Ansumana Saidykhan joutui töissä vaikeaan tilanteeseen, sillä hänen täyskaimallaan on tuomio törkeästä raiskauksesta

Pari viikkoa sitten Ansumana Saidykhanin puhelin soi. Välitysklinikka-nimisestä firmasta soitettiin. Välitysklinikka tarjoaa keikkatyötä, sekä sijaisuuksia lähi- ja sairaanhoitajille koko Suomen alueella.

Näin oli tehnyt myös lähihoitajana toisinaan työskentelevä Saidykhan. Hän kertoo varanneensa firman kautta työvuoron Ylöjärven kotihoidosta. Saidykhan työskentelee Suomen Punaisella Ristillä (SPR) nuoriso-ohjaajana, mutta tekee välillä myös vapaapäivinään hoitotyökeikkoja.

– Välitysklinikalta soitettiin ja kysyttiin olenko Ansumana Saidykhan. Vastasin myöntävästi.

Puhelimen toisessa päässä oli Välitysklinikan työntekijä Mika Hytönen. Saidykhanin mukaan Hytönen sanoi, että hänen vuoronsa on valitettavasti peruttu ja ettei hän voi enää varata kyseisen firman kautta töitä.

– Kun yritin kysyä, miksi näin on, hän ei ensin suostunut kertomaan syytä. Kun kysyin uudelleen, hän sanoi, että googlaa nimesi.

Ruotsissa tuomittu kaima

Puhelun syynä oli se, että Välitysklinikka oli saanut tietoonsa ruotsalaisen uutisen, jonka mukaan samanniminen mies kuin Ansumana Saidykhan oli tuomittu törkeästä lapsen raiskauksesta Ruotsissa vuonna 2020. Yle on nähnyt tuomion.

Tähän juttuun haastateltu Saidykhan sekä verkkouutisessa mainittu Saidykhan ovat molemmat kotoisin Gambiasta ja kaiken lisäksi samasta Kani Kundan kylästä. He ovat syntyneet samana vuonna ja samassa kuussa.

– Sekä etu- että sukunimeni ovat hyvin yleisiä kotikylässäni, Saidykhan sanoo.

Hänen mukaansa kylässä on tapana nimetä lapset tietyn kaavan mukaan. Ensimmäiselle lapselle annetaan tietty nimi. Tämä selittää sen, miksi useissa perheissä on samannimisiä ihmisiä.

Koska kylä on pieni, Ansumana Saidykhan tuntee myös tuomitun kaimansa. Yle on varmistanut, että kyseessä ovat kaksi eri henkilöä. Asia on selvitetty ruotsalaisen tuomioistuimen kautta.

”Emme googlaa työntekijöitä”

Välitysklinikan Mika Hytönen ei kommentoi sitä, miten ruotsalaismedian uutinen päätyi heidän tietoonsa. Hän vahvistaa, että yrityksessä on luettu kyseinen rikoksesta kertova artikkeli.

Hytönen sanoo soittaneensa Ansumana Saidykhanille, mutta hän kiistää, että vuoro olisi peruttu kyseisestä syystä.

– Kun saimme uutisen, tarkistimme asian ja olimme yhteydessä Saidykhaniin. Pahoittelin, että joudun lähestymään tällaisessa asiassa.

Mika Hytönen kertoo, että ei ole lainkaan tavatonta, että vuoroja joudutaan toisinaan perumaan: asiakkaan tarve voi esimerkiksi muuttua tai he saavat työntekijän järjestymään vuoroon muilla tavoin.

Hytösen mukaan hän ei myöskään sanonut, ettei Saidykhan saisi enää varata töitä heidän kauttaan.

Välitysklinikan yrittäjä Suvi Hytösen mukaan heillä ei ole tapana selvittää työnhakijan- tai tekijän tietoja esimerkiksi googlaamalla.

– Tarkistimme työntekijän tiedoista, että yhtäläisyyksiä oli monta: koko nimi, syntymävuosi ja -kuukausi, syntymämaa ja kotipaikka.

Ylöjärven kotihoidosta vastaavan Pirkanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten ja vammaisten palvelujen johtaja Päivi Tryyki sanoo, että hyvinvointialue ei työnantajana kommentoi julkisuuteen yksittäisiä työntekijöitä koskevia asioita.

– Työnantaja ei koskaan hae työntekijöistään tai työnhakijoista somesta tietoja, eli emme googlaa työntekijöitä. Työnantaja ei kuitenkaan pysty rajoittamaan työntekijöidensä somen käyttöä. Toki olemme antaneet sosiaalisen median käytöstä ohjeistusta koko henkilöstölle.

Soitto oli iso järkytys

Ansumana Saidykhan työskentelee pääasiassa SPR:llä. Hän toimii alle 18-vuotiaiden maahanmuuttajanuorten ohjaajana. Kyseistä työtä ei voisi tehdä, mikäli rikosrekisterissä olisi merkintöjä.

Välitysklinikalta oltiin yhteydessä Saidykhanin lisäksi myös tämän työnantajaan SPR:ssä. SPR vahvistaa Ylelle yhteydenoton, mutta ei kommentoi tarkemmin sen sisältöä.

– Otimme yhteyttä, koska myös heidän on hyvä tietää, että netissä on uutinen, joka ei koske heillä töissä olevaa Saidykhania, Suvi Hytönen sanoo.

Hän kertoo olevansa pahoillaan, että kyseinen uutinen, jossa on paljon yhtäläisyyksiä, löytyy netistä.

– Lupasin oikaista väärinkäsityksiä, jos sellaisia vielä kohtaan.

Vaikka asia selvisi ja Saidykhan pystyy yhä varaamaan töitä Välitysfirman kautta, tyrmistyi hän soitosta. Hän koki puhelun syyttäväksi.

– Sanoin, että heidän olisi pitänyt hoitaa asia paremmin. Olen asunut Suomessa reilut kahdeksan vuotta, olen Suomen kansalainen, opiskellut ja tehnyt töitä täällä. Olen toimittanut kaikki tarvittavat todistukset, kun olen hakenut töitä.

Hän uskoo, että mikäli kyseessä olisi ollut suomalainen nimi, ei näin olisi käynyt.

– Ei tavallista suomalaista nimeä olisi lähdetty alun perinkään googlaamaan. Olen ihan varma siitä.

Työoikeuden asiantuntija: ”Nämä ovat perusasioita”

Lain mukaan työnantajan tulee hankkia työntekijää koskevat tiedot lähtökohtaisesti työntekijältä itseltään. Työnantaja ei saa omatoimisesti esimerkiksi googlata hakijaa.

Mikäli tietoja haluaa kerätä muualta kuin työntekijältä itseltään, on siihen kysyttävä tältä lupa. Ansumana Saidykhanin mukaan näin ei toimittu hänen kohdallaan.

Tietyissä ammateissa työnantajalla on velvollisuus selvittää hakijan rikosrekisteri. Näin on esimerkiksi juuri alaikäisten kanssa työskentelevien kohdalla.

– Edellä kuvattu on tyypillinen tilanne, joka osoittaa, ettei työnantajan pitäisi käyttää Googlea työhönotossa sen epäluotettavuudenkaan takia, Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen sanoo.

Avaa kuvien katselu

Koskisen mukaan saman nimen ja paikkakunnan perusteella ei voi lähteä tekemään päätelmiä.

– Suomessa on melko monta Seppo Koskistakin jopa professoreina lähes samoissa kysymyksissä.

Koskinen painottaa, että työnantajan on ensin pyrittävä selvittämään asia työntekijän kautta.

– Toki se ei aina sitä kautta selviä, mutta sitä on yritettävä. On kummallista, jos näin ei tehdä. Nämä ovat perusasioita.

Mikäli googlaamista käyttää, siinä poikkeaa työelämän tietosuojalain pääsäännöstä. Millaisissa tapauksissa työnantaja voi rikkoa lakia etsiessään tietoja työntekijästä- tai hakijasta?

– Mikäli esimerkiksi googlaaminen on normaali tapa ja siihen ei ole työnhakijan lupaa, on se lain rikkomista.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka.