• 3 toukokuun, 2023

Moni matkustaa nyt Norjaan halvan kruunun vuoksi, mutta rajan yli työssäkäyminen käy kukkarolle


Norjan halpa kruunu on yhtä aikaa hyvä ja huono asia. Tällä hetkellä Utsjoelta kannattaa käydä Norjan puolella ruokakaupassa, mutta työssäkäyminen rajan yli ei kannata.

Heidi Kossi tankkasi autoaan Saariselällä ja kertoi suunnitelmasta lähteä viikoksi Norjaan. Halpa kruunu mahdollistaa monia asioita reissun päällä, kuten yöpaikkojen valitsemisen mieluisuuden eikä pelkästään hinnan vuoksi.

Tapani Leisti,

Timo Metsäjoki

Yle kertoi aiemmin, että Norjassa odotetaan matkailijaryntäystä halvan kruunun myötä. Matkailijoille kruunun kurssin laskemisesta on hyötyä, mutta heikosta valuutasta kärsivät esimerkiksi Suomen puolelta Norjassa töissä käyvät.

Utsjoella moni käy töissä Norjan puolella ja saa palkkansa kruunuissa norjalaiseen pankkiin.

Yksi utsjokelaisista rajatyöntekijöistä on Norjan yleisradion toimittaja Jaana Kynkäänniemi. Hän asuu Karigasniemellä ja käy töissä NRK Saamen toimituksessa Karasjoella.

Kurssilasku puraisee, kun kruunuissa maksetun palkan siirtää norjalaiselta pankkitililtä Suomeen pankkiin.

– Minä ja mieheni työskentelemme molemmat Norjan puolella. Satoja euroja häviämme joka kuukausi.

Rajalla asumisessa on Kynkäänniemen mukaan nykytilanteessa hyvätkin puolensa. Bensaa saa Norjasta nyt selvästi halvemmalla kuin Suomesta.

– Suomen puolella 95-oktaaninen bensiini maksaa suurin piirtein 2,11 euroa litralta ja Norjassa 1,75, kun hinnan kääntää euroiksi.

Tällä hetkellä Utsjoelta kannattaa Kynkäänniemen mukaan käydä Norjan puolella ruokakaupassakin heikon kruunun ansiosta.

– Huonoin heikko kruunu on meille, jotka käymme Norjassa töissä ja asumme Suomessa ja laskut maksamme Suomessa.

Kilpisjärvellä kruunun kurssin lasku näkyy keskiostoksissa

K-Market Kilpishallin asiakasmäärissä Norjan kruunun lasku ei vielä näy. Asiakkaiden käyttäytymisessä on kuitenkin havaittu jo pieniä muutoksia, sanoo kauppias Mikko Rousu.

– Keskiostos on hieman pienentynyt ja nyt ostetaan hieman halvempia tuotteita, kuin mitä norjalaiset ovat normaalisti täältä hakeneet.

Kilpishallin asiakaskunnasta 80–90 prosenttia koostuu norjalaisista.

Kauppias Mikko Rousu Kilpisjärvellä, taustalla Saana-tunturi.

Päivittäin norjalaisia käy sadoittain ja viikonloppuisin jopa kahdesta kolmeen tuhanteen, Rousu sanoo. Kuva: Risto Koskinen / Yle

Korona-aikana Kilpishallin liikevaihto laski paikoin 80–90 prosenttia, mutta sellaisiin laskuihin Rousu ei enää usko.

– Pientä laskua voi olla, mutta ei tässä mitään isompaa romahdusta ole näköpiirissä, Rousu mainitsee.

Senjan saarella Torskenissa odotellaan turistikauden alkua

Suomalainen eräopas Minna Laine on seurannut Senjan saaren matkailun kehittymistä ja muuttumista jo 11 vuoden ajan. Viime vuosien aikana kehittämistahti on hänen havaintojensa mukaan kiihtynyt. Noin 300 asukkaan Torskeniin on valmistunut ravintolaa, pubia ja majoituspaikkojakin.

Kruunun kurssin laskun Laine arvelee hieman lisäävän suomalaisten matkustusintoa, mutta määristä on mahdotonta sanoa mitään.

Kaksi ihmistä kanootissa. Eräopas Minna Laine keulassa ja taustalla Torskenin vuonomaisemaa.

Norjaa on pidetty aika kalliina maana, joten kyllähän tämä kruunun kurssin lasku laskee joiden ihmisten kynnystä lähteä Norjaan varmastikin, Laine kertoo. Kuva: Timo Metsäjoki

Matkailijoiden kiinnostus Senjan saarta kohtaan on Laineen havaintojen mukaan lisääntynyt koko ajan.

– Kyllähän tämä Torskenin kylä oli todella hiljainen yhdessä vaiheessa ja täällä oli vain tämä Wilsgårdin kalanviljelylaitos. Ylipäätään Senjan saarella on kehitetty kyliä ja palveluja niin paikallisille kuin matkailijoille.

Laine valmistui eräoppaaksi viime vuonna Lappian Pellon yksiköstä. Hänen tarkoituksenaan on opastaa Senjalla ja Torskenissa muun muassa suomalaisia.

– Suomalaiset matkailevat erityisesti kesällä täällä, jolloin heitä käy tosi paljon, vaikka tarkkoja määriä en osaa sanoa. Talvella suomalaisia ei juurikaan näy.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *