• 15 toukokuun, 2023

”Hinnat ovat vuoden lopulla viisi prosenttia alempana kuin nyt”



Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tilastokeskuksen tänään julkaisemien tietojen mukaan ruoan hinta on jatkanut kasvuaan vuoden takaiseen verrattuna. Kuten alta löytyvä hintakone kertoo, sokerin hinta kasvoi lähes 43 prosenttia, jauhojen yli 32 prosenttia ja pizzan hintakin 29,5 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Yhteensä ruoan hinta nousi 13,7 prosenttia viime vuodesta. Vain kahvia (-9,11 %) ja joitakin vihanneksia sai huhtikuussa halvemmalla kuin vuosi sitten samaan aikaan. Kokonaisuutena inflaatioluku näytti vajaan kahdeksan prosentin nousua, joten ruoka kallistui yhä selvästi muita hintoja voimakkaammin.

Voit vertailla hintoja alta. Sen jälkeen – hyviä uutisia.

Suomalaiset ovat seuranneet hintojen nousua sydän syrjällään. Tällä kertaa Tilastokeskuksen luvuista on kuitenkin luettavissa myös merkkejä käänteestä. Ne näkee, jos tarkastelee vuosimuutoksen sijasta kuukausitason muutoksia.

Maaliskuun ja huhtikuun välillä ruoan hinta laski 1,22 prosenttia. Se kuulostaa vähältä, mutta on suurempi pudotus kuin kertaakaan vuoden 2019 jälkeen.

Yksittäisistä tuoteryhmistä salaattien hinta putosi lähes kymmenyksen ja eräiden muiden vihannesten yli 27 prosenttia. Nämä muutokset voivat toki selittyä myös luonnollisella kausivaihtelulla.

Banaanien hinta laski edellisestä kuukaudesta lähes seitsemän prosenttia ja kahvin hinta, joka putosi reilusti myös vuositasolla, laski viisi prosenttia.

Yllä olevasta kaaviosta näet ruoan kuukausittaiset hinnanmuutokset. Vielä tammi- ja helmikuussa ruoan hinnoissa nähtiin voimakasta kasvua. Maaliskuu oli hieman rauhallisempi ja huhtikuussa tapahtui selvä hintojen lasku.

Kysymys kuuluu, oliko tuo heilahdus aito käänne vai pelkkä poikkeama?

– Käänteen merkit näyttäisivät olevan ilmassa ja kuluttajan kannalta tilanne paranee. Vuoden lopussa ruoan hinta tulee olemaan useampi prosentti alempana kuin nyt, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi.

– Melkein uskallan sanoa, että viisi prosenttia alempana.

Tämä ei tarkoita, että kulutusjuhla olisi käynnistymässä. Niemi muistuttaa, että alkuvuonna hintojen nousu oli niin voimakasta, että vuoden 2023 lopulla hinnat ovat yhä selvästi korkeammalla kuin vuoden 2022 alussa.

– Viime vuonna hinnat nousivat yli 10,5 prosenttia ja arviomme mukaan tänäkin vuonna suomalaiset joutuvat maksamaan ruoastaan seitsemästä kahdeksaan prosenttia korkeampaa hintaa.

Nousu saattaa kuitenkin olla kohta takanapäin. Jos on selvinnyt huhtikuun ruokalaskun kanssa, selviää todennäköisesti loppuvuodenkin.

Myös Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg uskoo käänteen olevan viimein käsillä.

– Olemme ennakoineet, että ruoan hinnan inflaatio hidastuu loppuvuotta kohden. Mahdollisesti hinnat saattavat jopa hieman laskea. Mutta emme odota jyrkkää pudotusta.

Kun rahaa on niukasti, hintakilpailu käynnistyy

Vaikka polttoaineiden, lannoitteiden ja rehun hinnat ovat laskeneet huipustaan, ruoantuotannon kustannustaso on Forsman-Huggin mukaan yhä merkittävästi korkeammalla kuin ennen Ukrainan sotaa edeltänyttä raaka-aineiden hintojen nousua. Lisäksi esimerkiksi palkkakulut ovat nousussa, mikä rasittaa elintarvikkeiden tuotantoa ja kauppaa samalla tavoin kuin muutakin liiketoimintaa.

Ilmassa on myös yhä paljon epävarmuustekijöitä.

– Millainen tämä käynnistynyt kasvukausi on sääolosuhteiltaan, eli saammeko hyvät sadot? Mitä tapahtuu sodassa – ja miten vilja liikkuu Mustanmeren satamista? Se kaikki voi heilautella markkinahintoja.

Sitten on vielä kysymys siitä, laskevatko kaupat ja elintarviketeollisuus tuotteiden hintoja tuotantokustannusten mukana, vai pyrkivätkö ne ensin parantamaan omaa kannattavuuttaan.

– Ruoan hinta on vähittäiskaupalle keskeinen kilpailukeino, ja tulemme varmasti näkemään paljon erilaisia hintakampanjoita, Sari Forsman-Hugg sanoo.

Luonnonvarakeskuksen Niemi sanoo, että kuluttajat pitävät hintakilpailun käynnissä.

– Sellaisessa taloustilanteessa, jossa kuluttajien ostovoima olisi kasvussa, vähittäiskaupoilla voisi olla mahdollisuus pitää katteet korkealla. Mutta kun talous hiipuu eikä ostovoima kasva, hinnalla on iso merkitys valinnoissa. Suomalaiset laittavat vähittäiskaupat kilpailemaan.

Loppuun vielä kaavio, joka kertoo ison kuvan ruoan hinnan muutoksesta. Kauan kaivattu käänne saattaa hyvinkin olla nyt tapahtunut. Hinnat ovat kuitenkin merkittävästi korkeammalla kuin vuosi sitten.

Korkea inflaatio ei näy vain ruokakaupan tiskillä.

Juuri korkean inflaation vuoksi keskuspankit nostavat korkojaan – mikä taas näkyy asuntolainojen koroissa. Alla olevalla videolla tilannetta analysoivat BIOS-tutkimusyksikön Jussi Ahokas ja Nordean Tuuli Koivu.

Mitä vaikutuksia koronnostoilla on suomalaisten talouteen ja maailmantalouteen? Studiossa tutkija Jussi Ahokas, BIOS-tutkimusyksikkö sekä pääekonomisti Tuuli Koivu, Nordea. (5.5.2023)



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *