- 18 kesäkuun, 2023
Kenraalin sanat tehosivat – Orpon hallitus tarttuu toden teolla Itä-Suomen tuulivoima-ahdinkoon
Itäisen Suomen tuulivoima-ahdinkoa syksyllä ja talvella selvittänyt selvitysmies Arto Räty kuuli kesken kesämökkipuuhien, että tuleva hallitus tarttuu hänen ehdotuksiinsa tuulivoimaloiden saamiseksi myös Itä-Suomeen.
– En ollut seuraamassa tiedotustilaisuutta, vaan tein hommia pihalla, kun kännykkään rupesi tulemaan viestiä monesta suunnasta, että asia on huomioitu hallitusohjelmassa. Tietenkin piti kaivaa hallitusohjelma esille ja lukea se itse läpi, selvitysmies, kenraaliluutnantti (res.) Arto Räty kertoo.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että Rädyn raportti toimii ohjenuorana, kun asiaa viedään eteenpäin.
”Parannetaan hankkeiden etenemistä Itä-Suomessa tuulivoimarakentamisen selvitysmies Arto Rädyn raportin suositusten mukaisesti muun muassa kompensaatiolain avulla. Aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen yhteensovittamiseksi perustetaan korkean tason yhteistyöryhmä.”
– Hyvä, kun hallitus on ymmärtänyt, että jos tuulivoimaa halutaan rakentaa Suomeen, pitää saada koko maan alue käyttöön ja merialue myös. Ja vaikka selvitys käsitteli itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen mahdollistamista, käytännössä selvitystyön tulokset koskevat koko Suomea, Räty muistuttaa.
Korkean tason yhteistyöryhmällä riittää kohennettavaa, sillä samaan aikaan kun Länsi- ja Pohjois-Suomessa pyörii jo toistatuhatta tuulivoimalaa sähköntuotannossa, Viitostien itäpuolella maata tuulivoimaloita on korkeintaan kymmeniä. Tuulivoimalat kun häiritsevät tutkavalvontaa, niin Puolustusvoimat on suhtautunut nihkeästi tuulipuistojen rakentamiseen. Siksi Itä-Suomen maakunnat suhtautuvat innostuneina hallitusohjelman kirjaukseen.
– Tämä on todella merkittävä linjaus. Hienoa, että uusi hallitus tarttuu toimeen ja pyrkii hakemaan konkreettisia ratkaisuja itäisen Suomen tuulivoima-ahdingon ratkaisemiseksi. Se on ollut Etelä-Karjalan edunvalvonnan ykköstavoitteita. Haluamme olla vihreän siirtymän edelläkävijöitä, ja se edellyttää, että uusiutuvaa puhdasta energiaa pystytään tuottamaan myös täällä itäisessä Suomessa ja rajaseuduilla, toteaa maakuntajohtaja Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta.
Maakuntajohtaja Markus Hirvonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta pitää hallitusohjelmakirjausta toiveita herättävänä.
– Hyvä, että tälle asialle lopultakin ruvetaan tekemään jotakin. Vuosikausia on harmiteltu, mutta ratkaisuja on puuttunut.
Myös teollisuus mukaan
Rädyn mielestä ensimmäiseksi on tärkeintä perustaa yhteistoimintaryhmä vauhdittamaan hanketta.
– Työryhmässä pitää olla mukana jäsenet keskeisistä ministeriöistä, tuulivoimateollisuudesta, Puolustusvoimista, ja puolustusministeriön pitää olla mukana ehdottomasti. Tätä kautta luodaan pohja sille, että voidaan sopia asioista yhdessä. Ilman työryhmää on aika vaikea lähteä myöskään kompensaatiolakia rakentamaan.
Etelä-Karjalan Sikanen haluaa myös maakuntien edustuksen mukaan.
Kompensaatiolaki on avain Itä-Suomea jäytävän tuulivoimasolmun avaamiseen. Mikä se on?
– Pelkistettynä kyse on siitä, että tuulivoimateollisuus, alueen kunnat, maakunnat ja Puolustusvoimat sopivat keskenään alueesta, jolle tullaan rakentamaan tuulivoimaa siitä huolimatta, että alueella on Puolustusvoimille merkityksellisiä valvontajärjestelmiä. Tavoitteena on, että sovitaan yhdessä myös siitä, että teollisuus maksaa tarvittavat kompensaatioratkaisut eli sellaiset suorituskyvyt, jotka korvaavat ne menetettävät Puolustusvoimien aluevalvontakyvyt sillä alueella, Räty kuvaa.
Taustalla on se, ettei Puolustusvoimilta voi edellyttää investointeja tukemaan yksityistä liiketoimintaa. Rädyn mielestä Puolustusvoimat ja itärajan valvontaan liittyvät järjestelmät ovat edelleen suurin kompastuskivi ja este tuulivoimaloiden yleistymiselle Itä-Suomessa. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja on samaa mieltä.
– Etelä-Karjalan liiton viimevuotisen selvityksen mukaan Etelä-Karjalassa on yli 20 potentiaalista tuulivoima-aluetta, joista sitten Puolustusvoimien lausunnon jälkeen jäi jäljelle yksi. Se tietysti kertoo meidän suurimmasta haasteestamme. Puolustusvoimien tarpeiden ja puolustusvalvonnan ja tuulivoiman yhteensovittamisen haasteet ovat toistaiseksi olleet niin suuria, ettei tuulivoimaa ole käytännössä juuri syntynyt Viitostien itäpuolelle, Sikanen kuvaa.
Se taas on Sikasen mukaan valtava haaste, koska ennusteissa tulevaisuuden investoinnit suuntautuvat sinne, missä on paikan päällä uusiutuvaa energiaa tarjolla.
– Nyt näyttää siltä, että Pohjanmaan rannikkoseutu kasvaa todella lujaa, ja sinne investoinnit nyt suuntautuvat. Itäisen Suomen investointirintamalla on ollut hiljaisempaa, Sikanen vertaa.
Ja vaikka Orpon hallitus nyt pistääkin tuulemaan Itä-Suomea miellyttävällä tavalla, kestää tuulivoimaloiden ilmestyminen Viitostien itäpuolelle pitkään.
– Vaikka nyt sovittaisiin lainsäädännöstä ja kompensaatioratkaisuista, vie kymmenkunta vuotta ennen kuin suurempia puistoja rupeaa itään syntymään, Räty ynnäilee.
Räty on kuitenkin toiveikas asian etenemisestä.
– Ainakin hallitusohjelma näytti siltä, että suunnitelma on hyvin käytännöllinen ja selkeät stepit määritettynä. Nyt kun se on puolueitten kesken sovittu näinkin tarkasti, voisin kuvitella päästävän myös eteenpäin.
Korvauksia voidaan nostaa
Tuulivoima on hallitusohjelmassa esillä myös useassa muussa kohtaa. Hallitusohjelman mukaan tuulivoiman toimintaedellytyksiä kehitetään siten, että yhteensovitetaan tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys ja investointien toteutumiselle suotuisa toimintaympäristö. Maanomistajien asemaa luvataan vahvistaa.
Esimerkiksi metsänomistajia ovat suututtaneet lunastuskorvaukset, joita he saavat maidensa pakkolunastuksesta johtokäytäväkäyttöön, kun voimalinjoja joudutaan vetämään tuulipuistoista valtakunnan verkkoon. Korvaukset ovat metsänomistajien mielestä aivan liian matalat.
Tuulivoima-alueiden liepeillä asuvista moni taas on sitä mieltä, että tuulimyllyjä rakennetaan liian lähelle asutusta, jopa alle kilometrin päähän taloista.
Nyt hallitusohjelmaan on kirjattu sekä johtokäytävien lunastuskorvauksien nosto että kansallisten etäisyyssääntöjen määrittely ja käyttöönotto.
