• 4 kesäkuun, 2023

Voiko juhlista jääneillä drinkinjämillä kastella huonekasvit? Asiantuntija vastaa ja antaa erikoisen kasteluvinkin


Kasvin juuret kykenevät ottamaan vastaan vain veteen liuenneita ravinteita. Voisiko kalsiumia täynnä oleva maito, vitamiinipitoinen mehu tai vaikkapa flavonoidia sisältävä punaviini sopia myös kodin viherkasveille?

Soitin asiasta Puutarhaliiton Timo Taulavuorelle, joka naurahti kuultuaan kysymyksen. Puutarha-alan ja maaperäopin koulutuksen pohjalta Taulavuori kertoo, ettei asiaa olla varsinaisesti tutkittu. Hänellä on kuitenkin paljon näkemystä erilaisten juomien vaikutuksesta kasveihin.

Pääravinteet, kuten typpi, fosfori ja kalium sekä erilaiset hivenaineet ovat kasvin kasvulle elintärkeitä. Ne voivat antaa eri lajikkeille muun muassa elinvoimaa lehtien pinta-alan kasvattamiseen ja kukkimiseen.

Pelkkä vesikastelu ei siis pitkällä aikavälillä riitä, sillä se aiheuttaa kasveille ravinteiden puutosoireita ja hitaan kuoleman. Entäpä jos kasville antaisikin mehua tai olutta?

Aamukahvi harkiten kukkaruukkuun

Jos aamulla jää tilkka kahvia tai teetä juomatta, niin lopun voi kaataa kodin viherkasveille. Taulavuoren mukaan näistä kofeiinipitoisista juomista ei ole pieninä määrinä annettuna haittaa kasveille. Kuumia juomia juuristo ei kestä, hän huomauttaa.

– Kasville voi lorauttaa esimerkiksi alle desin jäähtynyttä kahvia tai teetä kerran viikossa.

Taulavuori muistuttaa, ettei hän missään nimessä kuitenkaan suosittele tekemään näin. Sen sijaan Taulavuori kehottaa hyödyntämään käytettyjä kahvinporoja ja teenlehtiä kasvien kasvualustoina.

Makuvedet kelpaavat kasveillekin

Monien suomalaisten kodeista löytyy hiilihapotuslaite, mikä on omalta osaltaan kasvattanut suomalaisten halua nauttia hiilihapotettuja vesiä. Taulavuori toteaa, että hiilihappoveden kaataminen ei aiheuta viherkasville ongelmia.

Jopa makuvettä voi hänen mukaansa kaataa huoletta kasveille, koska juoman sokeripitoisuus on pieni.

Taulavuori lisää, että lajike ja ruukun koko pitää kuitenkin huomioida annetussa nestemäärässä.

– Esimerkiksi pienessä ruukussa oleva paavalinkukka ei kestä suuria määriä makuvettä. Sen sijaan isolle palmulle voi kaataa vaikka litran nestettä, koska suuri multamäärä pystyy käsittelemään ”kasteluvedessä” olevat mahdolliset haitalliset aineet.

Viherkasvin ruukkuun kaadetaan olutta juomalasista.

Pieni määrä olutta ei ole haitaksi viherkasville Kuva: Jari Pussinen / Yle

Lasinpohjat voi kipata ruukkuun

Monelle voi olla yllätys, että oluttilkka silloin tällöin ei ole haitaksi viherkasville. Taulavuori kertoo, että tämä johtuu juoman matalasta alkoholipitoisuudesta. Lisäksi oluessa on paljon hiilihydraattipitoisia ravintoaineita, joita kasvi voi hyödyntää.

Taulavuori yllättää lisäämällä, että myös viiniä voi lorauttaa viherkasveille.

– Esimerkiksi viinilasin pohjat voi kaataa huoletta kasville.

Taulavuori muistuttaa pilke silmäkulmassa, että kuten meille ihmisille, myös kasveille sopii kohtuullinen määrä alkoholia.

– Ja shampanja mieluummin suuhun kuin kukkapurkkiin, koska se on sen verran arvokasta.

Maitolasi tuoremehulasi ja punaista juomaa sisältävä cocktaillasi valkoisen kukkaruukun edessä keittiötasolla.

Happamat, sokeripitoiset ja maitopohjaiset juomat eivät sovellu edes pienissä määrin kasveille Kuva: Jari Pussinen / Yle

Drinkit, mehut ja maidot omaan suuhun

Happamat, sokeripitoiset ja maitopohjaiset juomat eivät sovellu Taulavuoren mukaan viherkasveille.

– Maitotaloustuotteet, kuten piimä ja maito rupeavat haisemaan ja ne happamoittavat kasvualustaa. Lisäksi ne ovat yleisesti haitallisia kasveille.

Happamiin juomiin Taulavuori luokittelee tuoremehut, kuten appelsiini- ja greippimehun.

– Kun mennään sokeripitoisiin juomiin, niin ne lisäävät kasvualustassa puolestaan sieni- ja bakteerikasvustoa.

Väkeviä alkoholidrinkkejä, esimerkiksi gin tonicia, ei voi kaataa kodin kasveille. Yleensäkään vahvat alkoholit eivät sovellu edes pieninä annoksina kasvien kasteluun.

Kultavesi piristää pihakasveja

Keskustelun päätteeksi Lautavuori kertoo ihmeitä tekevästä kultavedestä, jolla voi kastella pihan viherkasveja. Se voi kuulostaa moneen korvaan eksoottiselta ja kalliilta vaihtoehdolta.

Taulavuori kehuu kasteluvettä, koska siinä on paljon typpeä, kaliumia ja fosforia.

Kultavettä on helppo valmistaa kotona, sanoo Taulavuori.

– Desiin omaa virtsaa lisätään 10 desilitraa vettä. Tätä laimennettua virtsaliuosta kaadetaan lannoitteen tavoin ulkokasveille.

Hän ei kuitenkaan suosittele käyttämään runsaasti kultavettä, varsinkaan heti baari-illan jälkeen, vaan vasta kun alkoholimyrkyt ovat poistuneet elimistöstä.

Puhtaassa virtsassa ei ole bakteerikasvustoa, ja siksi se soveltuu laimennettuna hyvin kasteluvedeksi. Lasten pissa on Taulavuoren mukaan kaikkein parasta.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *