- 12 maaliskuun, 2023
Nämä luvut osoittavat Norjan käsittämättömän ylivoiman – talviurheilun ykkösmaassa kytee kuitenkin kriisi
Norjan kovuutta talviurheilumaana on Suomessa hämmästelty ja kadehdittu monta vuotta. Esimerkiksi vuoden 2018 talviolympialaisissa Vuonomaa saavutti ennätykselliset 39 mitalia.
Tänä talvena Norjan ylivoima on ottanut uusia muotoja. Hiljattain päättyneissä Pohjoismaisten hiihtolajien, ampumahiihdon sekä alppihiihdon MM-kisoissa maan urheilijat saavuttivat yhteensä 49 mitalia, joista 19 oli kultaisia.
Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Norja oli suvereeni ykkönen. Ampumahiihdon MM-kisoissa Ruotsi uhitteli hieman Norjan ykkössijaa. Alppihiihdossa Sveitsi onnistui kukistamaan Norjan kolmella kultamitalillaan.
Ohessa oleva taulukko kuvastaa Norjan ylivoimaa suhteessa muihin maihin.
Maailmancupissa Norjan isku näyttää vielä tujummalta. Äsken mainituissa lajeissa maa on napannut tällä kaudella 222 palkintokorokesijaa.
Norjan hallinta ei ole rajoittunut viime aikoina pelkästään talviurheiluun. Esimerkiksi viime viikolla kisatuissa yleisurheilun EM-halleissa Norja voitti mitalitaulukon neljällä mestaruudellaan ja viidellä mitalillaan.
Janne Salmi on toiminut reilun kahden vuoden ajan Norjan suunnistusmaajoukkueen johtajana. Huippu-urheilun valmennuskeskus Olympiatoppen on hänelle erittäin tuttu paikka.
Salmi sanoo, että itse Olympiatoppen ei ole menestyksen salaisuus. Se toimii lähinnä mahdollistajana.
– Se ei juurikaan johda urheilua kuten Suomen Olympiakomitea. Edellytyksenä on maajoukkueessa tehty työ. Sen toiminnan pitää olla viimeisen päälle, jotta Olympiatoppen lähtee mukaan.
Norjasta puhuttaessa mainitaan usein maan liikuntakulttuuri. Tämä on Salmen mielestä tärkein tekijä norjalaisen urheilumenestyksen taustalla.
– Hyvään mieleen liittyvän liikunnan harrastaminen näyttäytyy todella paljon laajempana. Jos puhutaan aikuisista, siellä on paljon lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja hiihtäjiä.
– Lasten hiihtokoulussa määrät ovat ihan käsittämättömiä. Pelkästään Oslon alueen mestaruuskisoissa kisat alkavat aamulla kahdeksalta ja loppuvat illalta kuudelta.
Kilpailullisuus pois lapsena
Suomessa puhutaan toisinaan siitä, että on pakko liikkua terveyden ja hyvinvoinnin takia. Norjassa pakko-sanaa ei oikeastaan tunneta.
– Se lähtee ilon ja hauskuuden kautta. Pakotettua liikuntaa on vähemmän, Salmi toteaa.
Salmi sanoo, että Norjassa ei julkisteta tuloksia ja lasketa maaleja tiettyyn ikään asti. Lapsena kilpa-aspekti puuttuu.
– Lasten ja nuorten urheilussa ei puhuta lainkaan aikuisten urheilumenestyksestä. Se on nurinkurista siinä mielessä, että se on väkilukuun suhteutettuna maailman menestynein urheilumaa. Panostus kohti huippu-urheilua alkaa 15–16-vuotiaana.
Lapset ja nuoret halutaan halutaan pitää mahdollisimman pitkään huippu-urheilussa mukana. Turun seudun Urheiluakatemian kehitysjohtajana aiemmin toimineella Salmella on toisenlaisen esimerkki Suomesta.
– Omat lapset ovat harrastaneet reilua kymmentä lajia. Suurin osa niistä on sellaisia, joissa on raaka meininki hyvin nuorena. Otetaan helposti pois, jos ei ole riittävän hyvä. Harjoituksia on myös niin paljon, että yhtäkkiä pystyy harrastamaan vain yhtä lajia. Treenejä on joko paljon tai laji maksaa paljon.
– Tällaisia juttuja Norjassa ei ole juuri ollenkaan. Se on lähes ilmaista käytännössä melkein kaikissa lajeissa. Tietenkin Norjassa harrastetaan eri lajeja. Uinti, voimistelu, taitoluistelu ja jääkiekko ovat marginaalissa.
Hurja sisäinen kilpailu
Vaikka Norjasta on tullut viime vuosina huippuja myös jalkapallon ja tenniksen kaltaisiin globaaleihin lajeihin, maalla on silti suppea kärkilajien valikoima. Keihäänkärkenä on maastohiihto, jonka jälkeen tulevat muut kestävyyslajit.
Myöskään yleisurheilu ei ollut aiemmin isossa asemassa. Salmi sanoo, että esimerkiksi vielä vuonna 2005 maassa oli vain yksi yleisurheiluhalli. Viime vuosina leveyttä on alkanut tulla Karsten Warholmin ja Ingebrigtsenien veljesten taustaltakin, mikä johtuu olosuhdeiden parantumisesta.
Yksi tärkeimmistä menestyksen mahdollistajista on myös sisäinen kilpailu. Esimerkikiksi maastohiihdossa ja ampumahiihdossa kilpailu on erittäin kovaa. Tällä hetkellä miesten pujottelussa on useita kolmen joukkoon yltäviä norjalaisia.
– Suurimmassa osassa lajeista se on kaiken a ja o. Muuten pääsee liian helpolla eikä tule potkuja persuksille.
Norjan haaste
Norjankin tapauksessa kehitys loppuu kuitenkin tyytyväisyyteen. Huippu-urheilumenestyksestä vastaavat pääosassa miehet. Naisten puolella Marit Björgenin, Therese Johaugin kaltaiset poikkeusyksilöt ovat harvassa.
Salmi sanoo, että heidän taustallaan on paljon naisurheilijoita, joilla on loukkaantumisia ja esimerkiksi loppuunpalamista. Salmen mukaan tästä ollaan Norjassa kovasti huolissaan ja teemasta on tehty paljon tutkimuksia.
– Minun analyysini mukaan Norjassa miehet ovat niitä, jotka ovat luoneet harjoituskulttuurin. Siellä on pääosassa miesvalmentajia, mutta naisvalmentajien löytäminen on vaikeaa. Esimerkiksi Ruotsissa on pehmeä valmennuslinja.
Salmen mukaan Norjassa siis mennään miesurheilijoiden harjoittelun ehdoilla. Harva nainen kestää samanlaista harjoittelumäärää.
– On myös sosiaalinen puoli. Naisilta odotetaan enemmän koulutusta. Kyseenalaistetaan se, että parikymppisenä heittäytyy huippu-urheiluun, kun taas miehiä kannustetaan siihen. Sitä kautta tulee henkisiä ja fyysisiä haasteita. Ei ole löydetty sitä koodia, miten naisia valmennetaaan varsinkin 18–24-vuotiaina.
