• 2 maaliskuun, 2023

Suomessa ollaan yhä Putinin kulttuuripropagandan varjossa, sanoo tutkija


Helsingin Katajanokalla sijaitsevan Suomi–Venäjä-seuran ulko-ovessa on ilmoitus. Siinä lukee: Olemme sotaa vastaan!

Se on yksi esimerkki siitä, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan näkyy Suomessa. Sota näyttäisi muuttaneen myös suomalaisten suhdetta venäläiseen taiteeseen ja kulttuuriin.

Asiasta ei ole tiettävästi käynnissä tutkimusta, mutta Venäjän aate- ja kulttuurihistorian tutkija Elina Viljasen mukaan käänne on tapahtunut. Hän on Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija.

– Jos venäläinen taide ja kulttuuri on nähty Suomessa aiemmin positiivisena, nyt se nähdään selvästi negatiivisena asiana, Viljanen toteaa.

Hän muistuttaa heti perään, ettei asia ole näin yksinkertainen. Kokonaiskuvaan vaikuttaa Viljasen mukaan se, miten Putinin hallinto on käyttänyt venäläistä korkeakulttuuria oman politiikkansa ajamiseen ennen hyökkäyssotaa Ukrainaan.

– Ennen sotaa Suomessa ajateltiin pitkälti niin, että Venäjällä on ihmisoikeuskysymyksiä ja -rikkomuksia ja omat suurvaltakompleksinsa, mutta maassa on sentään mahtavaa, suurta ja syvällistä taidetta sekä kulttuuria, Viljanen toteaa.

Hymyilevä vaalea nainen.

Venäläistä taidetta ja kulttuuria tarkastellaan yhä Putinin suuren kertomuksen kautta, sanoo tutkija Elina Viljanen. Kuva: Helsingin yliopisto

Taiteilijoiden suhde Putiniin

Kun hyökkäyssota alkoi, ääni muuttui kellossa.

– Kun monen venäläistaiteilijan, kuten esimerkiksi kapellimestari Valeri Gergijevin, suhde hallintoon tuli esille kielteisessä valossa, moni alkoi kyseenalaistamaan venäläisen taiteen ja kulttuurin, muistuttaa Viljanen.

Presidentti Vladimir Putinista on Viljasen mukaan ollut Gergijeville hyötyä.

– Hän on saanut monia omia kulttuurisia ja taiteellisia visioita läpi Putinin tuella, mutta on sitten joutunut luovuttamaan itsensä Putinille ja oman kulttuurinsa poliittiseen käyttöön.

Gergijevin ura lännessä on ohi, ja konserttitalo toisensa perään perui hänen tulevat konserttinsa helmikuussa 2022. Suomessa Mikkelin musiikkijuhlat vaati Gergijeviä tuomitsemaan Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan. Näin ei käynyt, ja Gergijev sai potkut tapahtuman taiteellisen johtajan pestistä.

Kapellimestari Valeri Gergijev

Kapellimestari Valeri Gergijevin ura lännessä on ohi. Gergijev on Putinin tukija. Kuva: Mikkelin musiikkijuhlat / Kuva: Laura Luostarinen

Putinin kulttuuripropaganda meni läpi

Suurin ongelma suomalaisten suhteessa venäläiseen taiteeseen ja kulttuuriin on Viljasen mukaan siinä, ettei Putinin luomaa suurta kertomusta venäläisestä kulttuurista ole aikaisemmin kyseenalaistettu.

– Putinin kulttuuripropaganda on mennyt meillä läpi, Viljanen toteaa.

Venäjän talviolympialaiset Sotšissa 2014 olivat siitä hyvä esimerkki. Venäläinen korkeakulttuuri oli olympialaisissa vahvasti läsnä. Koko maailma seurasi suurta ja sankarillista, Putinin hallinnon tilaamaa kertomusta venäläisestä kulttuurista.

– Siinä kerrottiin, mikä Venäjän historia on, ja miten suurta taidetta Venäjällä on tehty. Ikään kuin Venäjällä ei olisi historiassa mitään ongelmia, Viljanen toteaa.

Näyttelijät esiintyvät Sotšin 2014 talviolympialaisten avajaisissa 7. helmikuuta 2014 Sotšissa.

Venäjän talviolympialaisten avajaiset Sotšissa vuonna 2014 oli Putinin hallinnon tilaama show. Koko maailma seurasi suurta ja sankarillista kertomusta venäläisestä kulttuurista. Kuva: Kevin Dietsch / AOP

Venäläistä taidetta ja kulttuuria tarkastellaan Viljasen mukaan yhä Putinin suuren kertomuksen kautta. Se harmittaa tutkijaa.

– Suomessa ei tunneta juuri lainkaan venäläistä kulttuuria, Viljanen paukauttaa.

Hän muistuttaa, että Venäjä on monikulttuurinen ja moniarvoinen maa, ja Venäjällä on valtavasti etnisiä kansoja.

– En itse enää puhuisi mistään venäläisestä kulttuurista. Minusta se on sellainen rakennettu käsite, johon liittyy aina politiikka tavalla tai toisella.

Suomi–Venäjä-seura voi jäädä historiaan

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomi–Venäjä-seuran toimintaa siinä määrin, että järjestössä mietitään kuumeisesti, miten sen pitäisi profiloitua tulevaisuudessa.

Sodan seurauksena järjestö menetti noin tuhat jäsentä. Nyt jäseniä on noin 7 000.

– Olemme miettineet muun muassa sitä, pitäisikö toiminta-aluetta suunnata uudelleen. Olisimmeko jatkossa esimerkiksi slaavilaisen kulttuurin yhdistys, Suomi–Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko pohtii.

Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty.

Perinteikäs, vuonna 1944 perustettu seura on aina ollut ristiriitaisten tunteiden kohde Suomessa, mutta Venäjän hyökkäyssodan jälkeen suhtautuminen järjestöä kohtaan koveni.

– On tullut tosi paljon tiukempaa palautetta kuin aiemmin. Venäjä ei ollut ehkä se kaikkein halutuin ja ymmärretyin kumppani ennen tätäkään, mutta kyllä ilmapiiri on selvästi tiukentunut, Sinkko toteaa.

Se näkyy muun muassa vihapostin määrässä. Sitä tuli myös ennen sotaa.

– Se räjähti käsiin siinä sodan alkuvaiheessa.

Seuraan on tullut vuosien varrella palautetta muun muassa siitä, ettei Venäjän kanssa pitäisi harjoittaa minkäänlaista kansalais- tai lähialueyhteistyötä. Hyökkäyssodan seurauksena kritiikki koveni.

– Kyllä suomalaisten yleinen vihareaktio tuntui nahoissamme.

Kirjastot kieltäytyivät venäläiskirjallisuuden näyttelystä

Suomi–Venäjä-seura on tehnyt viime vuodet laajaa kansalaisyhteistyötä Venäjällä. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena moni hanke meni kuitenkin jäihin tai se keskeytettiin.

Järjestö ylläpiti muun muassa Suomen Pietarin-instituuttia, mutta se suljettiin lokakuussa 2022, koska instituutin ylläpito kävi Sinkon mukaan liian vaikeaksi.

Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko puolilähikuvassa.

Suomi-Venäjä-seurassa pohditaan, voisiko järjestö olla tulevaisuudessa esimerkiksi slaavilaisen kulttuurin yhdistys. Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko kuvattiin järjestön keskustoimistossa helmikuussa 2023. Kuva: Markku Pelkonen / Yle

Vaikeuksista huolimatta Suomi-Venäjä-seura on yrittänyt tehdä kriittistä nyky-Venäjää tunnetuksi Suomessa kirjallisuuden avulla. Järjestö on tarjonnut kirjastoille näyttelyä, jonka kirjailijoista lähes kaikki ovat tuominneet Putinin hyökkäyssodan. Vastaanotto on ollut ristiriitainen – jopa tyrmistynyt.

– On joitakin alueita, joissa kirjastot eivät ole suostuneet ottamaan näyttelyä vastaan. He ovat perustelleet päätöstään esimerkiksi sillä, etteivät halua kirjastoon häslinkiä tai ihmisten voimakkaita reaktioita, Sinkko kertoo.

Itse hän ajattelee näyttelystä toisin.

– Ymmärtäisimme vähän paremmin Venäjää juuri tarkastelemalla venäläistä kulttuuria ja yhteiskuntaa nykykirjallisuuden kautta. Näyttelyssä voi nähdä niitä venäläisiä julkkiksia, jotka ovat oman maansa sotatoimia vastaan.

Vaikka suhde Suomi–Venäjä-seuraa kohtaan on koventunut, Sinkko uskoo järjestön voimaan.

– Meillä on aika syvä ymmärrys siitä, että vaikka suomalainen yhteiskunta yrittää kuinka kääntää selkänsä Venäjälle, Venäjä ei häviä tuosta naapurista mihinkään. Se on fakta, jonka avulla saamme voimia jatkaa eteenpäin, Sinkko toteaa.

Venäläistaiteilijoiden taustat tutkitaan

Venäläiset taiteilijat ovat olleet pääsääntöisesti tervetulleita esiintymään Suomeen, jos heillä ei ole kytköksiä Putinin hallintoon. Tämä on ollut yleinen kanta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Poikkeuksiakin on.

Sekä Sibelius-viulukilpailu että Helsingin kansainvälinen balettikilpailu epäsivät kategorisesti kaikkien venäläisten osallistumisen kisaan vuonna 2022. Balettikilpailu sanoi ei myös valkovenäläiselle tanssijalle.

Voice of Finland -laulukilpailu poisti puolestaan osallistujan kesken kisan, koska tällä oli Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus. Kun asia nousi julkisuuteen, ohjelman tuotantoyhtiö tarjoutui ottamaan kisaajan takaisin, mutta tämä ei halunnut enää mukaan ohjelmaan.

Toimittaja Janne Palkisto haastatteli kapellimestari Maxim Emelyanychevia helmikuussa 2023.

Ylen Radion sinfoniaorkesteri (RSO) työllistää ja on työllistänyt venäläisiä kapellimestareita hyökkäyssodan jälkeen. Yksi heistä on Maxim Emelyanychev, joka johti RSO:ta helmikuun puolivälissä Helsingissä. Emelyanychev tuomitsi heti kättelyssä Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan.

RSO:n intendentti Tuula Sarotie kertoo, että venäläisten taiteilijoiden taustat tutkitaan tätä nykyä huolella RSO:n hallinnossa.

– Tarkistamme, ettei ole mitään elementtiä, jonka kautta he saisivat rahoitusta Venäjän valtiolta tai tukisivat millään tavalla Venäjän hallintoa tai hyökkäyssotaa.

Venäläisten taiteilijoiden työllistäminen RSO:ssa kiinnostaa myös orkesterin muusikoita.

– Kyllä RSO:n muusikkokunta on erittäin kiinnostunut siitä, millaisin eettisin periaattein orkesteri toimii. Heidän kanssa käydään keskustelua, Sarotie sanoo.

Ihmisiä pitäisi tarkastella yksilöinä

Yksi RSO:n kevätkauden merkkitapauksista on Moskovan Bolshoi-teatterin entisen ylikapellimestarin Tugan Sohijevin Suomen-vierailu huhtikuussa.

Sohijev jätti pestinsä maaliskuussa 2022 ja muutti ulkomaille vastalauseena Venäjän hyökkäyssodalle. Hän ei ole kuitenkaan tuominnut sotaa julkisesti.

Lue lisää: Maailmankuulun Bolshoi-teatterin ylikapellimestari eroaa – RSO:n intendentti: ”Todella raju reaktio”

RSO:n Sarotie muistuttaa, että Venäjältä on lähtenyt pois myös muita kuin ”suuren uran” Venäjällä tehneitä taiteilijoita. He ovat saaneet elantonsa esimerkiksi konsertoimalla ja opettamalla.

– He ovat paenneet usein muuten Helsingin kautta autolla Keski-Eurooppaan, mutta ovat nyt ehkä aikamoisissa vaikeuksissa ihan senkin takia, ettei heillä ole töitä. Heitä saatetaan stigmatisoida ulkomailla, ja he ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

RSO:n intendentti Tuula Sarotie puolilähikuvassa Helsingin Musiikkitalon käytävällä.

RSO:n intendentti Tuula Sarotie uskoo, että kulttuurisuhteiden jälleenrakentamisesta tulee erittäin vaikea sodan jälkeen. Kuva: Markku Pelkonen / Yle

Sarotie on harmissaan siitä, että venäläisiä taiteilijoita yhä stigmatisoidaan.

– Kollektiivinen syyllisyys ei oikein kuitenkaan kuulu siihen arvomaailmaan, jota meidän pitäisi edustaa. Aina pitää jaksaa tarkastella ihmisiä yksilöinä, ja katsoa mitä itse kunkin arvomaailma on.

Putin saanut paljon tuhoa aikaiseksi

Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan joskus päättyy, edessä on jälleenrakentamisen aika. Se koskee myös taidetta ja kulttuuria. Työstä tulee tutkija Viljasen mukaan vaikeaa.

– Siitä tulee erittäin monimutkaista. Putin on saanut ihan valtavasti tuhoa aikaiseksi Venäjällä omalla propagandallaan. Sillä on aivopesty ihmisiä Venäjällä todella paljon, Viljanen toteaa.

Tutkija miettii, miten Venäjä muuttuu muutoksen jälkeen. Vai muuttuuko ollenkaan?

– Paljon varmasti riippuu siitä, miten Putinille ja Putinin hallinnolle käy. Jatketaanko Venäjällä jonkinlaisen sankarimyytin rakentamista?

Haasteita on myös lännessä.

– Jollemme vastaa siihen kysymykseen, mitä kulttuuri on, ja minkälaisia ihmisiä ja ajatuksia Venäjällä on, sittenhän emme pysty mihinkään järkevään jälleenrakennussuhteeseen, Viljanen arvioi.

Lue lisää: Venäläisen rokin suurin tähti häipyi kotimaastaan ja muistuttaa Suomen-keikkansa yhteydessä Putinin hallinnon vaarallisuudesta

Kun sota syttyi vuosi sitten, Anna Soudakova päätti, ettei vaikene – ”Hintana voi olla, etten enää pääse käymään rakkaassa synnyinkaupungissani”

Kuuntele: Miksi venäläiset muusikot saavat jatkaa lännessä, vaikka muutoin Venäjää boikotoidaan? – Uutta tietoa Toivo Kuulan murhaan

Toimittajat pakenevat Venäjältä – voiko kansa herätä milloinkaan Putin-propagandan unesta?



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *