• 29 maaliskuun, 2023

Kuohuttava päätös venäläisten paluusta urheiluun oli suomalaiselle lajiliitolle myös helpotus – puheenjohtaja avaa ristiriitaista tilannetta


Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) hallitus teki tiistaina kohua herättäneen linjauksen, jolla se siirsi vastuun venäläisten ja valkovenäläisten kilpailuoikeuksista kansainvälisille liitoille.

Venäläiset ja valkovenäläiset yksilöurheilijat voivat palata tietyin reunaehdoin kansainvälisille urheiluareenoille, mikäli lajin kansainvälinen lajiliitto niin päättää.

Tämä voi johtaa tilanteisiin, että joidenkin lajien olympiakarsinnoissa nähdään venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita kohti Pariisin 2024 olympialaisia, joissakin lajeissa ei.

Myös se pohdituttaa, miten lajiliitot pystyvät huolehtimaan, että mukaan otettavat urheilijat täyttävät KOK:n ehdot. Kilpailuoikeuksia ei voi palauttaa esimerkiksi sotaa tukeneille venäläisurheilijoille, eivätkä urheilijat saa olla sidoksissa armeijaan tai turvallisuusviranomaisiin.

Lue lisää: KOK linjasi venäläisten paluusta urheiluun – suomalainen yleisurheilupomo kertoo ”puhdittoman päätöksen” mahdottomuuksista

”Monia venäläisiä miekkailun saralta on ulkona”

Urheilukentässä on jo tapahtunut sirpaloitumista, mikä voi myös johtaa urheilijoita eriarvoistavaan tilanteeseen. Kansainvälinen yleisurheiluliitto (WA) on jo päättänyt, ettei venäläisiä tai valkovenäläisiä oteta mukaan.

Sen sijaan Kansainvälinen nyrkkeilyliitto (IBA) luopui jo syksyllä venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden sulusta. Kansainvälinen miekkailuliitto (FIE) päätti maaliskuussa venäläisten ja valkovenäläisten pääsystä kansainvälisiin kisoihin ja siten myös olympiakarsintoihin.

Tästä syystä KOK:n tuore linjaus oli myös helpottava, kokee Suomen miekkailu- ja 5-otteluliiton puheenjohtaja Joonas Lyytinen. Liiton kantana on alusta asti ollut, ettei venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita saisi päästää kisoihin.

– Henkilökohtaisesti se päätös oli positiivisempi kuin pelkäsin. Pelko oli, että KOK ottaa myönteisemmänkin kannan. Rajaukset olivat aika tiukat.

Japanin Koki Kano ja Ranskan Romain Cannone Tokion olympialaisissa.

Ranskalainen Romain Cannone (oik.) voitti viime olympialaisissa kalvan olympiakultaa. Kuva: Getty Images

Kansainvälisen miekkailuliiton päätöksessä nimittäin todettiin Lyytisen mukaan, että venäläiset ja valkovenäläiset voivat tulla mukaan huhtikuun puolesta välistä, mutta heidän pitää noudattaa KOK:n asettamia kelpoisuusvaatimuksia.

– Ensinnäkin se vaikuttaa miekkailussa kansainväliseen rankingiin, että KOK:n päätöksessä venäläiset ja valkovenäläiset joukkueet on suljettu ulkopuolelle. Miekkailun olympiakarsinnassa joukkueilla on hyvin merkittävä osuus, mikä tekee venäläisten pääsyn Pariisin olympialaisiin paljon vaikeammaksi, Lyytinen kertoo.

Toisekseen Lyytinen on helpottunut siitä, että KOK:n linjauksessa oli edelleen neutraliteettivaatimus.

– Siinä viitattiin sotaa tukeviin kannanottoihin, mikä tarkoittaa, että monia venäläisiä urheilijoita miekkailun saralta on ulkona. Sieltä on sotaa kannattavia julkisia lausuntoja tullut. Venäjän olympiakomitean puheenjohtajakin, Stanislav Pozdnjakov, on entinen miekkailija, yksi kaikkien aikojen parhaista säilämiekkailijoista, Lyytinen muistuttaa.

Lyytinen huomauttaa perään, että jäljellä on paljon kysymyksiä.

– Miten Kansainvälinen miekkailuliitto tulkitsee näitä KOK:n asettamia rajoja ja mitä ne käytännössä tarkoittavat?

Suomalaisurheilijoiden urat vaakalaudalla

Suomen miekkailu- ja 5-otteluliitto on ollut uutisoinnissa esillä, kun Helsingin Sanomat kertoi (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreesta tilannekuvasta. Suomalaisia lajiliittoja uhkaa valtionavun vähentäminen tai jopa menetys, jos urheilijat osallistuvat samoihin kilpailuihin kuin venäläiset tai valkovenäläiset urheilijat.

– Jos lajiliitto tai urheilija päättää osallistua tilanteesta huolimatta, kantaa osallistuva taho tällöin itse päätöksestään vastuun, ministeriön kannanotossa todetaan HS:n mukaan.

Tämä voisi johtaa erityisen rankalla kädellä urheilijoita eriarvoistavaan asemaan. Lajiliitto ei välttämättä halua lähettää urheilijoitaan olympiakarsintoihin, mikäli uhkana on valtionavun vähennykset. Pienemmät lajiliitot voivat olla suurempia enemmän riippuvaisia valtionavustuksista.

Suomalaismiekkailijoista Pariisin olympiapaikkaa tavoittelee etenkin Niko Vuorinen, joka arvosteli Helsingin Sanomissa niin KOK:n saamattomuutta kuin ministeriön linjausta.

– Linjauksella on katastrofaalinen vaikutus Suomen huippu-urheilulle. Se tulee tuhoamaan lukemattomia urheilu-uria, esimerkiksi omani, Vuorinen kommentoi.

Kalpamiekkailija Niko Vuorinen.

Niko Vuorinen haastoi tiukasti viime viikonloppuna kalpamiekkailun hallitsevan olympiavoittajan ja maailmanmestarin Romain Cannonen Buenos Airesin maailmancupissa. Cannone vei voiton 15–12. Vuorisen sijoitukseksi viimeisessä kisassa ennen olympiakarsintojen alkua tuli 23:s. Kuva: Esa Fills / Yle

Puheenjohtaja Lyytinen avaa Yle Urheilulle, että keskustelut opetus- ja kultturiministeriön sekä Suomen olympiakomitean kanssa jatkuvat siitä, millä ehdoilla suomalaiset miekkailijat voivat osallistua kisoihin, joissa on venäläisiä.

– Viimeisin OKM:n lausunto jätti ainakin oven raolleen sille, että suomalaiset urheilijat voisivat osallistua tilanteessa, jossa olisi KOK:n neutraliteettivaatimukset täyttäviä urheilijoita.

Ministeriön linjaus siis oli, että lajiliitto voi menettää tukensa, jos suomalaisurheilijoita osallistuu kisoihin, joissa on venäläisiä urheilijoita. Mutta jos venäläiset täyttävät KOK:n ehdot, ministeriö voi joustaa?

– Edellisessäkin muistiossa todettiin, että kun nähdään, mitkä ne ehdot ovat, asiaa pitää pohtia uudelleen. Suhtaudun alustavan myönteisesti, Lyytinen vastaa.

Miekkailussa olympiakarsintapisteitä alkaa kertyä huhtikuun puolivälistä alkaen. Koska suomalaisia kansainvälisen tason miekkailijoita on mukana vain kalpamiekkailussa, ensimmäistä kertaa suomalaiset sekä venäläiset voivat olla keräämässä pisteitä samoissa kisoissa toukokuun alussa Kolumbian Calissa GP-kisoissa.

Näin Olympiakomitean Susiluoto kommentoi tilannetta

Olympiakomitean puheenjohtaja Taina Susiluoto sanoi, että KOK:n tuore linjaus ei noudattanut pohjoismaisia kantoja.

– Tiistainen päätös piti sanktiot voimassa, mikä on hyvä asia, mutta siirsi toki paljon vastuuta kansainvälisille lajiliitoille.

– Eihän tämä toivottava tilanne ole, että eri urheilijat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen, mitä lajia harjoittavat ammatikseen. Edessä voi olla ristiriitainen tilanne. Täytyy toivoa, että lajit kuuntelevat KOK:n linjauksen sisältöä, joka ensisijaisesti sanktioi Venäjän ja Valko-Venäjän.

Alla olevalla audiolla Susiluoto kommentoi vastuun siirtymistä lajiliitoille, lajiliittojen mahdollisuuksia valvoa venäläisten kelvollisuutta sekä olympiakarsintoja.

Esimerkiksi miekkailuliiton osalta on ollut puhetta valtiontukiin liittyen, että valtion tuki voisi olla uhattuna, jos suomalainen menee kilpailemaan venäläisiä vastaan. Millaista keskustelua tämän suhteen on käyty ja vaikuttaako KOK:n tuore päätös siihen?

– Meillä on todella tiivis yhteistyö opetus- ja kultturiministeriön ja myös ulkoministeriön kanssa liittyen tähän kokonaisuuteen, joka koskee Ukrainan sotaa ja siihen liittyviä asioita. Jatkamme tätä keskustelua OKM:n kanssa tästä kokonaisvaikutuksesta ja samoin Olympiakomitean hallitus kokoontuu (torstaina) ja käymme asiaa läpi. Olemme myös dialogissa pohjoismaisten kollegoiden kanssa ja pyrimme, että urheilijoita kohdeltaisiin samalla tavalla, vaikka tulee nyt ristiriitaisuuksia lajien välillä, Susiluoto vastasi.

Taina Susiluoto

Taina Susiluodon mukaan tilanne on vaikea kansainvälisille lajiliitoille ja myös urheilijoille, jos lajien välillä tehdään erilaisia ratkaisuja. Hän toivoo, että suomalaiset urheilijat pystyisivät valmistautumaan rauhassa ja yhdenvertaisesti Pariisin olympialaisiin. Kuva: Markku Rantala / Yle



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *