiden osalta olevan lähempänä seitsemää prosenttia.

Ylen haastattelemien AKT:laisten näkemysten mukaan sovintoesitys ei kuitenkaan yllä vientiliittojen palkankorotusten tasolle. Mutta enemmän heitä harmittaa palkankorotusten muoto kuin sen taso.

AKT hakee yleiskorotuksia

AKT:ta hiertää moni asia sovintoesityksissä. Ensinnäkin liitto haluaa samanlaiset korotukset kaikille sopimusaloille. Tämän takia liiton on vaikea hyväksyä erillisiä sovintoesityksiä jäsenilleen.

Palkankorotusten tasoa suurempi kivi kengässä on sen muoto. AKT hakee yleiskorotuksia, jotka jaetaan kaikille työntekijöille tasaisesti. Toisin sanoen sovintoesitykseen sisäänleivotut kertaerät ja yrityskohtaiset korotukset eivät käy liitolle.

Työnantajan tulkinnan mukaan puolestaan seitsemän prosentin yleiskorotukset rikkoisivat yleisen linjan. Tässä työnantajapuoli on oikeassa, koska esimerkiksi Teollisuusliitto laski omiin korotuksiinsa mukaan kertaerän, joka ei lisää palkkamenoja kuin kerran.

Mikäli AKT saa tahtonsa läpi, se puhkaisee käytännössä yleisen linjan. AKT ei tosin itse tunnusta, että Suomessa olisi syntynyt mallia, jossa vientialojen päänavaaja määrittää muille aloille palkankorotuskaton.

Ylen tietojen mukaan sovittelijat ovat puolestaan linjanneet toimistolla, etteivät he anna esityksiä, joilla teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden palkankorotukset ylitettäisiin.

Tässä tapauksessa ainoa tie sovintoon näyttäisi kulkevan osapuolten neuvottelutuloksen, eikä sovittelijan sovintoesityksen kautta.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit kommentoida sitä 15.2.2023 kello 23 asti.