- 22 maaliskuun, 2023
Huuhkajilla on ongelma, joka koskee sekä pelaajia että valmennusta – kokeile, minkä valinnan tekisit itse puolustuksessa
Yle näyttää Huuhkajien EM-karsintaottelut suorana. Lähetys torstain Tanska-ottelusta alkaa klo 21 TV2:ssa, Areenassa ja Yle-sovelluksessa.
Taas on aika unelmoida. Suomen miesten jalkapallomaajoukkue aloittaa keskiviikkona EM-karsinnat vuoden 2024 Saksan järjestämiin kisoihin.
Viimeisimmät EM-karsinnat päättyivät Suomen osalta unelman toteutumiseen. Huuhkajat saavutti historiansa ensimmäisen arvokisapaikan ja päätti vuosikymmenien piinan.
EM-kisojen jälkeen Suomi on ehtinyt pelata jo MM-karsintoja ja kaksi kautta Kansojen liigaa. Maajoukkueen peli on kehittynyt entisestään vuosien varrella ja pelaajisto on uusiutunut.
Vaikka yhtäläisyyksiä neljän vuoden takaiseen löytyy, on mullistuksiakin tapahtunut.
Yle Urheilun asiantuntija Jonne Kunnas tiivistää asian näin:
– Suomi on parantanut peliään erityisesti hyökkäämisen suhteen, mutta puolustuspelaamisessa on selkeitä kysymysmerkkejä ja jopa erottuvia ongelmiakin.
Kunnas kävi kaikki Suomen viime vuoden Kansojen liigassa pelaamat ottelut läpi. Hän nostaa tässä jutussa esiin suurimmat esillä olevat ongelmat puolustuspelaamisessa ja avaa esimerkein, missä ne piilevät.
Tässä jutussa pääset myös itse arvioimaan, miten Suomen pelaajat voisivat toimia vaikeissa tilanteissa.
Ei kiinni vain pelaajista
Kunnas jakaa Suomen kohtaamat puolustuspelaamisen ongelmat kahteen usealla eri tavalla. Miten Suomi puolustaa vastustajan pelinrakentelua ja miten Huuhkajat pyrkii estämään vastustajan maalintekotilanteen.
Pelinrakentelun estämisessä vaikeuksia kohdataan erityisesti silloin, kun joukkue pelaa päävalmentaja Markku Kanervan suosimassa 5–3–2-muodostelmassa.
Kyseessä ei pelaajakohtainen ongelma, vaan Suomen valitseman viiden puolustavan pelaajan linjan ratkaisut ovat helppoja ennakoida.
Koska Huuhkajat on valinnut, että wingbackit puolustavat vastustajan laitapelaajia, pystyy vastustajajoukkue sitomaan jopa vain kolmella pelaajalla koko Suomen puolustuslinjan todella alas.
– Yksi vaihtoehto voisi olla se, että pallollisen puolen wingbackit puolustaisivat vastustajan alempana olevaa pelaajaa. Tällöin kolme topparia liikkuisivat pidemmän matkan kentän leveyssuunnassa, mutta linja ei putoaisi niin alas.
Ongelma alkaa jo ylempänä kentällä. Suomen hyökkääjien ja keskikenttäpelaajien vastuut prässissä vaatisivat selkeyttämistä.
– Nyt on välillä epäselvää, kuka pyrkii käynnistämään prässin, halutaanko sulkea vastustaja jollekin alueelle vai halutaanko estää Suomen muodon sisään pääseminen. Huuhkajien pelaajilla ei ole aina selvää, mikä on tässä kenenkin rooli, ja missäkin tilanteessa.
Topparien domino-efekti
Kun vastustaja pääsee etsimään maalintekotilannetta lähempää Suomen maalia, ongelmat jatkuvat.
– Jakaisin nämä edelliseen tapaan kahteen osaan. Ensin sellaisiin joissa Suomi puolustaa muodossaan ja sitten niihin, joissa joukkue on organisoimaton. Nämä molemmat voidaan sitten jakaa joukkuetason ja yksilötason haasteisiin.
Aloitetaan siitä, kun Suomi on valmiina puolustamaan muodossa.
– Joukkuetasolla Suomella on epäselvyyttä, miten alin linja puolustaa ryhmänä. On epäselvyyttä siitä, vartioidaanko pelaajia vai puolustetaanko aluetta. Lisäksi ei tiedetä, missä tilanteessa tämä kaikki käynnistyy.
Selkeyden puute johtaa siihen, että sijoittuminen muuttuu ennakoivaksi, etupainotteiseksi.
– Silloin Suomen topparit ajautuvat ennakoidessaan pois esimerkiksi maalin edestä. Kyseessä on domino-efekti: kun yksi toppareista valuu lähemmäksi palloa, siirtyvät muut hänen perässään. Tällöin varsinkin heidän taakseen jäävää aluetta on todella vaikeaa puolustaa, Kunnas avaa.
Pallonkatselua ja lukkiutumista
Romanian maalissa nähdään tilanne, jossa Huuhkajat on epäjärjestyksessä puolustaessaan. Kotijoukkue iskee vastaan, mutta silti maaliin johtavat ongelmat ovat samanlaisia kun silloin, kun Suomi puolustaisi muodossa.
– Etupainotteisuus näkyy. Kun ei tiedetä, mitä aluetta halutaan priorisoida. Videoesimerkissä Leo Väisänen ja Richard Jensen ajautuvat alueelle, jossa he eivät puolusta ketään, Kunnas pohtii.
– Tämä nostaa esiin isomman yksilökohtaisen ongelman, joka pätee moneen Suomen puolustavaan pelaajaan.
Kunnas nostaa esiin sen, että Huuhkajien puolustavat pelaajat usein ”lukitsevat” itsensä tiettyyn pelaajaan ja peliasentoon. Tällöin on hankalaa tiedostaa, mitä ympärillä tapahtuu, jolloin hyökkääjä pystyy irtoamaan puolustajan vartioinnista.
– Siksi tärkeää olisi pystyä pitämään peliasentonsa auki, jolloin pystyy näkemään pallon ja oman vartioitavansa. Silloin myös voi hidastaa vastustajaa, käyttää käsiä ja vartaloa puolustamiseen. Nämä ongelmat näkyvät useilla suomalaisilla.
Kolme vai kaksi topparia?
Suomessa on puhuttu paljon Huuhkajien valinnoista viiden linjan ja neljän linjan, kolmen ja kahden topparin välillä. Keskustelu alkoi jo kesän 2021 EM-kisojen alla ja on jatkunut siitä saakka.
Markku Kanerva on pitänyt tiiviisti kiinni viiden puolustajan linjastaan. Kuitenkin Kansojen liigassakin Suomi pelasi myös parissa ottelussa neljän puolustajan linjalla.
Muuttuisivatko nyt välillä haasteita tuovat asiat paremmaksi neljän puolustajan linjalla, vain kahden topparin pelatessa?
Kunnas miettii asiaa siitä tilanteesta, jossa Suomi on nyt puolustuksen ongelmakohtineen. Hän aloittaa neljän pelaajan linjan eduista.
– Neljän linja mahdollistaa prässin organisoimisen helpommaksi. Tällöin on mahdollista saada riistoja ylempänä ja silloin Suomella on myös isompi uhka vastahyökkäyksiin.
Haasteita neljän linja tuo silloin, kun vastustaja pystyy purkamaan Huuhkajien prässin.
– Silloin Suomella on vähemmän pelaajia suojelemassa maalintekoaluetta puolustuslinjassa, eli vähemmän kuin mitä aiemmissa esimerkeissä nähdään.
Mitä Kunnas itse ajattelee?
– Rehti mielipiteeni on, että ryhmityksellä ei ole merkitystä. Se ei takaa mitään. Sillä on väliä, miten organisoit eri puolustamisen vaiheet. Mikä tahansa muoto on, ne vaiheet voidaan tehdä eri tavalla.
Hän korostaa sitä, että Huuhkajien on tärkeää huomioida yksilöidensä vahvuuksien korostaminen ja heikkouksien piilottaminen.
– Esimerkiksi jos yksilöillä on haasteita puolustaa maalin edustaa, on perusteltua käyttää kolmea topparia. Mutta, kuten esimerkeissä juuri nähdään, se ei takaa mitään.
