- 6 heinäkuun, 2023
Osa Suomessa asuvista ukrainalaisista laski, ettei mansikanpoimintaa kannata tehdä työkseen – poimijoita tuotu Uzbekistanista ja Kirgisiasta asti
Marjanviljelijät kertovat, etteivät kaikki Suomessa olevat ukrainalaiset halua välttämättä ottaa vastaan kausityötä, koska tämä vaikuttaa heidän saamaan tuen määrään. Kausityöstä saatavat tulot vaikuttavat esimerkiksi vastaanottorahaan. Osa heistä on saattanut olla tilalla töissä aikaisempina kesinä.
– Tämän suuntaisia yksittäisiä viestejä on kentältä kuulunut näiden kahden kauden aikana, kun tilapäinen suojelu on ollut voimassa. Kyseessä on kuitenkin vain yksittäistapaukset, kertoo Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Raisa Haavikko.
Pohjois-Savon TE-toimiston maahanmuuttaja-asioiden asiantuntija Paula Rapaport kertoo, että marjanpoiminta koetaan epävarmana tulona.
– Heitä pelottaa, kuinka he saavat järjestettyä raha-asiat, koska poimintatyöstä saadulla tulolla saattaa menettää vastaanottorahan pitkälle syksyyn, Rapaport kertoo.
Ukrainalaiset lähettävät myös osan tuloistaan kotimaahansa ja siksi vastaanottorahan menetys on vienyt rahaa omalta elämiseltä Suomessa.
Raisa Haavikko on kuullut myös muutamista tapauksista, joissa henkilö on pyytänyt maksamaan palkan ilman verokorttia.
– Suurin osa Suomessa asuvista ukrainalaisista on kuitenkin valmis työskentelemään kausityöntekijänä kuten ennenkin, sanoo Raisa Haavikko.
Asumistukeen lyhytaikainen kausityö ei vaikuta
Vuoden verran Suomessa tilapäisen suojelun statuksella olleet ukrainalaiset ovat voineet hakea Kelan kautta niin sanottuja asumisperusteisia etuuksia kuten lapsilisää ja asumistukea. Tulot eivät vaikuta lapsilisään, mutta pidempään jatkunut työsuhde vaikuttaa asumistukeen.
– Sen sijaan lyhytaikainen kausityö ei vaikuta asumistukeen, kertoo Kelan ma. etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio.
Esimerkkinä tilanne, jossa mansikanpoiminta alkaisi 23.6. tai 1.7.. Tuolloin asumistukea tarkasteltaisiin 1.8. alkaen, eli tulomuutoksen ja tarkistusajankohdan väliin jää aina yksi kokonainen kalenterikuukausi.
– Jos mansikanpoiminta kestäisi vaikka kaksi viikkoa, sen vaikutus ei ulotu 1.8. saakka, Metsävainio sanoo.
Kela myöntää asumistukea ja muita etuuksia ukrainalaisille samoilla perusteilla kuin suomalaisillekin.
Viljelijä: ”Joudumme lennättämään työntekijöitä tuhansien kilometrien päästä”
Ukrainalaisten haluttomuuden tulla poimintatyöhön on kohdannut Pieksämäen Jäppilässä marjatilaa pitävä Ulla Hynninen. Hynninen on joutunut haalimaan tällä satokaudella työntekijöitä myös kauempaa.
Tilalla ennen työskennelleet ukrainalaiset asuvat paikkakunnalla, mutta he ovat kertoneet Hynniselle, etteivät halua tehdä kausitöitä vastaanottorahan ja tukien menettämisen takia.
– Olisihan meillä Suomessa työttömiä, joilla olisi aikaa tulla töihin, mutta samalla tavalla heidänkään ei kannata ottaa työtä vastaan. Se on minusta hullua, Hynninen sanoo.
Yrittäjä työllistäisi mielellään myös esimerkiksi suomalaisia opiskelijoita.
Nyt tilalla aloittaa työt kolme Kirgisiasta tullutta ihmistä. Alun perin tulijoita piti olla kuusi, mutta lähtömaan hitaan byrokratian takia he tuskin ehtivät paikalle satokauden aikana.
Tämän lisäksi Hynninen on palkannut paikkakunnalla asuvia myanmarilaisia opiskelijoita poimintatyöhön.
– Pieksämäellä asuva thaimaalaisrouva on lupautunut myös tulemaan töihin, hän kertoo.
Yleisesti ottaen Hynninen näkee tilanteen käsittämättömänä.
– Meillä olisi työntekijöitä lähellä, mutta silti me viljelijät joudumme lennättämään työntekijöitä tuhansien kilometrien päästä, hän sanoo.
Pohjois-Karjalassa on luotu uusia suhteita Uzbekistaniin
Kaikesta huolimatta Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan mansikkatiloille on saatu hyvin kausityöntekijöitä tälle kaudelle. Työvoiman tarve on pääsadon kypsyessä suurimmillaan.
Eniten marjanpoimijoita on Ukrainasta. Valtaosa heistä työskentelee tilapäisen suojelun työluvalla. Osa työntekijöistä on asunut talven Suomessa. Osa on tullut töihin Ukrainasta ja palaa kauden jälkeen takaisin kotimaahansa.
Suonenjoen seudulla marjatilat työllistävät ihmisiä myös Bulgariasta, Georgiasta, Venäjältä, Virosta ja Marokosta. Tämän lisäksi poimintatyössä on ulkomaalaisia Suomessa asuvia opiskelijoita esimerkiksi Vietnamista.
Pohjois-Karjalan Kesälahdella opiskelijoita on kahdella tilalla Uzbekistanista. Kyseessä on Karelia-ammattikorkeakoulun ja uzbekistanilaisten pilottihanke.
Uzbekistanilainen yhteistyökumppani on lanseerannut opiskelijoilleen mahdollisuuden matkustaa Suomeen ja tekemään samalla marjatilan töitä.
Osa tulijoista jatkaa myöhemmin opintojaan Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälisissä koulutuksissa.
Mäkelän mansikan marjanviljelijä Antti Tolvanen kertoo tilalle tulleen 24 uzbekistanilaista opiskelijaa. Kaksi viikkoa Suomessa olleet nuoret miehet aloittavat työt siitä mistä muutkin.
– He ryhtyvät poimintatyöhön, koska ensin täytyy ymmärtää, mitä täällä tehdään, Tolvanen kertoo.
Tämän lisäksi he ovat olleet mukana tilan traktoritöissä.
Yhteistyö ja asuminen tilalla ovat sujuneet uzbekistanilaisten ja ukrainalaisten välillä hyvin. Tolvanen uskoo sen johtuvan venäjän kielen taidosta ja muutenkin kummankin maan yhteisestä historiasta osana Neuvostoliittoa.
Uzbekistanilaiset ovat ensimmäistä kertaa elämässään Euroopassa.
– Suomen vesistö ja luonto ovat heille elämys. Uzbekistan on enimmäkseen aavikkoa, kertoo Tolvanen.
Tolvanen viljelee myös pensasmustikkaa. Mansikanpoimintaa varten hän palkkaa noin 150 ihmistä pääsadon aikaan.
Aiheesta voi keskustella 6.7.2023 klo 23 saakka.
