Täydellisiä somevaikuttajia luodaan nyt laskelmoidusti koneella – “Ihan kreisiä”, reagoi tubettaja Nelli Orell

SOUL / HELSINKI ”Tulin Sohoon shoppailemaan”, Instagram-vaikuttaja Rozy kertoo julkaisussaan 2. toukokuuta.

”Toivottavasti sinulla on hauskaa New Yorkissa!!” seuraaja kommentoi.

”Kiitos, todellakin on”, Rozy vastaa.

Äkkiseltään sisältö näyttää samanlaiselta kuin kenellä tahansa somevaikuttajalla.

Rozy on kuitenkin virtuaalinen vaikuttaja ja virtuaalisella matkalla.

Hänet luotiin kotimaassaan Etelä-Koreassa kolme vuotta sitten. Siitä lähtien hän on matkustellut, käynyt ravintoloissa ystäviensä kanssa, poseerannut upeissa asuissa ja mainostanut tuotteita geelikynsistä sähköautoihin. Hän on julkaissut myös kaksi singleä.

Viime vuonna hän takoi tekijöidensä mukaan voittoa noin 1,5 miljoonaa dollaria.

Vievätkö Rozyn kaltaiset virtuaalivaikuttajat kohta oikeilta somevaikuttajilta työt?

Virtuaali-influensserit ovat kasvava trendi maailmalla. Erityisen kovassa nosteessa ne ovat Etelä-Koreassa, Japanissa ja Kiinassa.

Yhdellä maailman tunnetuimmista virtuaalivaikuttajista, Los Angelesissa luodulla Lil Miquelalla on tällä hetkellä 2,8 miljoonaa seuraajaa.

Ilmiö ottaa ensi askeliaan myös Suomessa.

Huhtikuussa Helsingin energiayhtiö Helen esitteli koneellisesti luodun lapsihahmon Ellenin, joka jakaa Instagramissa tietoa energia-asioista.

Suomen ensimmäinen virtuaalivaikuttaja oli vuonna 2021 julkistettu Myrsky, joka puhui nuorten mielenterveydestä puoli vuotta kestäneessä projektissa.

Tubettaja Nelli Orell, 21, teki tuolloin yhteiskuvan Myrskyn kanssa ja kertoo olleensa innoissaan virtuaalivaikuttajien tuomista mahdollisuuksista.

– Mä uskon, että se on tulevaisuutta. Tuolla Koreassa meininki on jo ihan kreisiä. Pelottavaa ja kiehtovaa, Orell sanoo selatessaan korealaisten vaikuttajien kuvavirtaa.

Yle pyysi Orellia ja toista tunnettua suomalaista vaikuttajaa, Pupulandian Jenni Rotosta arvioimaan virtuaalisten ”kilpailijoidensa” sisältöä.

– Näen riskejä, että tässä hämärtyy, mikä on todellista ja mikä ei, Rotonen sanoo.

Käytännössä hahmot tehdään vielä pitkälti ihmisvoimin, kertoo Si Eun Choi. Hän istuu toimistollaan Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa ja esittelee Lucya, luomaansa virtuaali-ihmistä.

Lucy on taustatarinansa mukaan 29-vuotias teollinen muotoilija, joka työskentelee mallina. Hän vetää Youtube-striimejä, joissa hän myy Lotte Home Shoppingin tuotteita.

Lotte Home shopping on suosittu korealainen ostoskanava ja nettikauppa, joka loi Lucyn kasvokseen pari vuotta sitten. Yhtiö halusi ikinuoren, väsymättömän livejuontajan, joka jaksaa vetää suoria lähetyksiä eikä muutu vanhetessaan.

Yhtiö uskoo Lucyn tulevan halvemmaksi kuin ihmisjuontajat, kun hänen hahmoaan pystytään automatisoimaan teknologian kehittyessä.

Toistaiseksi videoissa ja kuvissa käytetään yhä ihmismallia, jonka päälle Lucyn kasvot istutetaan tekoälyn avulla. Samanlaista tekniikkaa käytetään elokuvissa ja videopeleissä.

– Tavoitteenamme on, että kolmen vuoden sisällä kaikki tehdään koneellisesti, Si Eun Choi selittää.

Hän vetää digitaalisiin ihmisiin keskittyvä tiimiä Lotte Home Shoppingissa.

Toistaiseksi Lucyn ääni tulee myös mallilta, mutta pyrkimyksenä on, että tekoälytyökalu tuottaisi Lucylle oman äänen jo tänä vuonna.

Korona vauhditti kehitystä.

Korealaiset yritykset pitävät virtuaalihahmoista yhä enemmän, koska niitä voi ohjailla mielensä mukaan.

– Ihmiseen liittyy ”inhimillisiä riskejä”. Jos tulee joku kohu, suunnitelma mainoksen kuvaamisesta voi romahtaa. On hyvä, että Lucylla ei ole sellaisia ongelmia, Si Eun Choi sanoo.

Virtuaali-ihmiset voivat myös olla tänään Pariisissa ja huomenna Tokiossa – muutamalla klikkauksella. Oikeat kuvaukset vaatisivat enemmän aikaa ja rahaa. Eikä virtuaalihahmojen tarvitse opetella uusia taitoja.

– Jos myymme jotain vaikka Thaimaassa, Lucy voi heti esiintyä thain kielellä. Tällaisten fyysisten ja ajallisten rajoitteiden ylittäminen on isoin etu, Choi sanoo.

Marimekko teki yhteistyön japanilaisen virtuaalivaikuttajan Imman kanssa marraskuussa 2022:

Myös Suomessa mainostajia kiinnostaa varmasti hyödyntää virtuaalivaikuttajia, Eero Prusila uskoo. Hän on vaikuttajamarkkinointitoimisto Monochromen client lead eli asiakkuusvastaava.

Vaikuttajilla on tapana ottaa vapauksia kaupallisia yhteistöitä tehdessään, eivätkä yritykset voi Prusilan mukaan täysin hallita lopputulosta.

Myös ihmiselämään liittyvien riskien näkökulmasta virtuaalivaikuttajat houkuttelevat.

– Riskejä voidaan huomattavasti paremmin hallinnoida virtuaalivaikuttajan kanssa, mutta toisaalta siinä on ristiriita: epäonnistumisista ja elämän haasteista syntyy osa vaikuttajan tarinaa, jota voidaan hyödyntää myös kaupallisesti, Prusila pohtii.

Hän pitää Korean esimerkkejä vähän tylsinä, koska tilien sisältö on melko geneeristä ja kaupallista. Hän ei näe niiden hyötyjä vielä merkittävinä vaivaan nähden.

Syvyydessä virtuaali-ihmiset häviävät oikeille, eivätkä yleisön sitoutuneisuusluvut ole millään virtuaalivaikuttajilla päätä huimaavia, Prusila sanoo. Sitoutuneisuudella tarkoitetaan sitä, miten uskollisesti yleisö tykkää tilin sisällöstä tai kommentoi ja jakaa sitä.

Eero Prusila toivoo, että virtuaalivaikuttajat tarjoaisivat ”överimpiä” elämyksiä kuin ihmisen imitoimista. Hän nostaa esimerkiksi deepfake-videot, joissa Harry Potter -hahmot herätettiin henkiin Balenciaga-luksusvaatemerkin malleina.

Myös Nelli Orell haluaisi nähdä, mihin virtuaalivaikuttajat parhaimmillaan pystyvät.

– Haluaisin nähdä vaikuttajan, joka seikkailee avaruudessa. Olisi kiehtovaa, jos tehtäisiin juttuja, jotka nimenomaan eivät ole mahdollisia ihmisillä, Orell sanoo.

Jenni Rotosen mielestä virtuaalivaikuttajia käytettäisiin ihannetilanteessa muuhun kuin myymiseen, esimerkiksi tieteeseen pohjautuvan faktatiedon levittämiseen.

Jos fiktiiviset somevaikuttajat suosittelevat tuotteita, suositukset eivät pohjaa mihinkään, Rotonen painottaa. Mallinuket vain toistavat kritiikittömästi mainostajan lauseita.

– Jos hahmo mainostaa meikkiä tai ihonhoitotuotetta, eihän sillä ole edes ihoa. Menisitkö Aku Ankan suosituksesta rantalomalle jonnekin tiettyyn kohteeseen? hän kysyy.

Rotosta myös arveluttaa, minkälaisiin käyttötarkoituksiin profiilien takana olevat tahot niitä valjastavat. Muutama vuosi sitten kahden virtuaalivaikuttajan välille luotiin keinotekoinen riita.

Joka tapauksessa virheiden välttely ei ole pitkällä aikavälillä kestävää, suomalaisvaikuttajat sanovat.

– Kardashianeilla on ollut miljoona kohua, ja se on nimenomaan rakentanut heistä sellaisia kuin he ovat. Onko tylsää, jos virtuaalivaikuttajalle ei tapahdu mitään? Orell kysyy.

Yhdysvalloissa tehdyn nettikyselyn mukaan 35 prosenttia kuluttajista on ostanut tuotteita tai palveluita, joita virtuaalivaikuttajat olivat suositelleet.

Suomi ei ole kulttuurisesti parasta maaperää virtuaalivaikuttajille, Monochromen Eero Prusila sanoo. Suomalaiset arvostavat hänen mukaansa aitoja ihmiskontakteja ja läpinäkyvyyttä.

Jenni Rotonen ei ole toistaiseksi huolissaan siitä, että tekoäly vie häneltä työt. Somessa kiinnostavimpia ovat lopulta ihmisten ajatukset, hän sanoo.

Nelli Orell uskoo, että virtuaalihahmoon voi syntyä suhde siinä missä oikeaankin. Hän pitää esimerkiksi Snapchatin AI-bottia yllättävän ihmismäisenä.

Someen liittyy kuitenkin yllätyksellisyyttä ja reagoivuutta, jota kaikkea ei voi käsikirjoittaa, hän huomauttaa.

Orell tekisi mielellään yhteistyön jonkun virtuaalivaikuttajan kanssa.

– Todellakin! Se olisi ihanaa. Olisi sikasiistiä tehdä tanssivideo. Sitten pystyisi laittamaan sen tanssin menemään täydellisesti samalla tavalla.

Tosin tanssijoissakin kiinnostavimpia ovat yleensä ne inhimilliset erot, Orell sanoo.

Voit keskustella aiheesta 13.6. klo 23 asti.