• 23 maaliskuun, 2023

Hallituspohja ratkaisee pienten hallitushaaveet – RKP on sopinut parhaiten erilaisiin yhteistyökuvioihin


Pienimmät eduskuntapuolueet haastavat suurten puolueiden vallankäyttöä. RKP, KD ja Liike Nyt kilpailevat äänestäjien huomiosta myös keskenään, arvioi Ylen politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

Hjallis Harkimo, Anna-Maja Henriksson ja Sari Essayah TV-studiossa.

Harry Harkimo (liik.) Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd) kohtasivat Ylen Puheenjohtajatentissä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Pienet eduskuntapuolueet seuraavat mielenkiinnolla, millaista hallitusta eduskuntavaalien jälkeen lähdetään rakentamaan.

Paikka hallituksessa kiinnostaa sekä RKP:tä että kristillisdemokraatteja. Puolueiden erona on se, että RKP on yleensä ollut mukana erilaisissa hallituskokoonpanoissa, mutta KD on ollut hallituksessa vain kahdesti vuosina 1991–94 ja 2011–15.

RKP jätettiin Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen (2015–19) ulkopuolelle. RKP:n johtoon vuonna 2016 noussut Anna-Maja Henriksson (r.) liittoutui oppositiossa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa.

Antti Rinteen (sd) ja Sanna Marinin (sd) hallituksissa Henrikssonin ja RKP:n yhteistyö punavihreän kolmikon kanssa on sujunut ainakin ulospäin sopuisammin kuin keskustalla.

RKP ja KD odottavat kutsua hallitukseen

Kun SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat torjuneet hallitusyhteistyön perussuomalaisten kanssa, niin Henriksson on sanonut saman asian hieman pehmeämmin.

Henrikssonin mukaan on epätodennäköistä, että RKP olisi samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa. RKP ei ole valmis lähtemään mukaan hallitukseen, joka tekee perussuomalaista politiikkaa.

– Hallitusohjelma ratkaisee, pyöristi Henriksson hallituspohjakantaansa Ylen Puheenjohtajatentissä.

Kristillisdemokraatit on arvokonservatiivisena puolueena monissa asioissa lähellä perussuomalaisia, joten hallitusyhteistyölle ei löytyisi varmaan ylittämättömiä esteitä. Luontevinta hallitusyhteistyö olisi kokoomuksen kanssa, eikä tiukka talouslinja aiheuttaisi hengenahdistusta.

Vasemmistovetoiseen hallitukseen Sari Essayahin (kd) johtama puolue olisi sen sijaan outo lintu.

Kristillisdemokraatteja vuodesta 2015 joihtanut Essayah vaati Ylen Puheenjohtajatentissä tiukempaa suhtautumista jengirikoksiin. Hän kalastaa samoilla vesillä perussuomalaisten kanssa.

Kristillisdemokraateille on ollut pettymys, että perussuomalaiset ovat onnistuneet paremmin tavoittamaan äänestäjien sielun.

  • Hae ehdokasta Ylen vaalikoneen (siirryt toiseen palveluun) avulla
  • Kaikki Ylen vaalisisällöt löytyvät täältä

Kokoomuksen hylännyt Harkimo jää yksin

Yhden miehen Liike Nytille ei ole ollut hallitusrintamalla kosiskelijoita. Tilanne ei taitaisi juuri muuttua, vaikka Harry Harkimon (liik.) puolue onnistuisi hieman lisäämään kansanedustajamääräänsä.

Kysymys ministerin salkusta on Harkimolle kuitenkin herkkä asia. Hän lähti kokoomuksesta vuonna 2018, kun ministerihaaveet olivat kariutuneet.

Puheenjohtajatentissä Harkimo haastoi ”vanhoja puolueita” perussuomalaiseen tyyliin. Vaalitaistelussa Harkimosta on ollut kuitenkin puhti poissa.

  • Katso Ylen Puheenjohtajatentti Yle Areenasta
  • Lue Ylen uutisjuttu Puheenjohtajatentistä

Puheenjohtajien yhteisessä keskustelussa Marinin hallituksen johtoviisikkoon kuulunut Henriksson joutui puolustautumaan Essayahin iskuja vastaan.

Kokonaisuutena keskiviikkoillan väittely oli kuitenkin paljon rauhallisempaa kuin tiistaina kolmen suuren yhteenotossa.

Voit keskustella tästä artikkelista 24.3.2023 kello 23 saakka. Napauta keskustele-painiketta.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Tiukka pääministerikisa – voittaja saa yrittää hallituksen muodostamista, mutta lähteekö Marin, Orpo tai Purra kumppaniksi?

Analyysi: Suuri vaalikeskustelu oli revanssi viime eduskuntavaalien vanhusten hoivasta ja hoitajapulasta – Petteri Orpo vastaan muut

Puolueiden puheenjohtajat esittivät monenlaisia väitteitä Ylen suuressa vaalikeskustelussa: tarkistimme, pitävätkö ne paikkansa



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *