”Toivottavasti toteutuu sama ketju kuin Suomen kohdalla”

Ruotsin pääministeri ja Turkin presidentti tapaavat ennen ensi viikolla järjestettävää huippukokousta.

Avaa kuvien katselu

Presidentti Sauli Niinistö on toiveikas Ruotsin Nato-jäsenyyden edistymisestä Vilnan Nato-huippukokouksessa.

Hän korostaa, että ratkaisu riippuu jälleen kerran Turkin presidentistä Recep Tayiip Erdoğanista, joka tapaa Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin Vilnassa huippukokouksen aattona maanantaina.

– Toivottavasti toteutuu sama ketju kuin Suomen kohdalla, että Erdoğan ilmaisee positiivisen käsityksensä, minkä jälkeen sitten asia aika ripeästi etenee, Niinistö sanoi STT:lle puhelinhaastattelussa perjantaina.

Turkin lisäksi myöskään Unkari ei ole vielä ratifioinut Ruotsin jäsenyyttä. Suomen jäsenyyden Unkari ratifioi pikavauhtia sen jälkeen, kun Turkki näytti olevan tekemässä samoin.

Suomen poliittinen johto on korostanut joka käänteessä Ruotsin pääsyn Naton jäseneksi olevan Suomen ensisijainen tavoite uutena jäsenmaana.

Niinistö kuitenkin muistuttaa, että tästä huolimatta Vilnan huippukokouksen pääaihe on puolustusliiton suhde Ukrainaan.

Maanpuolustustahto heijastuu liittolaisiin

Suomelle Naton huippukokous on nyt ensimmäinen varsinaisena jäsenenä. Lähteekö puolustusliiton 31. jäsenmaa pitämään Vilnassa korkeaa vai matalaa profiilia?

– Suomen on syytä pitää asiallista profiilia. Sitä on kyllä ylläpidetty aiemminkin Naton kokouksissa silloin, kun on paikalla oltu. Ei mitenkään yli- muttei myöskään alikorostaen, Niinistö linjaa.

Hänen mukaansa itse kokouksesta ei ole luvassa päätöksiä esimerkiksi Suomen osallistumisesta Naton rauhanajan operaatioihin, kuten Baltian ilmavalvontaan.

– Mutta epävirallisissa keskusteluissa voi tulla esille paljonkin asioita, Niinistö lisää.

Huippukokouksessa on esillä jo aiemmin tehtyjen päätösten toteuttaminen muun muassa Naton puolustussuunnitelmista, johtamis- ja joukkorakenteen sekä aseteollisuuden tehostamisesta. Näissä kaikissa Suomi on Niinistön mukaan omalta osaltaan mukana.

Halua puolustaa toisia Nato-maita

Hiljattain julkistetussa NATOpoll-tutkimushankkeen kyselyssä yli neljä viidestä suomalaisesta oli valmis lähettämään suomalaisia joukkoja puolustamaan toista Nato-maata.

Niinistö pitää lukua ”todella kovana”. Hän arvelee, että suomalaisten perinteinen asenne maanpuolustuksen tärkeyden ymmärtämisestä heijastuu nyt myös laajemmalle.

– Siinä on varmaan jossain määrin samaa taustaa. Nähdään liittokunta kokonaisuutena, yhteisenä kokonaisuutena, hän pohtii.