- 20 helmikuun, 2023
MOT tarkisti neljä keskeistä väitettä, joilla turkistarhausta puolustetaan – paljastui laskuvirhe ja paisuteltuja lukuja
Turkiselinkeinon alamäki on jatkunut pitkään. Ala oli toipumassa ylituotannosta, kun koronapandemia seisautti viennin Kiinaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan pysäytti toisenkin päämarkkinan.
Turkistarhojen määrä on pudonnut jyrkästi. Vuonna 2013 alan etujärjestön Fifurin jäsentiloja oli 965, viime vuoden lopussa enää 539.
Silti julkisuudessa toistuvat edelleen samat argumentit, joilla alaa on puolustettu vuosia ja vuosikymmeniä. Ne ovat alan työllisyysvaikutukset, merkittävät verotuotot ja muhkeat vientitulot Suomeen.
Turkiskasvatuksen tulevaisuus on kiistelty aihe. Suomi kuuluu yhä harvemmaksi käyvien turkismaiden joukkoon. Euroopassa parikymmentä maata on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan tai osittain.
Elinkeinoa on sitä vaikeampaa ajaa alas, mitä paremmilta sen tunnusluvut näyttävät.
– Kiistaton faktahan on se, että turkisala on tuhansia henkilöitä vuosittain työllistävä ja satojen miljoonien vientitulot Suomeen tuova toimiala, vakuuttaa alan etujärjestön Fifurin viestintäpäällikkö Olli-Pekka Nissinen.
Ylen MOT-toimitus päätti tarkistaa, pitävätkö turkisalan ja monien poliitikkojen yleisesti toistamat argumentit yhä paikkansa.
Väite 1: Turkiselinkeinon suora työllisyysvaikutus on 3 185 henkilöä
Näin Fifur kertoo uusimmassa tilastojulkaisussaan (siirryt toiseen palveluun) vuoden 2021 tilanteesta.
Työllisyyslaskelmassa on virhe. Tilastossa on laskettu alan suoraan työllistämät kahteen kertaan. Väärä laskutapa on toistunut vuosikausia.
Kun laskuvirhe siivotaan luvusta, vuoden 2021 kokonaistyöllisyydeksi saadaan 1 960 henkilötyövuotta.
Virheen huomasi ensin eläinoikeusjärjestö Animalia. Tilastokeskus informoi Fifuria vääristä luvuista jo elokuussa 2022, mutta virhettä ei ole korjattu.
Päinvastoin, syyskuussa (22.9.) Fifur julkaisi tiedotteen (siirryt toiseen palveluun), joka perustui virheellisiin lukuihin. Tiedotteessa viitataan myös menneiden vuosien lukuihin: ”Kokonaistyöllisyytemme on vaihdellut viimeisen 5–6:n vuoden aikana 3 000–5 000 henkilötyövuoden välillä.”
Fifurin viestintäjohtajan mukaan mahdolliset virheet korjataan uusimmissa tilastoissa myöhemmin keväällä.
– Emme pysty kesken vuoden lähteä tekemään uusia tilastoja, vaan nämä korjataan, myöskin ne aiemmat vuodet ja katsotaan läpi, että onko siellä mitään korjattavaa, Nissinen sanoo.
Väite 2: Turkisala tuottaa veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja Suomeen 87 miljoonaa euroa
Verotuotto on laskettu yläkanttiin. Alan palkkasummassa on käytetty virheellistä henkilötyövuosien määrää (3185) ja kerrottu se 42 000 euron vuosituloilla.
Turkisalalla työskentelevien tulot eivät kuitenkaan ole välttämättä näin suuret. Käytetty luku on suomalaisten vuotuinen keskiansio.
Vuonna 2012 julkaistussa turkisalan verotuloja selvittäneessä raportissa (siirryt toiseen palveluun) todettiin, että valtaosa turkistilojen palkatusta työvoimasta on suhteellisen pienipalkkaista ja tienaa korkeintaan noin 25 000 euroa vuodessa.
Nykyrahaksi muutettuna se vastaisi keskimäärin 29 000 euron vuosiansioita.
Verotuotoista kertoessaan Fifur liittää nykyisin mukaan myös veroluonteiset maksut. Valtaosa väitteessä mainituista 87 miljoonasta on näitä maksuja.
Maksuissa ovat mukana sosiaalivakuutusmaksut sekä ne arvonlisäverot, joita palkansaajat maksavat ostaessaan tuloillaan tavaroita ja palveluja.
Lasketaanko nämä maksut yleensä mukaan toimialan verotuottoihin?
Sosiaalivakuutusmaksut ovat rajatapaus, mutta kulutuksesta tulleita verotuloja ei missään tapauksessa ole tapana laskea mukaan, kertoo Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.
– Vaikuttaa siltä, että tässä on kyse siitä, että halutaan saada mahdollisimman suuri verotulo näytettyä, Valkonen arvioi syyksi Fifurin laskutavalle.
Mikä merkitys sillä on, että Fifur raportoi nyt alan verotuottoja ja maksuja, eikä pelkästään verotuottoja, kuten vielä vuonna 2016?
Turkisalan huippuvuodesta 2013 uutisoitiin aikanaan (siirryt toiseen palveluun), että ala tuotti sievoiset noin 90 miljoonan euron verotulot.
Vaikka takana on nyt monia laihoja vuosia, Fifurin esittämä lukema on lähes sama kuin huippuvuonna eli 87 miljoonaa. Tosin erona on, että nyt puhutaankin veroista ja maksuista.
Väite 3: Turkisala tuo vuosittain merkittävästi vientituloja Suomeen. Viennin arvo oli 362 miljoonaa euroa vuonna 2021
Luku on oikein, jos puhutaan kokonaisviennin arvosta. Silloin mukaan lasketaan myös ulkomailta Suomeen myytäväksi tuodut nahat. Niistä tuotot tilitetään ulkomaille, esimerkiksi puolalaisille tarhaajille.
Sen sijaan Suomeen jäi kokonaisviennin tuloista vuonna 2021 vain kolmannes eli noin 120 miljoonaa euroa. Se sisältää huutokauppayhtiö Saga Fursin välityspalkkiot ja kotimaisten nahkojen myyntitulot.
Väitteestä syntyy kuitenkin helposti mielikuva, että kaikki vientitulot rikastuttaisivat Suomea. Kotimaahan viennin arvosta jäi yli 200 miljoonaa viimeksi vuonna 2017.
Fifurin Nissisen mukaan kaikki nahat lajitellaan ja myydään Vantaalla ja sen jälkeen he tilastoivat viennin arvon Suomeen täysin asianmukaisesti.
Väite 4: Suomalaisista 50 prosenttia kannattaa kotimaista, sertifioitua turkiseläinkasvatusta
Totta, Fifurin teettämän kyselyn mukaan.
Toinen, eläinoikeusjärjestöjen (siirryt toiseen palveluun) tilaama kysely taas kertoi, että 80 prosenttia vastustaa nykymuotoista tarhausta.
Taloustutkimus teki molemmat puhelinkyselyt viime vuonna noin tuhannelle ihmiselle.
Miksi kyselyt antoivat niin poikkeavia tuloksia?
Fifur (siirryt toiseen palveluun) pohjusti asiaa kysymällä ensin, miten vastaajat suhtautuvat luonnonmateriaalien, kuten nahka, turkis ja villa, käyttöön vaatetuksessa.
81 prosenttia vastaajista suhtautui siihen erittäin tai melko myönteisesti.
Toisessa kysymyksessä kerrottiin, että yli 50 prosenttia maailman turkiseläinkasvatuksesta tulee Euroopan ja EU-maista. Vastaajilta kysyttiin: ”Miten suhtaudutte suomalaisilla, sertifioiduilla turkistiloilla tehtävään kasvatukseen?”
50 prosenttia vastaajista suhtautui erittäin tai melko myönteisesti.
Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön kyselyssä taas käytettiin yhtä kysymystä: ”Mikä seuraavista kuvaa parhaiten mielipidettäsi turkistarhauksesta?”
Vastaajille annettiin tarkat vaihtoehdot. Niistä myönteisin oli, että tarhausta voidaan jatkaa nykymuotoisena ilman uusia rajoituksia.
Toinen vaihtoehto esitti, että tarhausta voidaan jatkaa, jos eläimille tarjotaan huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Loput kolme vaihtoehtoa esittivät kieltoa jollain aikataululla.
Eläinoikeusjärjestöt raportoivat tulokseksi, että 80 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista tarhausta eli valitsi jonkun muun kuin ensimmäisen vaihtoehdon.
Taloustutkimus laati molemmat kyselyt yhdessä asiakkaidensa kanssa.
Kysymykset on muotoiltu täysin eri tavoin, eikä silloin voi saada samanlaista vastausta, toteaa Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen.
Kumpi kysyy tätä asiaa neutraalimmin?
– Molemmissa tutkimuksissa annetaan vastaajille uutta tietoa, minkä varmasti toivotaan vaikuttavan siihen vastaamiseen, että tasapeli tulisi näin tässä kohtaa, Pajunen arvioi.
Tarkemmin lukuja kommentoivat Fifur, Animalia, Taloustutkimus ja vastuuministeri Antti Kurvinen MOT:n uusimmassa jaksossa ”Turkistarhauksen satumaiset luvut”. Katso Yle Areenassa.
Artikkelia voi kommentoida 21.2.2023 kello 23.00:een asti.
