- 24 kesäkuun, 2023
Valkoposkihanhia on suojeltu vuosia, mutta nyt hallitus aikoo sallia metsästyksen – suunnitelma jakaa voimakkaasti mielipiteet
Valkoposkihanhien ja merimetsojen suojelua aiotaan keventää, koska kannat ovat elinvoimaisia. Tällä hetkellä molemmat linnut ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja.
Tuoreen hallitusohjelman linjauksen mukaan ”tarpeettomat metsästysrajoitukset elinvoimaisten lajien, kuten merimetson ja valkoposkihanhen osalta poistetaan, ja lajit siirretään metsästyslain piiriin”.
Tällä hetkellä molemmat linnut ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lintujen listalle.
Kyseisiä lintuja saa metsästää ainoastaan lintudirektiivin mahdollistamalla poikkeusluvalla. Onko rajoituksia siis tarvetta höllentää?
– Linjaus on erittäin tervetullut. Lajikantojen kasvaessa on loogista muuttaa myös niiden metsästystä koskevaa statusta, Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg sanoo.
Poikkeusluvalla metsästettyjen lintujen lihaa olisi voitava hyödyntää. Hallenbergin mukaan on eettisesti merkittävää, että saalis voitaisiin syödä hautaamisen sijaan.
Suomen Luontoliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Petro Pynnönen on asiasta täysin eri mieltä. Pynnösen mukaan hallituksen ehdotus näyttää järjettömältä luonnonsuojelijan näkökulmasta.
– En ymmärrä tällaisia ajatuksia ollenkaan. Valkoposkihanhien kantaa yritettiin vuosia elvyttää. Nyt kun se on saatu kestävälle kannalle, niin niitä halutaan ampua, kun niitä on ”liikaa”, Pynnönen sanoo.
Ampuminen ei ole Pynnösen mukaan ratkaisu
Suomen Luontoliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Pynnösen mukaan ampuminen ei ole ratkaisu kantojen hallitsemiseen. Hänen mielestä luonnon pitäisi antaa huolehtia lajeistaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kannat vähenevät itsestään, kun ravintoa ei ole saatavilla.
Pynnösen mielestä lintukantojen lisääntymisestä on tehty tarpeeton ongelma. Valkoposkihanhikanta ja siitä aiheutuva haitta ei ole toiminnanjohtajan mielestä merkittävän suuri.
Tilannetta hämärtää se, että hanhet pesivät lähellä ihmisasutusta. Pynnösen mukaan parhaiten hanhista pääsisi eroon, kun antaisi niiden suosimien niittyjen kasvaa vapaasti.
– Ei tarvitse, kun kukkameriä Kaivopuistoon, niin valkoposket lähtevät siltä seisomalta, Pynnönen sanoo.
Myös merimetsot olisi jätettävä toiminnanjohtajan mielestä rauhaan, koska ne ovat lisääntyneet ihmisten toiminnan eli ravinteiden aiheuttaman rehevöitymisen ja sitä kautta kalojen, kuten särkien lisääntymisen vuoksi.
Metsästysliiton puheenjohtajan Hallenbergin mukaan metsästys on ekologisesti kestävää, eikä sen kautta karsita lajeja uhanalaisuuden partaalle. Metsästystä merkittävämpää on sen aiheuttama karkotusvaikutus, joka on metsästyksen välittömin seuraus esimerkiksi lintujen vahingoittamilla alueilla.
Toistaiseksi on epäselvää, miten luonto- ja lintudirektiivin vastainen linjaus aiotaan toteuttaa. Hallenbergin mukaan sitä on liian aikaista arvioida, mutta hän seuraa mielenkiinnolla, miten asia tullaan ratkaisemaan.
Yksi ratkaisu olisi sujuvoittaa poikkeuslupamenettelyä vaikkapa Ruotsin ja Viron tapaan. Mahdollinen suojelustatuksen muutos, eli lintulajien siirtäminen direktiiviliitteissä tiukasta väljemmän suojelun kategoriaan on perusteltu tavoite, minkä lisäksi lajit voitaisiin esityksen mukaan siirtää metsästyslain alaisiksi.
Hylkeiden metsästystä tehostetaan
Hallitusohjelmassa esitetään myös muitakin eläinten metsästysrajoituksiin liittyviä muutoksia.
Hallitus esittää, että valkoposkihanhien ja merimetsojen lisäksi hylkeiden metsästystä merialueilla tehostetaan vaelluskalakantojen turvaamiseksi ja ammattikalastajien toimintaedellytysten parantamiseksi. Hallitus suunnittelee myös poikkeuslupaa hyljetuotteiden kaupalliseen hyödyntämiseen.
Naakka- ja variskantoja aiotaan myös hillitä elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi ja vesilintukantojen suojelemiseksi.
Mitä ajattelet suunnitelmasta poistaa valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästysrajoitukset? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 25.6.2023 kello 23:een asti.
