- 21 maaliskuun, 2023
Puolueiden puheenjohtajat esittivät monenlaisia väitteitä Ylen suuressa vaalikeskustelussa: tarkistimme, pitävätkö ne paikkansa
Yle tarkisti, pitävätkö puolueiden puheenjohtajien maanantain vaalikeskustelussa esittämät väitteet paikkansa.
Faktantarkistukseen valittiin vain sellaisia väitteitä, jotka sisälsivät tarkistettavissa olevia tietoja. Mukaan ei otettu esimerkiksi mielipiteitä tai näkemyksiä tulevaisuudesta, koska niiden totuudenmukaisuutta ei voida arvioida.
Väite on tosi, kun sen sisältämät tiedot ovat totta, ja epätosi, kun sen sisältävät tiedot eivät pidä paikkaansa. Luokituksen siltä väliltä väite sai, jos se ei ollut täysin tosi tai epätosi.
Voit myös itse kokeilla, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta. Paina videoiden alapuolella olevaa painiketta ja lue sen jälkeen faktantarkistuksen tuloksen perustelu.
Väite: Suomesta puuttuu 7 000 sairaanhoitajaa, ja vuoden loppuun mennessä tarvitaan 10 000 lisää, että vanhustenhoidon hoitajamitoitus täyttyy
Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimon väite ei pidä paikkaansa, sillä Suomesta puuttuu enemmän sairaanhoitajia kuin Harkimon mainitsema 7 000. Lisäksi Harkimo rinnastaa virheellisesti sairaanhoitajavajeen ja kiristyvän vanhustenhoitolaitosten henkilöstömitoituksen.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) kerrotaan, että julkisessa terveydenhoidossa vaje on Kevan tilastojen mukaan yli 8 000 sairaanhoitajaa.
STM huomauttaa, että Harkimon kuvailema puute sairaanhoitajista on eri asia kuin iäkkäiden palveluihin tarvittava henkilöstömitoitus. Nämä vanhuksia hoitolaitoksissa hoitavat työtekijät eivät ole pääosin ole sairaanhoitajia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen marraskuun 2022 seurannan perusteella tarve 0,7 mitoitukseen on noin 2 900 työntekijää. Hoitajamitoituksen täyttämiseksi Suomi ei siis tarvitse vuoden loppuun mennessä 10 000 sairaanhoitajaa.
Väite: Kela-korvauksien poistosta saatu säästö laitettiin ikäihmisten palveluihin
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin väite on totta.
Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksien leikkaaminen säästää valtion rahaa 43 miljoonaa vuosittain. Samat 43 miljoonaa näkyvät sekä valtiovarain- että sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lisäyksenä hyvinvointialueiden rahoituksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö lisää, että tämä ei yksin riitä kattamaan koko vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta. Siihen kuluu 265 miljoonaa euroa vuodessa.
Väite: Imatran neuvolamallilla on pystytty ehkäisemään lastensuojelun kustannusten syntyä
Vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon väite pitää osittain paikkansa. Imatran neuvolamalli on aiemmin vähentänyt kustannuksia, mutta Ohisalon väite on osin virheellinen, koska malli ei ole ollut käytössä useampaan vuoteen.
Lastensuojelun korkeiden kustannusten vuoksi Imatra uudisti lasten ja perheiden ennaltaehkäiseviä sekä lastensuojelun palveluja vuonna 2009. Imatra perusti hyvinvointineuvolan, jonne palkattiin lisää lastensuojelun henkilökuntaa.
Hyvinvointineuvola koostui äitiys- ja lastenneuvolan sekä perhetyön palveluista. Terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä tarjosivat varhaista ohjausta perheiden tueksi. Perhetyöntekijä teki koti- ja tukikäyntejä raskaana oleville ja lapsen synnyttyä tarvittaessa yhdessä terveydenhoitajan kanssa.
Toiminta loppui vuonna 2016, kun Imatra siirtyi osaksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää. Osia Imatran neuvolamallista siirtyi Eksoten, nykyisen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palveluihin.
Imatran lastensuojelun kustannukset alenivat ainakin vielä vuonna 2014. Huostaanottoja onnistuttiin vähentämään toimivien avohuollon palveluiden kuten hyvinvointineuvolan ja suoraan perheille annetun avun ansiosta. Sijaishuollossa olevien lasten määrä vähentyi.
Huostaanottojen ja sijoitettujen lasten määrä on ollut Imatralla laskusuuntainen senkin jälkeen, kun hyvinvointineuvolan toiminta lopetettiin.
Väite: Suomessa kerätään muihin pohjoismaihin verrattuna paljon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin väite pitää paikkansa, sillä Suomessa asiakasmaksuilla on muita Pohjoismaita suurempi merkitys. Täysin tuoreita tietoja ei kuitenkaan nopealla aikataululla ole saatavilla. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan asiakasmaksuilla katettiin esimerkiksi vuonna 2013 ikääntyneiden kotihoidon kustannuksista noin 16 prosenttia ja hoivakotiasumisen kustannuksista 20 prosenttia.
Vuonna 2016 kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista 7,2 prosenttia rahoitettiin asiakasmaksuilla. Ministeriö katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa Pohjoismaiden suurimmat.
Väite: Metsää kasvaa tänä vuonna enemmän kuin sitä kaadetaan
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon väite on tosi.
Metsää kasvoi Suomessa viime vuonna enemmän kuin sitä kaadettiin. Alkaneena vuonna on erittäin todennäköistä, että tilanne jatkuu samankaltaisena, vahvistetaan maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suomen maapinta-alasta on metsää noin 75 prosenttia. Se tekee Suomesta Euroopan metsäisimmän maan pinta-alaan suhteutettuna.
Metsien hiilinielut ovat kuitenkin pienentyneet metsämaan osalta. Keskeisin tekijä metsien hiilinielujen vähentymisen taustalla on se, että metsien kasvu on hidastunut. Toisaalta myös metsien hakkuut ovat lisääntyneet.
Väite: Tuulivoimaloiden takia kaadetaan valtava määrä metsää
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran väite on virheellinen.
Ympäristöministeriö kertoo, ettei heillä ole virallisia lukuja tuulivoimaloiden vaatimasta pinta-alasta, mutta heille toimitettujen selvitysten mukaan itse voimala huoltoreitteineen mutta ilman sähkön siirtoa vaatii tilaa hehtaarista puoleentoista hehtaariin.
Lopullinen toimivan tuulivoimalan vaatima pinta-ala riippuu useista tekijöistä, erityisesti sähkölinjojen tilantarpeesta. Eri arvioiden mukaan voimalan, sen tiestön ja sähkönsiirron kokonaisuus voisi vaatia keskimäärin noin 5-6 hehtaaria.
Suomessa oli viime vuoden lopussa hieman alle 1 400 tuulivoimalaa (siirryt toiseen palveluun). Jos ne kaikki sijaitsisivat metsissä, veisivät ne kuuden hehtaarin pinta-alan mukaan laskettuna vajaat 8 400 hehtaaria.
Talousmetsää Suomessa on runsaat 20 miljoonaa hehtaaria (siirryt toiseen palveluun), eli tuulivoiman vaatima pinta-ala on noin 0,042 prosenttia talousmetsien pinta-alasta.
Tuulivoimaloiden määrän kaksinkertaistaminen vuoden 2022 lopun tilanteesta tarkoittaisi, että tuulivoima sähkön siirtoineen veisi Suomen talousmetsien pinta-alasta alle kymmenestuhannesosan. Ala on pienempi kuin Kehä 1:n sisäpuolelle jäävä alue.
Pinta-ala kasvaa jossain määrin kun mukaan lasketaan tarvittavat huoltoreitit, mutta niissäkin hyödynnetään pääosin jo olemassa olevia metsäautoteitä. Niitä Suomessa on pitkälle toista sataa tuhatta kilometriä.
Väite: Tuulivoimapuiston lupakäsittely kestää 5–8 vuotta
Suomen tuulivoimayhdistys, energiateollisuus ja Enersense-yhtiö pitävät Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimon arviota 5–8 vuoden käsittelyajoista varsin osuvana. Pisimmillään yhden tuulivoimapuiston luvitus ja kaavoitus on kestänyt Suomessa noin 12 vuotta.
Tuulivoimapuistojen lupakäsittelyajoissa on suurta vaihtelua. Suurin yksittäinen lupa- ja kaavoitusaikoja venyttävä tekijä ovat valitukset. Niiden käsittelyä hidastavat ruuhkat hallinto-oikeuksissa.
Valitusten perusteina ovat usein epäilyt lupa- ja kaavoitusmenettelyssä tehdyistä virheistä, kuten jääviyslakien rikkomisesta. Aikaa voi kulua myös esimerkiksi maa-alueiden lunastusmenettelyyn ja Puolustusvoimien vaatimaan tuulivoimaloiden tutkavaikutusten arviointiin.
Ympäristöministeriö ei ota suoraan kantaa Harkimon väitteeseen, sillä virallisia laskelmia asiasta ei ole olemassa. Ministeriön mukaan käsittelyaikoja on pyritty lyhentämään niin sanotulla vihreällä ohituskaistalla eli lailla, jonka perusteella esimerkiksi tuulivoimaloiden kaava-asioista tehdyt valitukset voidaan käsitellä kiireellisinä (siirryt toiseen palveluun) vuosina 2023–2028.
Väite: Suomeen on syntymässä yli kymmenellä miljardilla tuulivoimaa
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon väite menee euromääräisesti yläkanttiin.
Suomen Tuulivoimayhdistys kerää julkisista lähteistä ja kunnilta tietoja rakenteilla sekä suunnitteilla olevista tuulivoimahankkeista.
Etujärjestön kokoaman aineiston mukaan vuosina 2023–2025 Suomessa rakenteilla on tällä hetkellä 30 hanketta, joiden noin 505 tuulimyllyn teho olisi korkeimmillaan noin 3 200 megawattia.
Tuulivoimayhdistyksen mukaan luvat saaneita tuulivoimahankkeita on suunnitteilla 31 kappaletta, yhteisteholtaan 2 021 megawattia. Näiden hankkeiden valmistumisvuosi on joko 2026 tai sitä ei ole vielä kerrottu.
Yhdistyksen käyttämän suuntaa antavan arvion mukaan yhden megawatin tuulivoimainvestoinnin arvo on 1,2–1,5 miljoonaa euroa.
Tämän arvion (keskimäärin 1,35 miljoonaa euroa) mukaan laskettuna Suomessa on rakenteilla vuoteen 2025 asti noin 4,3 miljardin euron arvoiset investoinnit tuulivoimaan ja lisäksi suunnitteilla noin 2,7 miljardin arvoiset investoinnit. Alan etujärjestöllä on siis nyt tiedossa noin 7 miljardin arvoiset investoinnit tuulivoimaan.
Väite: 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen ei ole mahdollista päästä muuten kuin muuttamalla nielulaskentatapaa
Luonnonvarakeskus pitää perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran väitettä yksiselitteisesti epätotena. Luonnonvarakeskuksen mukaan edes se, että energiakriisin aikana fossiilisten polttoaineiden käyttöä on lisätty, ei estä hiilineutraalisuustavoitteeseen pääsemistä vuoteen 2035 mennessä. Helppoa se ei kuitenkaan ole.
Tavoite edellyttää nopeita toimia, jotta Suomi pääsee eroon orgaanisten maa-alueiden päästöistä. Tällaisia orgaanisia maa-alueita ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan esimerkiksi turvepohjaiset peltomaat, turvetuotantoalueet ja runsasravinteiset ojitetut suometsät. Näiden kääntäminen hiilinieluiksi vaatii riittävää rahallista panostusta.
Luonnovarakeskuksen mielestä Suomen olisi järkevää resurssoida hiilinielutoimia kotimaassa, sillä EU:n yhteisissä ilmastotavoitteissa epäonnistuminen tarkottaisi sitä, että Suomen pitäisi ostaa päästöoikeuksia muualta.
Osasitko arvioida, pitivätkö poliitikkojen väitteet paikkansa? Kerro ajatuksesi jutusta kommenttikentässä, joka on auki 22. maaliskuuta kello 23:een asti.
