”Sitä ei ehkä Suomessa käsitetä”

Perjantaina edesmennyt Siiri Rantanen on yksi suomalaisen urheiluhistorian merkittävimmistä henkilöistä.

Rantanen oli uranuurtajia, kun naiset päästettiin ensimmäisen kerran kilpailemaan maastohiihdossa olympialaisissa Oslossa 1952. Tuolloin Rantanen hiihti kisoissa pronssille Lydia Widemanin ja Mirja Hietamiehen takana.

Jättipotti tuli neljä vuotta myöhemmin Cortinassa. Rantanen johdatti Suomen olympiavoittoon viestissä. Rantanen lähti jahtaamaan Neuvostoliiton ankkuria Radja Jeroshinaa ainakin 10 sekunnin takamatkalta, mutta maalissa oli eroa 27 sekuntia.

– Mitä? Suomi johdossa? Sehän oli ihan ihmeellinen tieto. Eikö tämä Jeroshina olekaan täydessä terässään? Siiri Rantanen johtaa! Suomi johtaa kilpailua! Radiossa kilpailua selostanut Pekka Tiilikainen hämmästeli.

– Nyt ei uskalla puhuakaan. Onko meillä todellisuuksia kultamitaliin? Kukaan ei voinut sitä uskoa.

Kun Rantanen ylitti maaliviivan, Tiilikainen heittäytyi runolliseksi.

– Suomalainen jänner on osoittanut paremmaksi kuin Neuvostoliiton tai muiden maiden, Tiilikainen tunnelmoi.

Voitto on ensimmäinen ja edelleen ainoa Suomelta naisten hiihtoviestissä olympialaisissa.

Avaa kuvien katselu

Ennen viestikilpailua henkilökohtaisessa 10 kilometrin hiihdossa suksien voitelu epäonnistui. Valmennusjohto oli päättänyt, että yhdistetyn miehet olivat saaneet voidella sukset naishiihtäjille.

– Eihän suksilla mihinkään päässyt, kun yhdistetyn pojat ne voiteli, Rantanen muisteli Yle Areenasta löytyvässä Äitee-dokumentissa.

Rantanen ei antanut enää yhdistetyn urheilijoiden voidella suksiaan, vaan oli ilmoittanut maajoukkueen johdolle voitelevansa itse suksensa viestiin.

Kultamitalistin paluusta Suomeen tehtiin myös uutisfilmi. Siiri Rantanen oli lähettänyt aiemmin radion Tervetuloa aamukahville -lähetyksessä terveiset puolisolleen Kalle Rantaselle, että ”älä sinä sen pyykin kanssa hätäile.”

Kun Ylen kuvausryhmä kävi paikan päällä olympiavoittajan kanssa, pyykit olivat kuitenkin pesty ennen urheilijan kotiinpaluuta.

Siiri Rantanen pääsi purkamaan rauhassa matkalaukkunsa ja antamaan erityiset tuliaiset lapsilleen.

Merkitys paljon suurempi kuin pelkät mitalit

Tohmajärvellä syntynyt Rantanen voitti urallaan kahdeksan arvokisamitalia. Lahden MM-kotikisoissa 1958 Rantanen otti kotiyleisön edessä kaksi mitalia: hopeaa viestistä ja pronssia pikamatkalta.

Rantasen merkitys suomalaisen urheiluhistoriaan on kuitenkin aivan muualla kuin mitaleissa.

Vielä 1950-luvulla naisten hiihtämistä ei arvostettu samalla tavalla kuin nykypäivänä. Rantanen raivasi tietä sille, että nykyään suomalaisnaiset ovat hiihtoladuilla lähtökohtaisesti samassa asemassa kuin miehet.

Äitee ja kilpasiskot –näytelmän käsikirjoittaneen ja ohjanneen Timo Taulon mukaan 1950-luvulla ajateltiin, että naisen paikka yhteiskunnassa ei ole hiihtoladulla.

– Elettiin aikaa, jolloin Hiihtoliiton mieslääkäri opasti naishiihtäjiä olemaan hiihtämättä kuukautisten aikana, Taulo kuvaili vuonna 2019.

Äitee-lempinimi kuvastaa myös sitä, kuinka Siiri Rantanen rikkoi lasikattoja. 1950-luvulla oli harvinaista, että synnytyksen jälkeen naiset enää hiihtivät kilpaa. Rantanen kuitenkin menestyi nimenomaan äitinä. Hän sai myös persoonansa myötä joukkuekavereiltaan lempinimen, joka on kulkenut tähän päivään asti.

Olympiavoittaja, tunnettu suomalainen hiihtoääni, Sami Jauhojärvi pitää Rantasen merkitystä erittäin suurena suomalaisessa urheiluhistoriassa, mutta myös kansainvälisestikin naisille urheiluhistoriassa.

– Hän oli uranuurtaja, että lähti ajamaan tasa-arvoa. Hän oli myös esimerkkinä siitä, että myös äiti voi olla urheilija. Ei tarvinnut olla perheetön tai ainakaan lapseton, jotta voisi hiihtää. Sen merkitys on ihan valtava. Sitä ei ehkä Suomessa käsitetä, kuinka valtava Siiri Rantasen esimerkin voima on ollut kansainvälisestikin, Jauhojärvi sanoo.

Kaksikko tutustui toisiinsa, kun Jauhojärvi muutti Lahden seudulle viitisen vuotta sitten.

– Siiriä ei kiinnostanut, mitä meidän pojille kuuluu, vaan mitä meidän tyttärille kuuluu, Jauhojärvi havainnollistaa Rantasen asenetta.

Tanssi suurena intohimona

Rantanen voitti hiihdossa yhteensä 11 Suomen mestaruutta. Sen päälle hän voitti Suomen mestaruudet myös maastojuoksussa ja maantiepyöräilyssä.

Tanssi oli myös lahtelaisurheilijan suuri intohimo. Kun Yle Urheilu tapasi Rantasen ennen vuoden 2017 MM-kisoja, hän tanssitti myös Ylen toimittajaa.

– Sinulla on parempi kunto tanssimisessa kuin minulla. Ei tarvitse edes ladulle lähteä, toimittaja Petri Sjöblom kiitteli hiihtolegendaa.

Sami Jauhojärvi muistaa myös Äiteen innon tanssimiseen ja etenkin polkkaan.

– Kun musiikki alkoi soida, polvi alkoi vipattaa ja hän toivoi, että ”tulisipa polkkaa”, Jauhojärvi sanoo.

Rantanen tunnettiin myös hersyvästä huumoristaan. Kun hän ja Lydia Wideman-Lehtonen palkittiin vuonna 2017 Urheilugaalassa Elämänura-palkinnoilla, nähtiin lavalla hiihtolegenda pilke silmäkulmassa.

– En ole mikään puhuja, mutta kiitän kaikkia täällä olijoita. Lydian kanssa olemme ikäihmisiä, mutta jalka vielä nousee. Menohalut ovat kovat! Hiihtämäänkin tullaan vielä, Rantanen sanoi.

Pari kuukautta myöhemmin Rantanen pääsi hiihtämään kunniakierroksen Lahden MM-hiihdoissa. 92-vuotias hiihtolegenda sai suuret kunnianosoitukset suomalaisyleisöltä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jännitti Rantasen kultahiihtoa

Rantanen pääsi tapaamaan myös Tasavallan presidentitä Sauli Niinistöä vuonna 2020. Niinistö muisti hyvin Rantasen urotyöt.

– Meillä oli vähän erilaiset roolit Cortinassa vuonna 1956. Sinä hiihdit ankkurina viestissä. Minä olin korva kiinni radiossa pikkupoikana. Jännitin tietysti hurjasti, Niinistö kertoi Rantaselle Äitee-dokumentissa.

Kaksikko keskusteli Mäntyniemessä urheilun vaikutuksesta nuorten syrjäytymiseen. Rantanen tuli tunnetuksi aktiiviliikkujana ihan viimeisinä vuosinaan. Vuonna 2019 ”Äitee” kuvaili 95-vuotiaana Ylen syntymäpäivähaastattelussaan, kuinka kävi joka päivä neljän kilometrin lenkeillä.

– Liikuntaahan on monenlaista. Ei tarvitse aina huipulle tähdätä. Pääasia on, että nuoret liikkuisivat eli harrastaisivat jotain fyysistä toimintaa. Se ylläpitäisi kuntoa ja terveyttä, Niinistö sanoi Rantaselle.

Niinistö viittasi, esimerkiksi toiseen kuuluisaan lahtelaisurheilijaan Jari Litmaseen, joka harjoitteli paljon yksinään.

– Siitä oppii, jos on järkeä ottaa mallia edellisistä, Rantanen vastasi.

Niinistö kertoi Rantaselle omista liikuntaharrastuksistaan. Tasavallan presidentti kertoi, kuinka sauvajuoksi Mäntymäen tontilla. Rantasen reaktio Niinistön tarinaan kertoo varmasti omalta osaltaan hiihtäjän topakasta luonteesta.

– Olisit muuten lihava poika, mutta nyt pysyt hoikkana, Rantanen tokaisi lämminhenkisessä tapaamisessa.

Ennen kaikkea Rantanen tunnetaankin positiivisesta elämänasenteestaan.

– Siirillä oli aina positiivinen näkökulma kaikkiin asioihin. Hän oli lähtöisin erittäin vaatimattomista oloista. Siiri osasi arvostaa, että hän on noussut paljon korkeammalle tasolle yhteiskunnallisessa arvostuksessa kuin lähtökohdat olisivat voineet olettaa, Jauhojärvi päättää.