- 27 maaliskuun, 2023
Jättilasku sairaanhoitopiiriltä sai Keski-Suomen kuntajohtajat pöyristymään: ”Tämä on ennenkuulumatonta”
Keski-Suomen sairaanhoitopiriin lopusta on tulossa kallis lasku kunnille.
Esimerkiksi kriisikunta Kyyjärvi joutuu maksamaan kaikkiaan puoli miljoonaa euroa sairaanhoitopiirin alijäämiä. Kunnanjohtaja Tiina Pelkonen kuvailee tunnelmia epäuskoisiksi, kun ensin summa oli noin 350 000 euroa, mutta pari viikkoa sitten tuli 140 000 euron lisälasku.
– Meillä ei ole mitään yksittäistä kohdetta, mistä leikata tuollaista summaa, sanoo Pelkonen.
Tiukan talouskurin ansiosta kunta on tekemässä ylijäämäisen tilinpäätöksen sairaanhoitopiirin alijäämien kattamisesta huolimatta.
Sairaanhoitopiirin lisälaskun tausta on monimutkainen.
Viime vuoden kesäkuussa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti, että alijäämistä 24 miljoonaa euroa katetaan alentamalla sairaanhoitopiirin peruspääomaa.
Syyskuussa selvisi, että viimeinen toimintavuosi ylitti budjetin kymmenillä miljoonilla, ja siitä seuraisi lisää maksettavaa kunnille. Kuntien maksuosuudeksi päätettiin reilut 62 miljoonaa euroa.
Maaliskuussa 2023 tilintarkastaja ilmoitti, ettei peruspääomaa voida alentaa, ja kuntien on katettava kaikkiaan 86 miljoonaa euroa alijäämiä.
– On ennenkuulumatonta, että yksi virkamies kävelee lainvoimaisen valtuustopäätöksen yli, sanoo Pelkonen.
Lisälasku tuottaa kunnissa myös lisätyötä. Kunnat joutuvat tekemään isoja muutoksia jo loppumetreillä olleisiin tilinpäätöksiin.
”KSSHP:n talous päättyy kaaokseen”
Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen myöntää tunteneensa ensin ärtymystä ja sitten epäuskoa, kun tieto 1,8 miljoonan euron lisälaskusta tuli. Kaikkiaan Äänekoski kattaa alijäämiä 6,6 miljoonaa euroa.
– Mutta ei se lopulta yllättänyt, kun muistaa, millaista sairaanhoitopiirin touhu on viime vuodet ollut. Sairaanhoitopiirin talous päättyy kaaokseen ja hyvinvointialueen talous alkaa kaoottisesti, sanoo Tuononen.
Tuonosen mielestä hyvinvointialueen olisi pitänyt valittaa sairaanhoitopiirin valtuuston päätöksestä alentaa peruspääomaa.
– Kuntien kannalta se tarkoittaa sitä, että lisälaskut on laitettava tilinpäätökseen. Valitusmahdollisuus on vasta kesäkuussa, jos hyvinvointialueen valtuusto silloin hyväksyy sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen.
Tuononen ei ota kantaa siihen, mitä Äänekoski aikoo tehdä. Sen sijaan Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen ja Laukaata johtava Linda Leinonen uskovat, että kunnat valittavat päätöksestä.
– Ainakin tällä hetkellä ajatus on, että haluamme katsoa, onko menettely ollut oikea, sanoo Leinonen.
Kirjanpitolautakunnalla kielteinen kanta
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva kirjanpitolautakunta voi antaa hakemuksesta ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain soveltamisesta. Jaosto oli maaliskuussa 2022 antanut lausunnon, jonka mukaan kuntayhtymä ei voi alentaa peruspääomaa alijäämän kattamiseksi.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtosen mukaan alijäämän kattamisella on vaikutusta rahoitukseen, joka siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle.
– Peruspääoman alentaminen olisi pienentänyt hyvinvointialueen rahoitusta, sanoo Mehtonen.
Ylellä on koko maasta tiedossa kaksi sairaanhoitopiiriä, joissa alijäämää olisi haluttu pienentää peruspääoman alentamisella. Keski-Suomen lisäksi toinen on Länsi-Pohja, joka on saanut asiasta hallinto-oikeuden välipäätöksen, joka kieltää peruspääoman alentamisen.
”Laukaan on leikattava tulevaisuudesta”
Linda Leinosta harmittaa erityisesti se, että Laukaan kaikkiaan lähes kuuden miljoonan euron budjettivajeen kattaminen vaatii leikkauksia tulevaisuudesta: lapsiperheiltä. Heihin kunta on viime viime vuosina laittanut rahaa muun muassa huolehtimalla terveet koulutilat kaikkiin kunnan neljään taajamaan.
– Sivistyspalvelut on meidän kunnan menoissa suurin potti ja sieltä meidän on nyt leikattava. Meidän viime vuoden tulos on surkea, koska kunnan omat sote-menot ovat olleet katastrofaalisen korkeat, sanoo Leinonen.
Kunnassa oli valmisteltu sopeuttamistoimia jo ennen sairaanhoitopiirin 1,7 miljoonan euron lisälaskua.
– Jo ne olisivat tehneet todella tiukkaa, mutta nyt ne eivät edes riitä.
”Holtiton rahankäyttö jatkuu”
Kuntajohtajat ovat yksimielisiä siitä, että sairaala Novan rakentamiskustannusten roima ylitys ja sairaanhoitopiirin kallis loppu jättävät Keski-Suomen kunnat muihin verrattuna takamatkalle.
– Keski-Suomen erikoissairaanhoidon menot ovat valtakunnallisestikin korkeat, sanoo Tuononen.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin budjettiylitys viime vuonna on valtakunnallisesti kolmanneksi suurin Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan jälkeen.
Tuonosen mukaan alijäämien kattamisella on kunnille erittäin pitkät seuraukset, koska se pienentää kuntien tulevia valtionosuuksia. Tuononen pelkää, että seuraukset ulottuvat seuraavaan valtionosuusuudistukseen saakka.
Leinosen mielestä sote-uudistuksen yhteydessä olisi pitänyt uudistaa myös valtionosuusjärjestelmä.
– Tällä hetkellä järjestelmä kohtelee huonosti lapsirikkaita kehyskuntia, jollaisia Keski-Suomessa ovat Laukaan lisäksi Muurame ja Uurainen.
Kuntajohtajat ovat huolissaan siitä, miten paljon hyvinvointialueen budjetti tänä vuonna ylittyy.
– Jo tähän mennessä ylitystä on miljoonia. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin holtiton rahankäyttö näyttää jatkuvan myös hyvinvointialueella, sanoo Pelkonen.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alijäämien kattamisesta syntyvät maksuosuudet kunnittain:
Hankasalmi 1 740 254
Joutsa 1 578 692
Jyväskylä 48 633 877
Kannonkoski 485 839
Karstula 1 411 334
Keuruu 3 324 834
Kinnula 602 575
Kivijärvi 342 713
Konnevesi 915 946
Kyyjärvi 504 351
Laukaa 5 954 967
Luhanka 221 397
Multia 585 023
Muurame 3 147 105
Petäjävesi 1 279 477
Pihtipudas 1 461 390
Saarijärvi 3 133 609
Toivakka 898 871
Uurainen 1 116 394
Viitasaari 2 159 710
Äänekoski 6 602 456
Yhteensä 86 100 815
