- 20 huhtikuun, 2023
Ylittikö Mika Kojonkosken johtama mäkihyppy budjettinsa yli 100 000 eurolla? Näin Kojonkoski ja Hiihtoliiton johto vastaavat
Kotimaisen hiihdon kilpailukausi paketoitiin viikonloppuna Rovaniemellä, mutta tulevien maajoukkuekuvioiden suunnittelua hankaloittavat Hiihtoliiton budjettihaasteet.
Liitto kärsi takaiskun Salpausselän kisojen päätöspäivänä, kun miesten mäkihypyn henkilökohtaisen kisan toinen kierros jouduttiin perumaan tuuliolojen vuoksi. Tv-sopimuksesta maksettavat korvaukset eivät ole julkista tietoa, mutta Yle Urheilun tietojen mukaan peruutus aiheuttanee Hiihtoliitolle noin 100 000 euron tulonmenetyksen.
Kuusinumeroisesta summasta puhuttaneen myös Salpausselän kisoja edeltäneestä Helsinki Ski Weeksistä, josta tulee liitolle miinusta toisena vuonna putkeen. Summassa on mukana myös edellisen vuoden tappioita.
Kolmas mahdollisesti samaa kokoluokkaa oleva miinus koskee mäkihyppyä. Useiden sisäpiirilähteiden mukaan mäkihypyn budjetinylitys oli tiedossa jo varhaisessa vaiheessa kautta.
Seuraava lainaus on Yle Urheilulle vuodettu ote Hiihtoliiton johtokunnan pöytäkirjasta, joka ei ole julkista tietoa.
”Talouden ja hallinnon asiantuntija Anne Lahdelma kävi läpi lajien taloustilanteet: Yhdistetyllä ei ole enää paljon käyttövaraa, ja mäkihyppy on mennyt noin satatuhatta euroa budjetin yli. Lajijohtaja Mika Kojonkoski käy asioita läpi tiiminsä kanssa”, 21. helmikuuta päivätyssä pöytäkirjassa kerrotaan.
Yle Urheilun puhelimitse tavoittama Kojonkoski kuvailee, että edellä mainittu luku ja pöytäkirjan sanoitus tulivat hänelle yllätyksenä.
– Kysymys on tietenkin ennusteesta. Kausi on päättynyt kaksi päivää sitten, eikä meillä ole vielä lopullista talousseurantaa. Tiedossa oli, että ollaan kovin tiukoilla ja että mäki näyttää menevän pitkäksi, Kojonkoski sanoo.
Mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtajaksi vuosi sitten palkattu Kojonkoski arvioi, että budjetti on ylittynyt eritoten matkakustannuksissa ja varustebudjetissa.
Kojonkosken mukaan talouden sopeutusta tehtiin kauden viime metreillä.
– Sen seurauksena peruimme esimerkiksi loppukaudesta pohjoisen leirin ennen Rovaniemen SM-kisoja. Meidän piti testata leirillä ensi vuoden suksia, mutta tiesimme, ettei meillä ole siihen enää talousraamia, Kojonkoski sanoo.
Kojonkosken mukaan hänen tiiminsä pyrki kasvattamaan mäkihypylle ja yhdistetylle viime kesänä annettua budjettia etsimällä lisärahoitusta. Hänen mukaansa tätä olisi löytynyt, mutta mäelle ja yhdistetylle tuli yllätyksenä, etteivät summat siirtyneet suoraan heidän budjettiinsa. Kojonkosken mukaan liitosta viestittiin juuri ennen kilpailukauden alkua, että mäen ja yhdistetyn budjetti olisi pakkasella 85 000 euroa.
– Siinä käytiin toiminnanjohtajan ja luottamusmiesjohdon kanssa neuvonpitoa, mitä voimme tehdä. Käytännössä yhtenä vaihtoehtona oli jättää kilpailutoimintoja väliin tai lomauttaa henkilökuntaa, mutta päätimme, ettei näin tehdä. Kaikki toimenpiteet, mitä pystyttiin siinä kohdassa tekemään, on sovittu yhdessä, Kojonkoski sanoo.
Mäkihypyn pelastustalkoot
Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen ei halua kommentoida vuodettua pöytäkirjan otetta ja 100 000 euron summaa. Mäkihyppy sai päättyneeksi kaudeksi ison itävaltalaisen sponsorin, mutta Hämäläisen mukaan muu sponsorimyynti ei noussut ennakoidulle tasolle. Hän korostaa, ettei mäkihypyn tekemän budjettiylityksen kokoluokkaa tiedetä vielä.
Yle Urheilun tietojen mukaan maastohiihto vaikuttaa pysyneen tällä kaudella budjetissaan. Tuoreimpien julkisten tilinpäätösten (2017–2020) mukaan mäkihyppy oli pystynyt samaan useana kautena putkeen, mutta nyt päättynyt sesonki on poikkeus.
– Jos se päätyy tähän (100 000), se on merkittävä ylitys. Teimme kuitenkin tietoisen valinnan sekä mäkihypyssä että yhdistetyssä, ennen kaikkea mäkihypyssä, että varmistaaksemme maailmancupin kisat tulevaisuudessa meillä on oltava menestyviä urheilijoita pitkällä aikajänteellä. Aloitettiin 7–8 vuoden projekti. Tämä on ollut tietoinen valinta johtokunnan tasolla, että tämän on pakko olla näin. Jos mäkihyppy tippuu pois, meidän on keskusteltava, mitä tapahtuu meidän maailmancupiemme kokonaisuudelle, Hämäläinen sanoo.
Yksi Hiihtoliiton päätulonlähteistä on tv-sopimuksesta saatava korvaus, joka ei ole julkista tietoa. Yle Urheilun lähteiden mukaan miesten mäkihypyn maailmancupin kilpailusta maksettava korvaus liikkuu nykyisin 350 000–400 000 eurossa. Miesten yhdistetyssä summa on noin kolmannes. Kun maastohiihdossa lasketaan yhteen miesten ja naisten sopimusarvot, päästään noin puoleen miesten mäkihypyn arvosta.
Mäkihypyn tv-sopimuksesta tuleva raha on pääosassa, kun Hiihtoliitto jakaa mahdollista ylijäämää esimerkiksi ruohonjuuritason toimintaan eli seuratukeen. Tätä peräänkuuluttavat niin Hämäläinen kuin Kojonkoski.
– Jos meillä on Suomessa kuihtuva mäkihyppy, emme pysty pitämään huolta maailmancupin kilpailuistamme. Meillä pitää olla uskottava toiminta. Sitä on lähdetty rakentamaan ja on sovittu budjetin vuosittaisesta kasvusta, Kojonkoski sanoo ja jatkaa:
– Kuluvan vuoden talous on hyvin tärkeää käydä läpi eurolleen, jotta meillä on parhaat mahdolliset eväät rakentaa seuraavaa budjettia. Vielä tällä hetkellä emme ole uskottavalla tulevaisuuden tiellä. Se on henkilökohtainen mielipiteeni.
Toistaiseksi Suomen mäkimaajoukkueen kehitys- ja varustebudjetti on kilpailijamaita kymmenen kertaa pienempi, Kojonkoski arvioi.
– Sitä pitää pystyä pikkuhiljaa kasvattamaan, mutta muistaen, että tätä tehdään enemmän suurella motivaatiolla ja järjellä kuin pelkällä rahalla. Pelkkä raha ei ratkaise mitään, mutta uskottava pitkäaikainen toiminta tarvitsee nykyistä isommat resurssit, Kojonkoski sanoo.
Lukuja murskattavana
Hiihtoliitto lähti poikkeuksellisesti tähän kauteen jo valmiiksi miinusmerkkisellä budjetilla, joka oli lähtötasoltaan 150 000 euroa alijäämäinen. Nyt kysymys on, kuinka suureksi alijäämä muodostuu.
Eräänlaisena puskurina toimii kuitenkin, että liitto on pystynyt lyhentämään vuoden 2017 Lahden MM-kisojen tappioita puoli miljoonaa euroa nopeammin kuin mitä maksujärjestely edellyttää.
– Samalla tavalla kuin kaikissa urheilujärjestöissä, kamppailemme kustannusten nousujen kanssa. Ja kun valtiolta tuleva rahoitus ei ainakaan kasva, päinvastoin, niin totta kai näkymä on haasteellinen. Mutta tilanne on hallinnassa, Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi sanoo.
– On tietysti selvä, että kulukuria tarvitaan tällaisina aikoina erityisen paljon. Meidän pitää budjetoida nyt erittäin tarkasti, mihin meillä on varaa. Haasteena on, etteivät kasvaneet kumppanuustuotot ole nousseet välttämättä samassa suhteessa kuin kustannukset.
Hämäläisen mukaan edellä mainitut tekijät päättyneen kauden budjetissa eivät anna vielä mahdollisuutta julkistaa ensi kauden leirityksiä ja maajoukkueita.
– Emme voi julkistaa asioita, joihin meillä ei ole vielä toimintaedellytyksiä. Toiminta ja talous menevät käsi kädessä.
– Tavoitteena on, että joukkueet pystytään julkistamaan kahden seuraavan viikon aikana. Se riippuu kuitenkin siitä, miten saamme murskattua lukuja kaiken kaikkiaan.
Tilikauteen muutos
Hämäläisellä ja kumppaneilla riittää tulevina kuukausina työtä myös mahdollisen Ski Sport Finland ry:n eli alppihiihdon ja freestylen sulauttamisessa takaisin Hiihtoliittoon. Yle Urheilu uutisoi tammikuussa selvitystyöstä, joka on edelleen kesken.
Ski Sport Finland ry toisi Hiihtoliittoon arviolta noin 300 000 euroa negatiivista pääomaa. Hiihtoliitolla on edelleen omasta takaa negatiivista pääomaa vuoden 2017 Lahden MM-kotikisoista noin 1,5 miljoonaa euroa.
Hiihtoliiton liittovaltuusto päätti keväällä pidentää 31.5. päättyvää tilikautta lokakuun loppuun. Hämäläisen mukaan muutos ei johdu edellä mainituista luvuista tai Ski Sport Finlandin mahdollisesta sisäänajosta.
– Tilikauden pidentämisen suhteen tavoite ei ole missään nimessä, että pyrkisimme kaunistelemaan tulosta. Teemme joka tapauksessa niin sanotusti kaksi tilinpäätöstä eli vertaamme tulosta aiempaan ja teemme sen päälle viiden kuukauden siirtymän.
– Tilikausi muutetaan, jotta pystymme aina varmistamaan kilpailukauden läpiviennin. Sen kautta tulevat pelimerkit leiritys- ja harjoituskaudelle. Tähän saakka etenkin kilpailukauden kustannusten ennakointi on ollut todella hankalaa, Hämäläinen sanoo.
