- 8 huhtikuun, 2023
Olympiasankari on huolissaan suomalaisten uimataidosta – Matti Mattsson kertoo karusta arkielämän havainnostaan
Uimari Matti Mattssonilla on käynnissä eräänlainen juhlavuosi. Hänen ensimmäisestä aikuisten arvokisamitalistaan tulee elokuussa kuluneeksi kymmenen vuotta.
200 metrin rintauimari saavutti vuoden 2013 Barcelonan pitkän radan MM-kisoista pronssia silloisella Suomen ennätyksellään 2.08,95. Kyseinen aika säilyi Mattssonin ennätyksenä lähes kahdeksan vuotta.
Tänä viikonloppuna järjestettävä Helsinki Swim Meet on Mattssonille ikimuistoinen tapahtuma, sillä hän päätti siellä kaksi vuotta sitten ennätyksettömän putkensa ajalla 2.08,51.
Kyseinen kisa käynnisti Mattssonin uralla uuden suunnan. Kuukautta myöhemmin hän paransi pitkän radan EM-kisoissa SE-aikaansa kahdesti ja oli finaalin neljäs.
Tokion olympialaisissa nähtiin vielä kovempi räväytys, kun Mattsson paransi ennätystään yli sekunnin aikaan 2.07,13 ja saavutti olympiapronssia. Suomeen tuli Tokiosta kaksi olympiamitalia, kun myös nyrkkeilijä Mira Potkonen saavutti pronssia.
– Se apina, joka silloin selästä lähti, oli todella iso. Siitä hetkestä sai niin paljon intoa ja uskoa omaan tekemiseen, Mattsson muistelee hymyillen parin vuoden takaista Swim Meet -kilpailua.
”Avaimet olivat menossa lukon reikään”
Myös Mattssonin viime vuosi oli arvokisojen osalta onnistunut, vaikkakaan ajallisesti se ei ollut olympiavuoden kaltainen täysosuma. Mattssonin kauden paras oli 2.09,04, joka on hänen uransa yhdeksänneksi paras noteeraus.
Hän pääsi toista kertaa urallaan pitkän radan MM-kisojen finaaliin, jossa hän oli kahdeksas. Myöhemmin pidetyissä pitkän radan EM-kisoissa Roomassa suomalainen saavutti uransa kirkkaimman arvokisamitalin otettuaan hopeaa.
EM-finaali jätti Mattssonille kuitenkin paljon hampaankoloon. Britannian James Wilby voitti kultaa ajalla 2.08,96.
Mattsson on uinut kahdeksan kertaa urallaan voittoaikaa nopeammin, joten paremmalla tuloskunnolla Euroopan mestaruus olisi ollut otettavissa.
MM-pronssinsa jälkeen Mattssonilla oli useita vaikeita vuosia, joten hän osaa laittaa asioita mittasuhteisiin.
– Kultaa lähdettiin hakemaan, mutta EM-hopeaan pitää olla tyytyväinen. Jos vaikka 2018 olisi oltu EM-hopealla, se olisi ollut henkinen lottovoitto.
– Siihen hopeaan pitää olla tyytyväinen, mutta sanotaanko, että avaimet olivat kädessä ja ne olivat menossa lukon reikään. Ei olisi tarvinnut kuin vääntää auki. Kaikesta kuitenkin opitaan.
Tämän kauden kovin tavoite on heinäkuussa Japanin Fukuokassa pidettävät MM-kisat. Varsinaista tulostavoitetta Mattsson ja valmentaja Eetu Karvonen eivät ole kuitenkaan asettaneet.
– Emme Eetun kanssa juurikaan puhu tuloksista. Kun tulokset kehittyvät treeneissä, tiedämme, että niiden pitäisi automaattisesti näkyä myös kisoissa.
Pariisin olympiaraja on 2.09,68.
– Sitä ei välttämättä ajattele erillisenä asiana. Raja tulee sitten, kun se on tullakseen.
Ainakin 2028 olympialaisiin asti
Mattssonin palo huippu-urheilua kohtaan on erittäin kova. 29-vuotiaan Mattssonin ura jatkuu peräti vuoden vuoden 2028 Los Angelesin olympiakisoihin asti.
– Välillä ihmettelen, mistä se palo tulee. Treenien aikana saa rääkättyä irti hyvän suorituksen. Jostain syystä itsensä kiduttaminen tuntuu mukavalta, Mattsson naurahtaa.
Mattsson täyttää lokakuussa 30 vuotta. Suomalainen edusti viime kesänä MM-finaalin kokeneinta kaartia.
Kilpailun voitti Mattssonia kuusi vuotta nuorempi Australian Zac Stubblety-Cook, joka tykitti samalla kaudella 200 metrin ME:n 2.05,95. Hän on myös matkan hallitseva olympiavoittaja.
Uinnissa ikä on kuitenkin pelkkä numero. Esimerkiksi USA:n Anthony Ervin voitti seitsemän vuotta sitten Riossa 50 metrin vapaauinnin olympiakultaa 35 vuoden ikäisenä.
Vaikka Mattssonin 200 metrin rintauinnin Suomen ennätysaika 2.07,13 on todella kova, hän uskoo, että kehittymisen varaa löytyy edelleen.
– Pitää tehdä järkeviä ratkaisuja treeneissä sekä muokata treenirytmiä aina silloin kuin tarvii. Parikymppiset jätkät treenaavat varmasti sen tuplamäärän mitä itse. Mielestäni olemme löytäneet Eetun kanssa sellaisen reitin, joka vie kuntoani eteenpäin.
Keskustelu pukuhuoneessa hätkähdytti
Lasten, nuorten ja myös aikuisten vähäisestä liikkumisesta on puhuttu viime aikoina taas paljon. Mattsson on huippu-urheilijana esikuva, joka haluaa innostaa ihmisiä liikkumaan.
Hän on huolissaan koko ajan pahenevasta nykytrendistä. Mattssonin mukaan esimerkiksi uimataitoa ei arvosteta yhtä paljon kuin ennen.
– Vähän väliä kuulee uimaopettajilta, miten lapset ovat pystyneet vanhempiensa avulla skippaamaan ala- ja yläasteen uimakerrat, joita on lopulta vain kourallisia.
– Elämme tuhansien järvien maassa, joten mielestäni uimataito on yhtä tärkeä kuin äidinkielikin. Opittaisiin uimaan edes se 200 metriä.
Mattsson kertoo erään isän ja pojan välisestä keskustelusta uimahallin pukuhuoneessa.
– Poika kysyi syyslomaviikolla ihan innoissaan, koska tullaan uudestaan. Isä sanoi, että tullaan joululomalla. Minulla oli sellainen fiilis, että tuo se lapsi tänne ensi viikolla, niin minä voin käydä hänen kanssaan uimassa!
Mattsson sanoo, että moneen muuhun lajiin verrattuna uinti on edullinen harrastus.
– Liikkumattomuus tulee olemaan iso lovi valtion vuosittaiseen budjettiin. On sanottu, että 15 vuoden päästä 50-vuotias ihminen ei pääse enää kyykkyyn. Ainakin omassa ajatusmaailmassa ne ovat isoja ongelmia.
