- 21 maaliskuun, 2023
“Tämä on ollut elämäni paras asia”
Turkulaisen Aapo Tuomisen, 15, peruskoulu ei ole sujunut toivotulla tavalla.
Koulunkäynti ei ole maittanut, poissaolotunteja on kertynyt lukukauden aikana jopa kolme sataa. Koulussa häntä näkyi viime syksynä enää harvoin.
– On ollut kiusaamista läpi peruskoulun, se on syönyt koulumotivaatiota.
Päivät kuluivat joutilaana, vaikka vanhemmat yrittivät patistaa kouluun.
– Aamulla kun heräsin, ei vain huvittanut nousta ja jäin makoilemaan sänkyyn, enkä mennyt kouluun, sanoo Tuominen.
Tämän vuoden alusta kaikki muuttui. Aapo Tuomiselle tarjottiin mahdollisuutta siirtyä juuri perustetulle Pysäkki-luokalle. Se on tarkoitettu koulua käymättömille 6.–9. -luokan oppilaille, jotka ovat vaarassa pudota peruskoulun ulkopuolelle runsaiden poissaolojen vuoksi.
– Tämä on ollut minun elämäni paras asia. Olen saanut uuden mahdollisuuden, toteaa Aapo Tuominen.
Nyt koulunkäynti taas maittaa.
– Ei ole ollut yhtään luvatonta poissaoloa, Tuominen sanoo ylpeänä.
Poissaolot ovat lisääntyneet
Aapo Tuomisen kaltaisten koulua käymättömien oppilaiden määräksi yläkouluissa on arvioitu vähintään 4 000. Koulupoissaolojen on arveltu myös lisääntyneen viime vuosina.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen sanoo, että asiasta ei ole tarkkaa tietoa, sillä poissaoloista ei ole yhtenäistä kansallista tilastointia.
– Eri lähteistä on kuitenkin saatu selkeitä signaaleja siitä, että poissaolot ovat lisääntyneet.
Koulupoissaoloja tutkinut Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori Tuomo Virtanen sanoo, että myöskään poissaolojen syitä ei ole kattavasti selvitetty.
Ilmiön taustalla on nähty sosiaalisia ongelmia, koulukiusaamista ja koronaa. Virtasen mukaan eri tutkimuksissa on tunnistettu noin 60 syytä koulupoissaoloille.
Eri puolilla Suomea oppilaiden poissaoloihin on tartuttu eri tavoin, esimerkiksi Espoossa se kulkee Koukku-toiminnan nimellä, Vantaalla puhutaan pajatoiminnasta (siirryt toiseen palveluun).
Turussa vuodenvaihteessa koulua käymättömiä varten käynnistettiin pilottihanke Pysäkki-luokka.
Pysäkissä opetus on yksilöllistä, siitä vastaavat erityisopettaja Tuuli Virtanen ja erityisluokanopettaja Sanna Nirhamo. Oppilaita on viisitoista.
– Tarkoitus on saada nuoret tulemaan pois kotoa, tottumaan rutiineihin ja pääsemään taas kiinni opiskelusta, Virtanen sanoo.
Oppilaiden maksimiaika Pysäkillä on suunniteltu puoleksi vuodeksi.
– Sen jälkeen yritämme palauttaa heidät takaisin omaan kouluunsa.
Jokaiselle oma opetussuunnitelma
Aapo Tuomisen tapaan Pysäkillä ysiluokkaa suorittaa 15-vuotias Noah Horttanainen. Hänen mukaansa ero aiempaan kouluun on suuri.
– Täällä on paljon mukavampaa ja rauhallisempaa, ei tarvitse pelätä, että joku kiusaisi.
Jokaiselle oppilaalle laaditaan yksilöllinen opetussuunnitelma.
– Täällä saa tehdä omaan tahtiin ja rauhallisesti, oman voinnin mukaan, Noah Horttanainen kiittelee.
Sekä Horttanainen että Aapo Tuominen ovat nyt alkaneet käydä koulua säännöllisesti. Pysäkki-luokalla luvattomat poissaolot ovat jääneet tyystin pois.
– Olen tosi yllättänyt siitä, hämmästelee Horttanainen itsekin asiaa.
Erityisluokanopettaja Sanna Nirhamo sanoo, että Pysäkin oppilaat ovat sitoutuneet koulunkäyntiin. Moni ei ole ollut yhtään päivää poissa.
– Varmaankin siksi, että tämä tarjoaa uuden alun. Tänne tullaan omilla aikatauluilla, mitkä on heille rakennettu, ja täällä saa yksilöllistä tukea.
Rahoitus on vielä ensi vuodeksi
Turun Pysäkki-luokka on kokeilu, jolle on kaupungin ja opetusministeriön rahoitus tälle keväälle ja ensi lukuvuodelle.
Turun perusopetuksen erityispalvelupäällikkö Marika Rae toivoo, että hanke saisi jatkoa ja laajenisi myös alakoulun puolelle.
– Toivotaan kovasti, että Pysäkistä saadaan pysyvä. Hakijoita tulee koko ajan lisää, yksi luokka ei tunnu riittävältä.
Turussa Pysäkki-luokan toimintaan ollaan tyytyväisiä.
– Ollaan yllätytty siitä, miten hyvin meidän oppilaat ovat sitoutuneet koulun käyntiin. Tulokset ovat parempia kuin mitä odotettiin, sanoo erityisopettaja Tuuli Virtanen.
Aapo Tuominen uskoo, että saa suoritettua peruskoulunsa loppuun tämän kevään aikana.
– Täällä on rauhallinen ympäristö opiskella. Voi edetä omaan tahtiin ja opettajilta saa heti apua.
Kuntia patistetaan ennaltaehkäisyyn
Käytäntö lisääntyneisiin koulupoissaoloihin on ollut kunnissa kirjavaa, sillä yhtenäiset ohjeet ovat puuttuneet.
Asia kuitenkin muuttuu ensi syksynä. Elokuun alussa astuu voimaan perusopetuslain muutos, joka edellyttää kuntia puuttumaan koulupoissaoloihin nykyistä aktiivisemmin.
– Lain pohjalta on tehty opetussuunnitelman muutos, jossa neuvotaan kuntia miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti, ja miten niihin puututaan, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämispäällikkö Johanna Sergejeff.
Sergejeffin mukaan kunnissa ei pidä panostaa pelkästään korjaaviin toimenpiteisiin.
– Lain henki on nimenomaan se, että ennaltaehkäiseviä toimia pitää vahvistaa ja puututtaisiin aikaisemmin, jotta ei pääse tulemaan tilannetta, jossa poissaolotunteja on satoja.
Voit keskustella aiheesta 22. maaliskuuta kello 23 asti.
