- 24 huhtikuun, 2023
Suomessa ei synny enää tarpeeksi jätettä, ja siksi meille raahataan nyt tonneittain italialaisten roskia poltettavaksi
Harmaa pölypilvi tussahtaa ilmoille Vantaan energian jätevoimalassa.
Jättiläishämähäkkiä muistuttava koura nostaa rekkalastillisen roskapusseja ilmaan ja pudottaa ne toiselle puolelle valtavaa jätelaaria.
Koura möyhentää roskasoppaa parin päivän ajan, ja kahmii sitten pienemmäksi pilkkoutuneen jäteaineksen polttokattilaan. Siellä siitä syntyy sähköä ja lämpöä koko Vantaalle.
Nyt jätelaarin pohjalla lepäävät noin viikon roskat puoleltatoista miljoonalta eteläsuomalaiselta.
Lähiviikkoina sekaan kipataan myös italialaisten roskia, sillä suomalaisten omat eivät enää riitä. Jätteestä on pulaa.
Poltettava hävisi yhdessä yössä
– Kaikki juontaa juurensa Venäjän touhuun, aloittaa Vantaan Energian liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri.
Sota katkaisi puuntuonnin Venäjältä, ja samalla Suomen energiayhtiöiltä katosi merkittävä määrä poltettavaa – lähes yhdessä yössä. Lämmöntarve ei kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Kaikki alkoivat kuumeisesti miettiä, millä lämpöä voitaisiin tuottaa.
Kaukolämpö syntyy suurelta osin polttamalla erilaisissa voimaloissa jotain, esimerkiksi puuta tai jätettä.
Monille puuta käyttäneille laitoksille vaihtoehto oli jätteistä valmistettu polttoaine. Se on vienyt Vantaan energian kaltaisilta jätevoimaloilta poltettavaa.
Siksi sekajätettä pitää tuoda nyt ulkomailta.
– Tällä hetkellä omat roskat eivät riitä laitosten ajamiseen täysillä. Käytännössä noin neljännes käyttämästämme polttoaineesta joudutaan korvaamaan ulkomaisella, Patomeri sanoo.
Italialaisten roskia ei tuoda Suomeen pussitavarana, vaan puhdistettuina paaleina, kierrätyspolttoaineena.
Sisällöllisesti italialaisten jätteet eivät juuri eroa vantaalaisten jätteistä: käytännössä kyse on kotitalouksien roskista, joista on poistettu esimerkiksi biojätettä ja kierrätykseen kelpaavaa metallia.
Jäteralli vaihtoi suuntaa
Jätemarkkinoiden tilanne on erikoinen, sillä viime vuosina suomalaiset ovat ennemminkin hukkuneet omiin roskiinsa.
Vuosien varrella yhteensä satoja tuhansia tonneja kotitalousjätettä on rahdattu Viroon ja Ruotsiin poltettavaksi, koska kotimaan jätevoimalat eivät ehdi käsitellä kaikkea.
Nyt käänne tilastoissa on huomattava: kokonaisuutena erilaisten luvanvaraisten jätteiden vienti väheni 60 000 tonnilla, ja tuonti lisääntyi lähes 40 000 tonnilla.
Tuonnin kasvu selittyy lähes yksinomaan jäteperäisillä polttoaineilla. Ne ovat vuodessa pompanneet lähes nollasta yhdeksi suurimmista jäte-eristä.
Yhdyskuntajätteen vienti puolestaan on pudonnut alle kymmenesosaan parin vuoden takaisesta.
– Kyllä se on iso muutos, sillä tyypillisesti jätesiirrot ovat aika vakaita, sanoo ylitarkastaja Hannele Nikander Suomen ympäristökeskuksesta.
Ja vauhti kiihtyy.
Tänä vuonna huhtikuun puoliväliin mennessä on jo tuotu saman verran jätepolttoaineita kuin koko viime vuonna yhteensä, Nikander sanoo. Pelkästään Italiasta uusia jätesiirtolupia on haettu 80 000 tonnin edestä.
Puupula on ensisijainen syy, mutta muitakin on.
– Suomeen on viime vuosina valmistunut lisää omaa jätteenpolttokapasiteettia. Polttomääriin vaikuttaa myös se, jos jätettä kierrätetään enemmän materiaalina tai sitä syntyy vähemmän kuin aikaisemmin, Nikander sanoo.
Esimerkiksi Vantaan energialla on huomattu sekä kotitalousjätteen että rakentamisen jätteen vähentymistä. Talouden ja rakentamisen hidastuminen vaikuttaa syntyvään jätteeseen.
Kokonaisuutena Suomi on edelleen jätteen nettoviejä.
Esimerkiksi muovia ja metalleja viedään ulkomaille käsiteltäviksi. Tuontipuolella isoja eriä ovat jätepolttoaineiden lisäksi jäteöljy ja -puu. Tuonti on kuitenkin Syken arvion mukaan lisääntymään päin.
Polttolaitokset katsovat jo ensi talveen
Jätteentuojien joukossa ei ole pelkästään Vantaan energian kaltaisia jätelaitoksia, vaan myös muita polttolaitoksia. Se kertoo, että polttoainepula piinaa koko kenttää.
Esimerkiksi puu- ja kierrätyspolttoainetta käyttävä Lahti Energia arvioi tänä vuonna tuovansa noin kolmanneksen tarvitsemastaan kierrätyspolttoaineesta ulkomailta. Yhtiö tuo sekä jätepohjaisia polttoaineita että purkupuuta.
– Tällä hetkellä polttoainemarkkina on niin tiukka, että elämme vähän kädestä suuhun. Otamme niitä eriä, mitä saadaan, sanoo toimitusjohtaja Jouni Haikarainen.
Toisaalta lähestyvä kesä on kaukolämpölaitoksille yhdenlainen hengähdystauko, sillä lämmityksen tarve ei ole niin suuri.
Katseet ovat kuitenkin jo ensi talvessa.
– Polttoainehankintaa pyritään varmistamaan jo tulevan talven yli. Se voi olla vaikea, kun otetaan huomioon puupolttoainemarkkina ja jäteperäisten polttoaineiden kasvanut kysyntä, Haikarainen sanoo.
Italialaisten jätteitä palaa tulevina talvina
Vantaan jätevoimalalle rekkoja tulee tavallisena tiistaipäivänä tasaiseen tahtiin, noin 200 päivässä. Portilla ne punnitaan, minkä jälkeen ne ajavat halliin ja kippaavat kuormansa laarin päällimmäiseksi.
Ensimmäisiä italialaista jätettä tuovia rekkoja odotetaan lähiviikkoina.
Vantaan energian Kalle Patomeri uskoo, että jätemarkkinan käänne on pysyvä. Kotimaan jätelaitokset tarvitsevat jatkossakin täydennystä ulkomailta.
Jätevoimaloiden käyttöön sopivaa kierrätyspolttoainetta riittää kyllä Euroopassa, uskoo Patomeri.
– Esimerkiksi Italiassa jätettä on varastoitu vuosia. Sitä on siellä niin paljon, että se riittäisi Suomen tarpeisiin useiksi vuosiksi. Ja me myös varaudumme siihen, että tuonti jatkuu vielä useita vuosia.
Voit keskustella aiheesta 25.4. klo 23 saakka.
