- 30 huhtikuun, 2023
Entinen sairaanhoitaja tekee nyt kesätöitä lääkärinä: ”Kun erikoistuu, palkka kehittyy samalla”
Hyvinvointialueet etsivät kuumeisesti työntekijöitä kesäksi. Virossa lääkäriksi opiskeleva Ukko Kangasniemi, 32, on menossa töihin ennalta tuttuun sairaalaan.
Kevätlukukausi Virossa, Tarton yliopistossa on ohi.
Lääkäriopiskelija Ukko Kangasniemi on pakannut muuttokuorman autoonsa ja palannut Virosta Suomeen.
Hän on opiskellut lääketiedettä nyt viisi vuotta. Toukokuussa alkaa miltei vuoden pituinen työrupeama Lappeenrannassa Etelä-Karjalan keskussairaalassa.
– Alkuun olen sopinut kesätöitä psykiatrian osastolle, jossa olen pari kuukautta. Heinäkuussa aloitan virallisesti opintojen kuudennen lukuvuoden harjoittelut, Kangasniemi kertoo.
Hän päätti hakea Lappeenrantaan, sillä työpaikka on tuttu viime vuodelta.
– Silloin tuntui, että pääsi heti osaksi porukkaa ja aina oli joku, jolta kysyä apua. Onhan se uusi sairaalakin hieno, ja asuntolasta ihan sairaalan vierestä järjestyi majapaikka, Kangasniemi mainitsee.
Muutama vuosi hoitajana riitti
Aina sosiaali- ja terveysalan työt eivät ole innostaneet Kangasniemeä samalla tavalla kuin nyt.
Hän on ensimmäiseltä ammatiltaan sairaanhoitaja. Alanvaihto alkoi kyteä mielessä jo muutama vuosi hoitajaksi valmistumisen jälkeen.
Nuori sairaanhoitaja koki, ettei omaan työhön ollut mahdollista vaikuttaa. Työntekijöitä oli vähän ja säästöpaineet työnantajilla kovat. Työt alkoivat näkyä omassa voinnissa.
– 26-vuotiaana olin kolmivuorotyöstä ja työkuormasta niin väsynyt, että nukuin vapaapäivinä 13 tuntia yössä ja kahden tunnin päikkärit siihen päälle.
Aluksi Kangasniemi vaihtoi työpaikkaa, mutta lopulta alanvaihtoon houkuttelivat myös parempi palkka ja etenemismahdollisuudet.
– Kun lääkärinä erikoistuu, palkka kehittyy samalla. Hoitajana voi hankkia lisäkoulutuksia ja vaikka haavanhoidon pätevyyden, mutta palkka ei juurikaan muutu, vaikka vastuuta tulee lisää. Se kannustaa kouluttautumiseen aika vähän, Kangasniemi pohtii.
Tällä hetkellä hänestä vaikuttaa siltä, että lääkärinä työhönsä pystyy vaikuttamaan enemmän kuin hoitajana.
Harjoitteluja Suomessa
Tarton yliopistoon Ukko Kangasniemi kertoo hakeneensa opiskelemaan siksi, että suomalaisyliopistoissa käytetty ensikertalaiskiintiö olisi kaventanut alanvaihtajan mahdollisuuksia saada opiskelupaikka.
Virossa vastaavaa kiintiötä ei ollut, vaan opiskelemaan haettiin valintakokeen ja motivaatiokirjeen avulla.
Ammattikorkeakouluun verrattuna opiskelutahti oli Kangasniemen mukaan aluksi napakka, opittavaa oli paljon ja aikaa rajallisesti.
– Lisäksi Virossa rakastetaan erilaisia tenttejä ja kokeita. Luokkakaverini kirjanpidon mukaan pelkästään opintojen ensimmäisen puolen vuoden aikana meillä oli yli 30 koetta, Kangasniemi kertoo.
Opintojen edetessä opiskelutahti Kangasniemen mukaan keveni.
Harjoitteluja Suomessa
Opintoihinsa kuuluvia harjoittelujaksoja Kangasniemi on suorittanut Suomessa. Siihen kannustaa työkokemuksen lisäksi kandilääkärin palkka.
Lappeenrantaan Kangasniemen toi alun perin lyhyt harjoittelujakso neljäntenä opiskeluvuotena.
– Laitoin hakemuksia vähän ympäri Suomea, ja vastaukset vaihtelivat kovasti. Lappeenranta oli ensimmäinen, josta ihan soitettiin ja kysyttiin, että mitkä omat mielenkiinnon kohteeni ovat ja mitä haluaisin kandilääkärinä tehdä, Lahdesta kotoisin oleva Kangasniemi kertoo.
Kysyntää kandilääkäreille olisi Kangasniemen mukaan eri puolilla Suomea.
Suomessa toimivat yritykset ja hyvinvointialueet käyvät esittelemässä toimintaansa opiskelijoille myös paikan päällä Virossa, ja samalla vaihdetaan yhteystietoja.
Kangasniemen mukaan työnantajilta tulee usein yhteydenottoja, joissa kysellään opiskelijoiden työtilanteesta.
– Tällä hetkellä tulee ihan viikoittain joko sähköpostia tai tekstiviestejä ympäri Suomea, Kangasniemi sanoo.
Hyvinvointialueet etsivät kesäksi myös hoitajia. Yle kertoi keskiviikkona, että työntekijöitä pyritään houkuttelemaan esimerkiksi rekrytointipalkkioilla.
