• 4 toukokuun, 2023

ruohikossa makaa Venäjän tappavimpia aseita siisteissä riveissä


HARKOVA Teollisuusalueen laidalla yllättää dramaattinen näky: venäläisten ohjusten ja rakettien runkoja on järjestetty koon mukaan valtaviin riveihin. Muutaman tuhannen neliömetrin tontille on kerätty toista tuhatta käytettyä ohjusta ja rakettia.

Ruostuneet, vääntyneet ja sirpaleiksi rikkoutuneet aseet näyttävät romuraudalta, mutta Ukraina tutkii tarkasti jokaisen raketin jäänteet.

Ukrainan mukaan raketit ja ohjukset todistavat Venäjän sotarikoksista, koska valtaosa niistä on ammuttu keskelle asuinalueita.

Harkovan syyttäjänviraston tiedottaja Dmytro Tšubenko kävelee repeytyneiden putkiloiden keskelle ja näyttää aseista pirullisimman.

– Kasettipommin osat asetellaan sisään näin, Tšubenko sanoo ja havainnollistaa käsillään.

Raketin runko on kuin teline, jossa on lokeroita pieniä pommeja varten.

– Määrätyllä hetkellä tytärpommit irtoavat ilmassa ja putoavat. Ne räjähtävät, kun ne iskeytyvät maahan, Tšubenko kertoo.

Harkovan syyttäjänviraston tiedottaja Dmytro Tšubenko esittelee rypälepommin osia Harkovan ohjuskaatopaikalla..

Tšubenko näyttää taipuisaa kumista levyä, johon on upotettu satoja pieniä, alle sentin mittaisia metallilieriöitä. Jokainen niistä voi olla tappava, jos ammus räjähtää ihmisen lähellä. Tässä tapauksessa viallinen ammus on räjähtänyt vain osittain. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Rypäleaseet surmaavat erityisesti siviileitä, jotka eivät ole suojautuneet sirpaleilta.

Yli puolet maailman valtioista haluaisi kieltää rypäleaseet kokonaan kansainvälisellä sopimuksella (siirryt toiseen palveluun), mutta esimerkiksi Venäjä, Ukraina, Suomi ja Yhdysvallat vastustavat rypäleaseiden kieltoa.

Hyökkäyksessään Ukrainaan Venäjä on käyttänyt rypäleaseita laajasti, muun muassa juuri Harkovan alueella.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mielestä Venäjän summittaiset siviilien pommitukset Harkovan seudulla ovat sotarikoksia.

Human Rights Watch -järjestö puolestaan on syyttänyt Ukrainaa siitä, että sekin on todennäköisesti käyttänyt rypäleaseita silloin kun sota alkoi Donbasissa vuonna 2014. Ukrainan asevoimat on kiistänyt syytöksen.

Harkovassa Ukraina on kerännyt Venäjän ampumia ohjuksia ja raketteja varastoalueelle

Ohjusvarastoa sai kuvata vain niin, etteivät sen sijainti tai ympäristö ole tunnistettavissa. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Ukrainan mukaan Venäjä on tehnyt Harkovassa yli 14 000 sotarikosta

Sotarikosten selvittäminen vaatii valtavasti työtä. Ukraina tutkii Harkovan alueella yhteensä yli 14 000 epäiltyä Venäjän sotarikosta. Suurin osa niistä liittyy asuinalueiden pommittamiseen.

Tšubenkon mukaan Venäjä on tehnyt Harkovan alueelle kaikkiaan yli 10 000 erillistä raketti- ja ohjusiskua. Näissä iskuissa on kuollut yli 1 500 ja haavoittunut yli 1 700 siviiliä.

Viime vuoden keväällä Venäjän joukot etenivät aivan Harkovan kaupungin laidalle, jolloin Venäjä tulitti tykistöllään erityisen kiivaasti valtavaa Saltivkan kerrostalolähiötä.

Saltivkan lähiö Harkovassa on kärsinyt pahiten ohjusiskuissa.

Venäjän suurten raketti-iskujen jäljiltä osa Saltivkan kerrostaloista on tuhoutunut korjauskelvottomiksi. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Ohjusvarastoon kerätyistä jäänteistä suuri osa on peräisin juuri Saltivkasta.

Viime vuonna takaisin rajan taakse painetut Venäjän joukot eivät enää yllä Harkovaan tykistöllään, mutta Venäjä pommittaa yhä Harkovaa ajoittain ohjuksilla. Niiden lentomatka Venäjän puolelta on niin lyhyt, että ilmahälytys ohjusiskusta tulee useimmiten vasta jälkikäteen.

Lisäksi Venäjä terrorisoi rajan pinnassa sijaitsevien kylien ja kaupunkien asukkaita kranaatti-iskuilla. Myös Ylen kuvausryhmän lähelle osui kranaatti huhtikuun puolivälissä.

Kartalla Venäjän valtaamat alueet Ukrainassa 3.5.2023

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Rikospaikkatutkinnan ja silminnäkijöiden haastatteluiden jälkeen Ukraina yrittää selvittää, missä raketit ja ohjukset on tehty, kuka niitä on huoltanut ja mikä sotilasyksikkö ne on laukaissut.

– Tässä on joitakin lyhenteitä ja merkintöjä, Tšubenko sanoo ja näyttää numerosarjoja ohjuksen sisäpuolella.

Yllättäen myös Venäjästä on hyötyä tutkinnassa. Tšubenkon mukaan Venäjä pyrkii dokumentoimaan ohjukset tarkasti, jotta syylliset saadaan vastuuseen niissä tapauksissa, jolloin ohjukset ja raketit eivät toimi suunnitellusti.

Venäläisen H-55 risteilyohjuksen sekä Iskander-ohjuksen palasia Harkovan ohjuskaatopaikalla.

Kuvassa alempana näkyvä teksti on Iskander-ohjuksen sisäpuolelta. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Nyt sama täsmällisyys auttaa Ukrainaa dokumentoimaan sotarikoksia. Vaikka ohjukset hajoavat sirpaleiksi, jäänteistä löytyy yhä sarjanumeroita ja esimerkiksi merkintöjä ohjusten huoltohistoriasta.

Joissakin tapauksissa ohjuksiin on Tšubenkon mukaan merkitty jopa niitä huoltaneiden henkilöiden nimet.

Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen kertoo Venäjän ohjuksista Harkovassa.

Syyttäjänviraston syynissä on myös ohjusten käyttämä tekniikka, jonka kehittyneisyys tuli Tšubenkon mukaan yllätyksenä.

– Kalibr- ja Iskander-ohjukset osuvat varsin tarkkaan. Ne lentävät satoja tai tuhansia kilometrejä, mutta osuvat kohteeseen niin, että heittoa on korkeintaan 20 metriä, Tšubenko sanoo.

Kalibr on noin parin tuhannen kilometrin päähän yltävä risteilyohjus, joka ammutaan mereltä. Iskander puolestaan on maalta ammuttava noin 500 kilometrin päähän yltävä ballistinen ohjus.

Ukraina yllättyi Venäjän tuhlauksesta

Rakettien ja ohjusten tekniikan lisäksi ukrainalaiset tutkijat ovat yllättyneet siitä, kuinka paljon Venäjä on ollut valmis käyttämään rahaa ohjusiskuihin.

– Olin hämmästynyt niiden rahallisesta arvosta, Tšubenko sanoo.

Hän arvioi, että pihalla näkyvät tuhatkunta ohjusta ja rakettia ovat maksaneet Venäjälle yli sata miljoonaa euroa.

Tšubenkon mielestä ohjusten syytäminen pääosin siviilikohteisiin on ollut päätöntä tuhlausta.

– Sotaan Ukrainaa vastaan on kulunut käsittämättömän ja suhteettoman paljon rahaa, mutta silti se ei ole riittänyt, Tšubenko sanoo.

Harkovan syyttäjänviraston tiedottaja Dmytro Tšubenko Harkovan ohjuskaatopaikalla.

Harkovan syyttäjänviraston tiedottaja Dmytro Tšubenko toivoo, että Venäjän raketit päätyvät kansainvälisen rikostuomioistuimen todistusaineistoksi. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Venäjä ei ole onnistunut tavoitteissaan Harkovan suunnalla: se ei viime vuonna pystynyt saartamaan saati valtaamaan Harkovan miljoonakaupunkia.

Harkova on myös toipunut nopeasti sähköntuotantoon ja muuhun infrastruktuuriin kohdistuneista iskuista. Ylen kuvausryhmän käydessä kaupungissa huhtikuussa siellä ei ollut enää yhtään sähkökatkoa.

Järjettömän tuhon lisäksi Venäjän ohjus- ja raketti-iskut ovat kuitenkin aiheuttaneet suurta ja peruuttamatonta inhimillistä kärsimystä.

Tšubenko ei voi käsittää, miksi Venäjä on päätynyt terrorisoimaan alueen siviiliväestöä.

– Nämä raketit ovat suistaneet raiteiltaan ihmisten elämänkohtaloita. Niillä on tehty murhia. Tämä on meidän kauheaa todellisuuttamme, Tšubenko sanoo istuessaan romuttuneen venäläisen raketin päällä.

Raketit tullaan säilyttämään muistona Venäjän julmuudesta. Sitten kun niitä ei enää tarvita sotarikostutkinnassa, ne voivat Tšubenkon mukaan päätyä vaikkapa museoon.

Mitä ajatuksia Venäjän ohjus- ja raketti-iskut herättävät? Voit keskustella aiheesta pe 5.5. kello 23:een asti.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *