- 2 maaliskuun, 2023
Tutkija ihmettelee kohusääntöä, jonka Valtteri Bottas tyrmäsi – ”Onko jotain salattavaa, kun ei saa kritisoida?”
Formula 1 -kausi alkaa viikonloppuna Bahrainissa. Kisoihin ei ole luvassa suuria sääntömuutoksia viime kauteen verrattuna.
Kuskien ilmaisunvapauteen Kansainvälinen autoliitto on sen sijaan puuttumassa tiukemmalla otteella. Poliittisia tai uskonnollisia kannanottoja saa jatkossa tehdä vain FIA:lta anotun luvan kanssa.
Esimerkiksi asioihin aktiivisesti kantaa ottavalla Lewis Hamiltonilla ei ole asiaa palkintokorokkeelle paidassa, jossa on yhteiskunnallinen viesti.
Haastatteluissa ja lehdistötilaisuuksissa itselleen tärkeistä asioista saa kuitenkin puhua, jos niistä kysytään. F1-tapahtumien aikana poliittiset ilmaisut eivät ole sallittuja, mutta niiden ulkopuolella ja sosiaalisessa mediassa kyllä.
Valtteri Bottas ja Lewis Hamilton ovat kyseenalaistaneet sääntöuudistuksen voimakkaasti.
– Minusta meillä pitäisi olla oikeus puhua, mistä haluamme, Bottas totesi Expressenille. (siirryt toiseen palveluun)
– Tällä lajilla on vastuu puhua ja listää tietoisuutta tärkeistä aiheista, erityisesti, kun me matkustamme eri paikkoihin. Joten mikään ei muutu, Hamilton kommentoi BBC:n mukaan. (siirryt toiseen palveluun)
FIA:n johdossa istuu arabiemiraattilainen Mohammed Bin Sulayem. Julkisen mielipiteellisyyden suitsimisessa on paljon samaa kuin Qatarin jalkapallokisojen yhteydessä, kun Fifa ja kisajärjestäjä eivät millään halunneet stadioneille esimerkiksi sateenkaarilippuja.
“Persianlahden pikkujättiläiset” -kirjan (Gaudeamus, 2022) Mari Ahmajärven kanssa kirjoittanut tutkija Marko Halonen ihmettelee FIA:n linjausta.
– Sitä voidaan miettiä, että kenen pussiin se pelaa, kun ei saa kritisoida. Regiimin johtajien vai sorrettujen ihmisten? Siinä mielessä tällaiset kommentit ovat varsin epäilyttäviä, että onko jotain salattavaa, kun ei saa kritisoida, Halonen toteaa.
Ohjusisku ei horjuttanut lajin asemaa Persianlahdella
Jemenin huthikapinalliset tekivät ohjusiskun Saudi-Arabian Jeddaan viime vuoden maaliskuussa. Kohteena oli saudiarabialaisen, maailman suurimman öljy- ja energiayhtiön Aramcon tehdas noin 12 kilometrin päässä Jeddan moottoriradasta.
Ohjusiskun aikaan F1-autot kurvailivat Jeddassa vapaiden harjoitusten merkeissä. Kisaviikonloppu oli lähellä peruuntua kokonaan, mutta sarjan johtoporras, Kansainvälinen autoliitto FIA ja tallit kuljettajineen pitivät kisaorganisaation kanssa kriisikokouksen. Sen jälkeen GP-viikonloppu jatkui yhteisymmärryksessä.
BBC:n mukaan kuskit olisivat halunneet lähteä Saudi-Arabiasta, mutta kohtasivat saudijärjestäjiltä painostusta.
Sittemmin esimerkiksi McLaren-talli on solminut saudiarabialaisten kanssa yhteistyösopimuksia, ja Aston Martinin pääsponsorina toimii Aramco. McLarenin johtoportaaseen kuuluva Zak Brown jarrutteli urheilupesuväitteitä ja kertoi olevansa vaikuttunut muun muassa Saudi-Arabian kehittyneistä ilmastotavoitteista.
Ohjus tärähtää 12 kilometrin päähän radasta, Lähi-idän maissa valta on rajoittunutta ja ihmisoikeudet retuperällä, mutta silti F1 palaa Persianlahdelle tällä kaudella peräti neljään kisaan.
– Moottoriurheilu ylipäänsä sopii alueelle hyvin, koska siellä tuotetaan merkittävä osa maailman öljystä, jota laji paljon tarvitsee. Siinä on luonnollinen yhteys, Halonen muistuttaa.
– Nämä maat ovat eniten riippuvaisia maailmassa fossiilisesta polttoaineesta ja ovat aivan eri linjassa esimerkiksi verrattuna länsimaihin, jotka pyrkivät merkittävästi vähentämään tai jopa kokonaan luopumaan fossiilisesta polttoaineesta.
Halonen painottaa, että Persianlahden maat haluavat pitää kynsin hampain rahoistaan kiinni, oli kyse sitten öljystä tai maakaasusta.
– Mikä sen parempaa mainosta sille kuin F1?
Onko katse siirretty jo muualle?
Qatar sai valtavaa kritiikkiä muun muassa siirtotyöläisten kohtelusta, kun pienikokoinen emiraatti sai pitää jalkapallon MM-kisat viime marras-joulukuussa.
Persianlahdella on pitkään järjestetty myös vaikkapa tennisturnauksia ja ajettu nimenomaan formulaa.
– Näillä mailla on aina se etu, että ne pystyvät tarjoamaan huippupuitteet. Heillä on rahaa, Halonen sanoo.
Tutkija muistuttaa kuitenkin, että Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat olleet osallisina Jemenin humanitääriseen katastrofiin. Hän harmittelee, että kukaan ei puhu sisällissodasta. Jemen on yli 30 miljoonan asukkaan unohdettu maa.
Bahrainissa hallinto taltutti vuosikymmenen takaiset arabikevään mielenosoitukset voimakeinoin. Qatar yritti peitellä omaa kyseenalaista politiikkaansa MM-kisafanfaarein, mutta etenkin länsimaista tullut kritiikki käänsi kisaisännyyden Qatarin kannalta pr-haitaksi.
Halosen mukaan täytyy ottaa silti huomioon, että Venäjällä ja Kiinassakin on järjestetty hiljattain urheilun jättitapahtumia, kuten jalkapallon MM-kisoja ja olympialaisia. F1-sirkuskin kiersi Venäjällä ennen hyökkäyssodan alkua, ja Kiinassa olisi ollut myös tällä kaudella kilpailu, jos tiukka koronapolitiikka ei olisi aiheuttanut grand prix’n peruuntumista tältä kalenterivuodelta.
– Eivät (Persianlahden) maat ollenkaan samassa sarjassa paini, ongelmat ovat paljon pienemmät ja vähäisemmät. Ongelmia on, ei ole minkäänlaista kansalaisyhteiskuntaa eikä mahdollisuutta äänestää merkityksellisissä vaaleissa. Nämä maat eivät ole kuitenkaan toistaiseksi lähteneet valtaamaan muita maita tai toteuttamaan kansanmurhia.
Oman osakilpailun ohella Bahrain on vakiintunut myös F1-testien näyttämöksi.
Persianlahdella ajetaan myös Saudi-Arabiassa (19.3.), Qatarissa (8.10.) ja Arabiemiraattien Abu Dhabissa (päätöskisa 26.11.). Kisoja on yhteensä 23.
