- 24 heinäkuun, 2023
Suomen itäraja on kuihtumassa, ja se saattaa mennä hallitukselta ohi
Risteilyalus M/S Carelia kelluu tyhjänpanttina Lappeenrannan satamassa. Sen edustalla seisova Kirsti Laine katselee puista kapteenipatsasta, jolta on sahattu käsi irti.
Yhtä kädetön olo oli Laineella itsellään noin puoli vuotta sitten, kun hänen yrityksensä Saimaa Travel hakeutui konkurssiin. Takana oli lähes 20 vuotta risteilyjä Viipuriin, mutta oli selvää, että yritys ei voinut enää jatkaa matkoja Venäjälle. Yhtiöllä oli velkaa konkurssin aikaan noin 260 000 euroa.
– Mutta itkut on nyt itketty. Minulla ei ole oikeastaan tällä hetkellä minkäänlaista suhdetta Venäjään. Toki Viipuri on vienyt sydämeni, ja sinne on ikävä, Laine kertoo.
Saimaa Travel ei ole ainoa kohtalonsa kanssa. Erityisesti Suomen kaakkoisella rajalla osa yrityksistä on rakennettu lähes täysin venäläisen turismin varaan.
Muun muassa rajalle sijoitettuja Disas Fish -ketjun myymälöitä ja niiden kahviloita on suljettu tilapäisesti. Vaikeassa tilanteessa ovat myös muut myymälät, jotka on sijoitettu palvelemaan rajan takaa tulevia.
Imatran kylpyläkin aloitti heinäkuun alussa yt-neuvottelut, joiden tuloksena 20 työntekijää voi menettää työnsä. Yksi syy kylpylän huonoon tilanteeseen on kustannusten nousun lisäksi venäläismatkailijoiden puute.
Rahoitus katosi, sijoittajat varovat
Elinkeinoelämän keskusliitto EK mittaa Kuntarankingilla kahden vuoden välein Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.
Vuoden 2023 Kuntarankingissa perää pitävät itäisen Suomen kaupungit: jumbosijalla on Kouvola, sitä ennen Kotkan–Haminan seutu, sitten Mikkeli, Savonlinna ja Lappeenranta. Itäseutujen sijoitus on ollut jo pitkään huono, mutta esimerkiksi vuonna 2015 Lappeenranta oli 25 alueen joukossa sijalla 16 – siis keskitasoa.
Kärkikahinoissa sen sijaan ovat jo yli vuosikymmenen ajan olleet Suomen länsipuolen alueet, kuten Seinäjoki, Rauma, Salo ja Turku.
Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) on erityisen huolissaan siitä, että itä kuihtuu samaan aikaan, kun länsi kukoistaa.
– Tästähän seuraa sellainen noidankehä, että jos meillä täällä kurjistuu ja muualla Suomessa, kuten Vaasan alueella Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla kasvu on kovaa, maakuntien eriarvoistumista syntyy yhä enenevässä määrin, Kopra sanoo.
EK:n keräämä data Suomeen kaavailluista vihreän siirtymän investoinneista näyttää juuri siltä, mitä Kopra pelkää. Samalla, kun länsirannikolla on tunkua, itärajalla ääntä pitävät lähinnä heinäsirkat. Näin on myös jo tehtyjen investointipäätösten kohdalla. Vihreän siirtymän investointeja ovat esimerkiksi tuulivoima, kasvispohjaisten ruokatuotteiden tuotanto ja kiertotalous.
EU-tuet hiipuivat sodan myötä
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jo vaikuttanut Suomen itärajan seutujen EU-rahoitukseen. EU keskeytti ulkorajayhteistyöohjelmien valmistelun ohjelmakaudelle 2021–2027 kevättalvella 2022. Suomessa se merkitsi kolmen ohjelman kariutumista koko itärajan alueella.
Suomi päätti siirtää käyttämättä jääneen rahoituksen sisärajaohjelmiin eli Suomen länsirajoille. Rahoituksen siirto itärajan alueiden käyttöön olisi vaatinut lakimuutoksia Euroopan unionissa.
Suomi ei ole ainoa Euroopan maa, jonka itäraja on vaikeuksissa. Etelä-Karjalan liitto aloitti talvella yhteistyön Viron, Latvian ja Liettuan itäisten rajaseutujen kanssa, joilla ongelmat ovat samankaltaisia kuin Suomessa.
Alueet ovat aloittaneet valmistelutyön, jonka tavoitteena on vaikuttaa tuleviin EU-ohjelmakausiin ja niiden rahoitukseen.
Tuore ministeri torppasi toiveet itäradasta
Viime vuonna Sanna Marinin (sd.) hallitus budjetoi tälle vuodelle erillisen 56 miljoonan euron Itä-Suomi-paketin, jonka tarkoituksena on turvata alueen elinvoimaa.
Silloisen valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan on uudesta hallituksesta kiinni, jatkaako se rahan suuntaamista itäiseen Suomeen myös tulevina vuosina.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelma pyrkii tukemaan itärajan alueiden tilannetta muutamin konkreettisin keinoin.
Määräaikaiseen 4 miljardin investointiohjelmaan on merkitty Karjalan radan osan eli Luumäki–Imatra-välisen junaradan kehittämiseen 215 miljoonaa euroa.
Tavaraliikenteen kannalta tärkeän radan merkitys on korostunut entisestään sen jälkeen, kun Saimaan kanavan liikennöinti tyrehtyi.
Lisäksi Itärata-hankeyhtiön toiminnalle on kirjattu jatkoa, mutta tuore liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) torppasi jo ratahankkeen aktiivisen edistämisen Ylen haastattelussa kesäkuussa. Ministeri sanoi todenneensa, ettei ”itäradassa ole mitään järkeä”.
Hallitusohjelma tarttuu myös itärajaseutujen ongelmaan tuulivoimarakentamisen kanssa parantamalla tuulivoimahankkeiden etenemistä tuoreiden suositusten mukaisesti.
Puolustusvoimat on antanut vain vähän myönteisiä lausuntoja tuulivoima-alueille itärajan lähelle. Syyksi puolustusvoimat on ilmoittanut sen, että tuulivoimalat häiritsevät puolustusvoimien tutkavalvontaa itärajalla.
Viime hallituskaudella työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaa Itäisen Suomen kehittämisvisiota aiotaan myös kehittää entisestään. Hallitus on kirjannut aikovansa edistää EU:n ulkoraja-alueiden elinvoiman vahvistamista Suomessa, mutta siihen kirjaus päättyykin.
Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra olisi toivonut hallitusohjelmaan enemmän konkretiaa.
– Se itse saavutus hallitusneuvotteluissa oli se, että nyt hallitustasolla ymmärretään, että itärajan maakuntien osalta ollaan aivan erityisessä tilanteessa, Kopra sanoo.
Yrittäjän tulevaisuus on nyt avoin
Konkurssin kokenut Kirsti Laine ei vielä tiedä, mitä tekisi seuraavaksi. Vanhan yrityksen toimisto on vielä siivoamatta, ja M/S Careliastakin pitäisi poistaa vanhat teippaukset ja kyltit.
Muutamia ehdotuksia mahdollisilta yhteistyökumppaneilta on tullut. Saimaa Travel oli Lappeenrannassa tunnettu yritys.
– Eiköhän tässä ajan kanssa jotain synny, yksin tai yhdessä muiden kanssa.
Kirsti Laine kertoo Yle Areenassa, mikä kaikki johti Saimaa Travelin konkurssiin.
Maanantai-illan A-studiossa etsitään ratkaisuja Itä-Suomen tukalaan tilanteeseen. Vieraina kansanedustajat Suna Kymäläinen (sd.) ja Jukka Kopra (kok.).
