Suomen hiilinielujen romahtaminen kansallinen hätätila, asiantuntija kertoo YLE:lle

SUOMI voi aiheuttaa miljardeja euroja kustannuksia, koska metsien heikentynyt kyky toimia hiilinieluna on heikentänyt sen pyrkimyksiä saavuttaa Euroopan unionin asettama nielutavoite.

Luonnonvarakeskus (Luke) paljasti keskiviikkona, että maa jää todennäköisimmin noin 50–80 miljoonaa tonnia hiilidioksidia alle tavoitteestaan, mikä alijäämä joutuu korvaamaan hankkimalla poistoyksiköitä jäsenvaltioista, jotka ovat saavuttaneet tavoitteensa. tai leikkaamalla päästöjä muilla aloilla, kuten liikenteessä.

”Tämä on suoranainen kansallinen hätätila”, Luken professori Jyri Seppälä sanoi keskiviikkona YLE:lle.

Hän arvioi, että hiilinielujen eroosion kompensoiminen maksaa maalle kahdesta seitsemään miljardiin euroon. Lopullisen hinnan arvioiminen on haastavaa, koska se riippuu muuttoyksiköiden saatavuudesta ja hinnoittelusta; yksiköt maksavat tällä hetkellä 80 euroa tonnilta hiilidioksidia.

”Odotan hiilinielujen yksikköhinnan olevan hieman alhaisempi. Laskin arvion 40 euron yksikköhinnan perusteella”, Seppälä sanoi.

Euroopan unioni on asettanut jäsenmailleen sitovat hiilinielutavoitteet maankäytössä, maankäytön muutoksessa ja metsätalouden sääntelyssä. Edistymistä kohti tavoitteita arvioidaan kahdessa viiden vuoden jaksossa, ensin vuonna 2025 ja myöhemmin vuonna 2030.

Suomen Euroopan komission edustajan viestintäpäällikkö Ismo Ulvila sanoi YLElle päivää myöhemmin, että on liian aikaista alkaa spekuloimaan kustannuksia.

”On aivan liian aikaista aloittaa spekulointia miljardien arvoisella laskulla. Komissio ei aio lähettää sellaista laskua Suomeen. Jos Suomen tavoitteessa on alijäämää ensimmäisen jakson jälkeen eli vuoden 2025 jälkeen, se siirtyy seuraavalle kaudelle 2026–2030”, hän kommentoi yleisradioyhtiölle.

Selvää on kuitenkin se, että metsien hiilinielu on romahtanut ja ettei romahdus tullut tiedemiehille yllätyksenä. Luke varoitti mahdollisuudesta, kun EU asetti sitovan tavoitteen vuonna 2016. Lisää merkkejä heikkenemisestä havaittiin vuonna 2018, mutta sen laskelmat osoittivat edelleen, että maa pysyi raiteilla saavuttaakseen ilmastotavoitteensa.

”Jo tuolloin katsottiin, että Suomi ei ehkä täytä velvoitettaan. Tulos näytti jo aika synkältä, Luken vanhempi tutkija Tarja Tuomainen sanoi YLE:lle keskiviikkona.

Näyttää siltä, ​​että pyynnöt ja varoitukset ovat kuuroille korville kuuluneet.

Suomen hallitus myönsi hiilinielujen eroosion viimeisimmässä ilmastoraportissaan marraskuussa. Toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ei kuitenkaan esitetty, vaikka hiilinielut olivat pitkään kansallisen ilmastopolitiikan perusta.

Ympäristöjärjestöt syyttävät hallitusta toimimattomuudesta hiilinielujen suhteen korkeimpaan hallinto-oikeuteen marraskuussa toimitetussa kanteessa.

Voimakkaiden hakkuiden ja mäntymetsien kasvun hidastumisen seurauksena niiden romahtaminen on käytännössä kumonnut maan kasvihuonekaasupäästöjen yli 30 prosentin vähennyksen 1990-luvulta lähtien.

”Hakaamme tällä hetkellä liikaa metsää verrattuna siihen, mitä kestävät luonnonvaramme mahdollistaisivat”, Seppälä tiivisti YLElle keskiviikkona.

”Jos hakkuu olisi alemmalla tasolla, nielu lähtisi heti kasvamaan”, Tuomainen toisti.

Suomen yleisradioyhtiö arvioi, että hakkuumäärät tuskin vähenevät, kun otetaan huomioon puun globaali korkea kysyntä ja puun tuonnin keskeytyminen Venäjältä. Kotimaan kysyntä puolestaan ​​kasvaa noin neljällä miljoonalla kuutiometrillä Metsä Groupin uuden sellutehtaan käynnistyessä Länsi-Lapin Kemissä.

Seppälä vaati keskiviikkona poliittista keskustelua siitä, kuinka paljon hallitus on valmis yskimään, jotta metsäteollisuus voisi jatkaa puun käyttöä ja verotuloja.

”Tämä on vahingoittanut myös Suomen imagoa. Koska olemme profiloituneet EU:n ensimmäiseksi hiilineutraaliksi yhteiskunnaksi, tämä on melko noloa myös Suomelle, hän kommentoi yleisradioyhtiölle.

Euroopan talousyhteisö on laskenut, että suomalaiset metsäteollisuusyritykset maksavat vuosittain noin 2,5 miljardia euroa veroja ja saavat hankinnoistaan ​​1,1 miljardia euroa välillisiä verotuloja.

Aleksi Teivainen – HT