Maahanmuuttajataustaisille pitää nyt tehdä sama kuin suomenkielisille 160 vuotta sitten, sanoo Jyväskylän yliopiston uusi rehtori

Jari Ojala valittiin kotiyliopistonsa rehtoriksi kesäkuussa. Hänellä on sanottavansa koulutuksen maksullisuudesta, yliopiston tulevaisuudesta ja koulutustason nostosta.

Avaa kuvien katselu

– En olisi tässä, jos meillä olisi ollut lukukausimaksut aikanaan, Jyväskylän yliopiston juuri työnsä aloittanut uusi rehtori Jari Ojala kertoo yliopiston kirjaston pihanurmella.

Vaikka viime vuosina moni on ehdotellut lukukausimaksuja myös suomalaisille korkeakouluopiskelijoille, Ojala ei lämpene ajatukselle lainkaan. Hänestä Suomen pitää pystyä kouluttamaan nuorensa tulevaisuudessakin maksutta.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen korottamista Ojala ei myöskään näe järkevänä. Nykyisessä hallitusohjelmassa ”edetään kohti lukukausimaksujen täyskatteellisuutta”. Helsingin Sanomat uutisoi kesäkuussa, että tämä tarkoittaisi 1500 euron lukukausimaksujen nousua 8000 euroon.

Ojala ei usko, että näin suurilla summilla Jyväskylään saataisiin houkuteltua opiskelijoita, kun hyvien kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu on jo nyt vaikeaa.

Yle uutisoi maanantaina siitä, miten maksullisesta avoimen väylästä on tullut oikoreitti yliopistoihin. Sen suhteen Ojala on hiukan varovaisempi kommenteissaan.

– Siinä on monenlaisia asioita, joita ei ole ihan loppuun asti tutkittu, rehtori sanoo.

Mistä lisää opiskelijoita?

Kansainvälisten opiskelijoiden lisäksi rehtoria huolettaa myös, mistä tulevaisuudessa saadaan lisää suomalaisia opiskelijoita.

Jyväskylän yliopisto on perinteisesti ollut opiskelupaikka runsaalle määrälle savolaisia ja keskipohjalaisia opiskelijoita. Trubaduuriyhtye Kalevauva.fi:n Jyväskylä-kappaleessakin lauletaan, että ”savolaistytöt kuvittelevat tämän olevan Suomen Ateena”.

Nyt väestö perinteisillä sisäänottoalueilla kuitenkin vähenee ja vanhenee.

Rehtori tosin muistuttaa, että opiskelijoita Jyväskylään on tullut aina paljon myös ”kehä kolmosen sisäpuolelta”.

Opiskelijoiden houkuttelemisessa ei kuitenkaan voi Ojalan mukaan olla kyse vain yliopistosta, vaan yliopisto keskustelee myös kaupungin ja ammattikorkeakoulun kanssa siitä, miten perinteisen opiskelijakaupugin kiinnostavuutta lisättäisiin entisestään.

Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita lisää

Tuoreen rehtorin mielestä yksi yhteiskunnan avainkysymyksiä on maahanmuuttajataustaisten ja suomea toisena kielenä puhuvien suomalaisten kouluttaminen.

– Minun mielestäni meidän pitäisi tehdä se, mitä täällä tehtiin 160 vuotta sitten Uno Cygnaeuksen johdolla, Ojala lataa.

Cygnaeusta pidetään suomalaisen kansakoulun isänä. Hänen aikanaan rakennettiin suomenkielinen opettajankoulutus, joka vähitellen saattoi myös suomalaiset korkeakoulutukseen.

Nyt sama temppu pitäisi rehtorista tehdä suomea toisena kielenä puhuville maahanmuuttajataustaisille nuorille, jotta heitä saataisiin tulevaisuudessa enemmän korkeakouluihin.

– Se on pitkä tie, mutta Jyväskylän yliopistolla on siihen kaikki valmiudet, Ojala sanoo.

Koulutustavoitteet eivät ole realistisia

Sekä edellisen että nykyisen hallituksen mielestä itseasiassa kaikki Suomen nuoret pitäisi tulevaisuudessa kouluttaa nykyistä korkeammin

Suomessa nuorista aikuisista vain 40 prosentilla on korkeakoulutus, mikä on verrokkimaita katsoessa hyvin matala luku, erityisesti koulutuksen kärkimaana itseään pitävälle Suomelle.

Lyhyellä tähtäimellä poliitikkojen tarkoitus olisi nostaa korkeakoulutusaste 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Pitkällä aikavälillä opetus- ja kulttuuriministeriössä halutaan tavoitella jo OECD-maiden kärkikastia, mikä tarkoittaisi noin 70 prosenttia.

Rehtorin mielestä edes lyhyen tähtäimen tavoite ei ole nykymenolla realistinen.

– Kovin nopeasti se ei tule tapahtumaan. Vaikka tänään päätettäisiin, että me nostamme sisäänottoa merkittävästi, se alkaa vaikuttaa meiltä valmistuneisiin maistereihin vasta vuosien ja vuosien kuluttua, Ojala arvioi.

Siihen, miten tavoite olisi vaikka sitten kaukaisessa tulevaisuudessa saavutettavissa, Ojalalla on oma varma ratkaisu.

– Meidän täytyy lisätä yliopistojen perusrahoitusta. Yksinkertaisesti.

Jutusta voi keskustella 16.8. kello 16.00 asti.