- 18 heinäkuun, 2023
Helsingin eteläkärjestä on tullut paikka, jossa karavaanarit yöpyvät ilmaiseksi – kiellettyä se ei ole, kunhan pihalla ei ole retkituolia
Helsingin eteläisimmässä kärjessä Hernesaaressa sijaitsee hiekkainen, möykkyinen ja kuoppainen, noin sata metriä pitkä parkkipaikka kalliolohkareista rakennetun rantaviivan tuntumassa. Auton saa tänne parkkiin ilmaiseksi näköalapaikalle kolmen metrin päähän merestä.
Saavumme kuvaajan kanssa paikalle tavallisena heinäkuisena arkipäivänä keskipäivän aikoihin. Parkissa on viitisentoista matkailuautoa ja asuntovaunua vetävää farmaria. Monien henkilö- ja pakettiautojen hattuhyllyillä ja kojelaudoilla on astioita, pyyhkeitä ja paljon erilaisia nyssäköitä.
Tämä Hernesaaren parkkipaikka toimii kuuleman mukaan etenkin autolautoilta juuri tulleiden tai sinne pian ajavien lomalaisten eräänlaisena epävirallisena terminaalina, jossa viivytään muutamista tunneista muutamiin vuorokausiin.
Leiriytyminen tänne ei luonnollisestikaan ole sallittua, mutta jokaisenoikeudet takaavat oikeuden yöpymiseen.
Onkohan tämä ihan ok?
Pian paikalle kaartaa peräkanaa kaksi matkailuautoa saksalaisissa rekisterikilvissä. Hymyilen leveästi, ja saan puheilleni kaksi perheenisää, joiden kielitaito on yhtä heikko kuin allekirjoittaneen saksa.
Ehkä juuri siksi saan pressikorttini esiteltyänikin hieman epäluuloisia katseita. Kun kysyn, miten he tiesivät tulla juuri tänne, varsinainen kysymys ohitetaan ja minulta kysytään: ”Iz dat ok?”
Vastaan, että minun puolestani kyllä, teillähän se loma on, joten itse saatte päättää, minne menette. Matkailijoiden vastaus kuitenkin kielii varautuneisuudesta: siitä, että paikka tiedetään ilmaiseksi ja mahdollisesti kyseenalaiseksi, sillä leirintäalueiden ulkopuolelle parkkeeraavia matkailuautoilijoita ei suinkaan aina tervehditä ilolla.
Nämä isät eivät ainakaan vielä ole leiriytymässä, vaan sulkevat matkailuautojensa ovet ja lähtevät perheineen kävellen keskustan suuntaan.
Samoin on tehnyt suurin osa parkkeerattujen ajoneuvojen matkustajista. Autot ovat tyhjinä ja lukossa – asianmukaisesti parkissa.
Suomen halki
Parkkipaikan perältä löytyy alankomaalainen Eekenin perhe. Heidän puolen vuoden lomamatkastaan on edelliset kolme–neljä viikkoa vietetty Suomen läpi ajaen.
Perhe tuli Suomeen Norjan Nordkappista ja pysähtyi matkalla muun muassa tapaamaan Joulupukkia ja melomaan Saimaalla.
Helsingistä löytyi kokonaan uusi harrastus: frisbeegolf. Nelihenkinen perhe osti välittömästi varusteet ja aikoo jatkaa harrastusta matkallaan Baltian läpi etelään. Lautta Tallinnaan lähtee iltapäivällä.
Helsingissä he ovat viettäneet kaksi yötä, molemmat Hernesaaren parkkiksella. Paikka löytyi Park4night-nimisen sovelluksen avulla. Eekenit kehuvat sijaintia.
– Tämä on aivan merenrannalla. Keskusta on lähellä, ratikka myös ja aamiaista olemme syöneet todella hyvissä kahviloissa.
Ilmaiseksi paratiisia ei sentään saa. Viereisen ravintola Löylyn bileet tärisyttivät matkailuautoa myöhään yöhön. Päivisin Hernesaaren työmaalla ajetaan jatkuvasti kivilohkareita, ja Hernesaarenrannan pitkä suora toimii kuulemma iltaisin myös jonkinlaisena kiihdytysajoratana.
Matkailuauton edustalla on pieni kuivausteline, jossa roikkuu pyykkiä tuulessa kuivumassa – tämä voitaisiin tulkita leiriytymiseksi. Kysyttäessä perheenäiti Barbera Eeken toteaa, että kyllä he tietävät säännöt. Asiaa on ajateltu ja perusteluja löytyy: kuivausteline on vaunun takana katseilta piilossa, tilaa on metritolkulla, tuuli kuivaa vaatteet nopeasti eikä tästä mitenkään ole haittaa kenellekään.
Yöpymistä vai leiriytymistä?
Suomessa jokaisenoikeudet mahdollistavat yöpymisen eli nukkumisen omassa autossa, matkailuautossa tai auton perässä olevassa vaunussa oikeastaan kaikissa paikoissa, missä kyseisen ajoneuvon parkkeeraaminenkin on sallittua.
Mutta milloin yöpyminen muuttuu leiriytymiseksi? Vastauksen voi yksinkertaistaa näin: jos tekee mitään muuta kuin yöpyy, on leiriytynyt. Esimerkiksi aurinkovisiirin alasrullaus, vaunun tukijalan alaslasku, pallogrillin, tuolin tai pyykkitelineen asettaminen ajoneuvon viereen voidaan ja usein tulkitaankin leiriytymiseksi.
Ero yöpymisen ja leiriytymisen välillä on siis melko selkeä ja SF-Caravan Matkailuautoilijat -yhdistyksen varapuheenjohtaja Martti Pulkin mukaan myös hyvin tiedossa matkailijoiden keskuudessa. Ulkomailla pätevät pitkälti samat säännöt, joten sekään ei aiheuta sekaannusta.
Houkutus selkeän säännön rikkomiseen on kuitenkin melko suuri. Sillä jos tilaa on, miksei voisi kuivata pyykkiä tuulessa tai auringonpaisteessa ottaa alleen retkeilytuolia ja istahtaa lukemaan kirjaa?
Wilhelmin retkituoli
Parkkipaikalta löytyy lopulta toinenkin miehitetty asuntoauto. Sillä matkustaa itävaltalainen eläkeläinen Wilhelm Dauböck, joka on ajanut autonsa juuri tänä aamuna Tallinnan lautalta ulos ja tälle parkkikselle.
Puoliso ja tämän tytär ovat lähteneet kaupungille, ja Dauböck on päättänyt jäädä rantaan istumaan. Eikö Helsinki kiinnosta?
Dauböck kertoo olevansa jääkiekkomiehiä ja käyneensä Suomessa jo monta kertaa. Niinpä hän jäi tällä kertaa autolle ja ulos aurinkoon lukemaan kirjaa – retkituolissa. Niin, se retkituoli.
Dauböck kertoo, että seurue ajaa illalla Rastilan leirintäalueelle, mutta aikoo viipyä Helsingissä vain päivän tai pari. Tarkoituksena on ajaa parissa viikossa Suomen läpi Nordkappiin ja sieltä toiset pari viikkoa Norjan kautta takaisin kotiin Itävaltaan.
– Lahti, Jämsä, Jyväskylä, Viitasaari, Kärsämäki, Oulu, Rovaniemi, Sodankylä, Ivalo, Inari, Karigasniemi, Dauböck luettelee selvästi leirintäalueiden perusteella valittuja pysähdyspaikkoja.
Dauböckin tuoli on poissa näkyvistä matkailuauton takana. Yli 70-vuotias mies lukee siinä hetkisen kirjaansa ja aikoo käyttää Suomessa kahden seuraavan viikon ajan huomattavan summan säästöjään majoituksiin, bensoihin, ruokaan, juomaan ja niin edelleen.
Juttutuokiomme lopuksi päätän, etten edes kysy, tietääkö hän, että tuoli ei saisi olla ulkona. Antaa Wilhelmin istua.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 19. heinäkuuta kello 23:een asti.
