• 22 huhtikuun, 2023

Lumilapio-palkinto Ylen MOT-toimituksen päästöhyvitysjutuille | Yle Uutiset


Ehdolla oli yhteensä kuusi juttukokonaisuutta. Lisäksi yhdistys jakoi ensimmäistä kertaa paikallisen tutkivan journalismin Lumilapion.

Tutkivan journalismin lumilapio-palkinto.

Kuva: Jussi Helttunen

Ville Vedenpää,

Varpu Kiviranta

Tutkivan journalismin yhdistyksen parhaan tutkivan juttukokonaisuuden Lumilapio-palkinnon on saanut Ylen MOT-toimituksen Anu Rummukaisen ja Jessica Stolzmannin juttukokonaisuus päästöhyvitysjärjestelmän heikkouksista.

Rummukaisen ja Stolzmannin jutut paljastavat, että Finavian, Fortumin, Finnairin ja useiden muiden suomalaisten valtionyhtiöiden rahoittamien hankkeiden vaikuttavuus on kyseenalainen ja valvonta heikkoa, palkinnon jakajien tiedotteessa mainitaan. Juttu avaa kauppaa ansiokkaasti ja selittää maallikollekin ymmärrettävästi sen, mikä järjestelmässä on ongelmana, Tutkivan journalismin yhdistys perustelee valintaa.

Anu Rummukainen ja Jessica Stolzmann sanovat, että päästökompensaatio on aiheena edelleen ajankohtainen ja siinä pyörivät isot rahat. Tekijöiden mukaan jutun julkaisemisen jälkeen jotkut yhtiöt ovat miettineet uudelleen, millä tavalla kompensoivat päästöjään ja onko kompensaatio keino tehdä ekotekoja.

– Meidän juttumme oli varmaan ensimmäisiä, jossa käytiin paikan päällä katsomassa, että miten päästökompensaatio konkreettisesti toimii. Se on merkittävää sekä ihmisten että yritysten omantunnon kannalta, sanoo Rummukainen.

– Uskon, että tämä on avannut keskustelua sille, että pystyykö tällä tavalla todellakin hyvittämään päästöjään. Hyvityksiä myyvät yritykset tietävät näistä todella vähän, koska kyse on pitkästä ketjusta, kun näitä myydään eteenpäin Intiasta tai Ugandasta käsin suomalaisyrityksille. Nämä näyttävät tosi hyvältä paperilla, mutta sitten kun niitä lähtee tonkimaan, niin tilanne on oikeasti toinen, Stolzmann jatkaa.

Myös Yle Urheilun toimittajan Riikka Smolander-Slotten juttu rytmisen voimistelun epäasiallisesta toimintakulttuurista kisasi valtakunnallisesta Lumilapio-palkinnosta. Juttu oli ehdolla myös Suuren journalistipalkinnon saajaksi.

– Ajattelin, että tässä sohaistaan sellaiseen paikkaan, mistä ei haluta puhua. Minua ilahdutti se, että opetus- ja kulttuuriministeriö, Olympiakomitea ja muut urheilupiirit ottivat tämän niin vakavasti, että se vaikutti heidän päätöksiinsä. Keskustelu jatkuu edelleen ja se on laajentunut voimistelusta koko urheiluun. Se on hieno asia, että näistä puhutaan, vanhemmat ovat tietoisia ja voimistelijat uskaltavat avata suunsa.

– Olen onnellinen etenkin näiden voimistelijoiden puolesta, kun he pelkäsivät, että juttu jää vähäiseksi ja sillä ei ole mitään vaikutuksia. Urheilu-uutinen voi olla merkityksellinen ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Heidän rohkeutensa ei ollut turhaa, jatkaa Smolander-Slotte.

Lumilapio-ehdokkaana oli myös neljä muuta journalistista juttukokonaisuutta. Ne ovat Iltalehden Jarno Liskin artikkelit Gennadi Timtšenkon Suomen kansalaisuuden hausta, Long Playn Karoliina Paanasen artikkeli vallan väärinkäytöstä Aalto-yliopiston yhteydessä toimineessa Helsinki Schoolissa, Suomen Kuvalehden Matti Rämön juttu susien myrkytysverkostosta sekä Helsingin Sanomien Paavo Teittisen artikkeli seksuaalirikosten tutkinnan puutteista.

Lisäksi yhdistys jakoi ensimmäistä kertaa paikallisen tutkivan journalismin Lumilapion, jonka saajaksi oli ehdolla kolme juttua.

Voiton vei Veera Järvenpään juttu Kroonien kiinteistökauppojen kummallisuuksista (siirryt toiseen palveluun). Juttu on julkaistu Pieksämäen Lehdessä.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *