- 17 elokuun, 2023
Wilma Murrosta, 25, tuli kuuluisa ja hän alkoi tienata paremmin – nyt hän korostaa arvoa, joka on MM-kultaakin tärkeämpi
Yleisurheilun MM-kisat 19.8.–27.8. Ylen kanavilla Katso kisojen aikataulu ja lähetystiedot tästä linkistä.
Kun Wilma Murto vastaa kysymykseen tavoitteistaan Budapestin MM-kisoissa, hän lukee peliä yhtä taitavasti kuin muuttuvia olosuhteita seiväshyppypaikan painekattilassa.
Hallitseva Euroopan mestari, maailmantilaston kolmonen ja historiallisen Timanttiliigan osakilpailuvoiton ottanut urheilija tietää, mitä häneltä odotetaan.
Hän ei kiertele lähtevänsä elämänsä ensimmäiselle Unkarin-matkalle erittäin kovin tavoittein, mutta yksi ydinarvo ajaa jopa näiden huippu-urheilijan elämään integroitujen mitalihaaveiden edelle.
– En hirveästi usko sellaiseen, että tavoite on kulta ja kaikki muu on hirveä pettymys. Urheilussa minulle parasta on se, että jokainen päivä tuo uuden mahdollisuuden ja minulle se on nyt tuonut mahdollisuuden tavoitella jopa MM-kultaa jopa realistisesti, Murto avautui Lahden stadionin sisäharjoitustilassa Kalevan kisojen lauantai-iltana heinäkuun lopussa.
Hänen piti Yle Urheilun haastattelun aikana olla hyppäämässä seiväsfinaalia, mutta se oli rankkasateen vuoksi siirretty sunnuntaille.
Komeat perinteet
Vaikka miesten tai sittemmin naisten seiväshyppy ei ole ollut vuosikymmeniin, itse asiassa ennen Murtoa ja tätä vuotta, laji, johon kohdistuisi suomalaisia mitaliodotuksia aikuisten arvokisoissa, perinteet ovat komeat.
Suomalaisen seiväshypyn historiasta ilmestyy lokakuussa toimittaja Teijo Piilosen kirja, joka valottaa näitä upeita traditioita. Suomalaiset hyppääjät ovat saavuttaneet olympiamitaleita, EM-mitaleita jopa kultaisina sekä ulkona että sisällä, on tehty jopa maailmanennätys.
Mutta: 40-vuotiaan MM-kisaperinteen aikana mitalia ei ole saavutettu. Ja edellinen suomalainen seiväshyppääjä, jonka jääminen ilman mitalia arvokisoissa olisi ollut yllätys ja pettymys, oli Antti Kalliomäki vuonna 1978 Prahan EM-kisoissa. Hänen kanttinsa kesti hopeamitalin verran.
Itse asiassa vuosina 1948–1978 seiväshyppy oli Suomelle eniten arvokisamitaleita tuottanut yleisurheilun laji, jopa keihäänheiton edellä. Ja tuona aikana seivästä hyppäsivät vain miehet, keihästä paiskoivat sekä miehet että naiset.
Sama voittotulos
Viime vuoden kaksissa arvokisoissa eli Eugenen MM- ja Münchenin EM-kisoissa voittotulos oli sama eli 485. Eugenessa voitti USA:n hallitseva olympiavoittaja Katie Moon. Münchenissa kultaa juhli Murto.
Vaikka Tokion olympiafinaalissa 2021 viidenneksi kahden muun kilpasiskon rinnalla hypännyt Murto sijoittui Eugenessa vähintään tyydyttävästi kuudenneksi, viime kesän ongelmat kaivelevat häntä hieman edelleen.
Hän kolautti tammikuun lopussa 2022 jalkapöytänsä pahasti seiväskuopan reunaan. Veneluuvamman kuntoutus kesti kolme kuukautta ja venytti kilpailukauden alkua ja vireen löytymistä.
– Uskon, että ilman sitä olisin hyvinkin voinut saavuttaa MM-mitalin Eugenessa. Eugenen jälkeen oli muutama viikko aikaa treenata ennen Müncheniä, ja se aika tuli isoon tarpeeseen.
Yleisurheilussa on edelleen joitakin lajeja, joissa Euroopan kärki on koko lailla sama kuin maailman kärki. Naisten seiväshypyssä odotukset kannattaa kuitenkin suhteuttaa niin, että se ei todellakaan kuulu näihin lajeihin.
Vain neljä tusinasta
Tämän kauden maailmantilaston 12:n puhdistetusta kärjestä (Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijoita ei huomioida) vain neljä naista voisi kilpailla EM-kisoissa ja kärkikvartetista ainoastaan Murto.
– Kilpailun luonteen ennustaminen nyt on aina vähän arpapeliä, mutta sanotaan, että viime vuoden EM-tasoni olisi Budapestissä mitalitaso ja siihen viisi senttiä päälle kultataso. Tämä ei ole tietenkään mitään kiveen hakattua, Murto sanoo.
Kauden kärkitulos on juuri Katie Moonin 490. Murron (480) ja amerikkalaisen välissä on Uuden-Seelannin Eliza McCartney (485).
Murto tietää hyvin, että hänen uraansa määritellään edelleen pitkälle kahden poikkeuksellisen suorituksen mukaan. Saksan Zweibrückenissä oma ennätys parani 16 sentillä juniorien ME-lukemiin 471 tammikuun viimeisenä päivänä 2016.
Ja ”heti perään” ennätys koheni 13 sentillä Münchenin satumaisessa EM-illassa 17. elokuuta 2022.
Näiden kahden ajankohdan välillä Murto ei todellakaan tallannut urallaan pelkkää tasamaata tai myötämäkeä. Aikuistumisen prosessi oli kaikin tavoin kesken, valmentajat vaihtuivat, tulostaso putosi.
– Nuorten maailmanennätys toi paljon mahdollisuuksia, mutta oli myös henkisesti aika kuormittava. Tällä tavalla vertaillen Münchenin EM-kullan kokonaissaldo on selvästi enemmän pelkästään positiivinen.
Teinitytöstä kuuluisuudeksi
Zweibrückenin sensaatio toi Murron elämään sellaisen uuden elementin kuin julkisuudenhallinta. Aluksi sitä yritti kontrolloida valmentaja Jarno Koivunen, mutta nyt jo pitkään manageri Tero Heiska.
Teinitytöstä tuli hetkessä kuuluisuus. Harva muisti, että tuikituntematon koululainen oli itse asiassa tipalla saada paikan jo Pekingin MM-kisoihin 2015.
Näiden kahden yllä mainitun ajankohdan välille mahtui urheilusuoritus, joka merkitsi Murrolle valtavasti ja jonka hän haluaa nostaa erikseen esille, pitää sitä jopa ”turhan unohdettuna”.
Tampereen Kalevan kisoissa rima 29. elokuuta 2021 nostettiin 472 sentin korkeudelle, ja sinne se myös jäi. Edellisen kerran Murto oli parantanut ennätystään 5 vuotta 8 kuukautta eli karkeasti noin 2070 päivää aiemmin. Siinä välillä ei ihan joka treenistä ja kilpailusta lähdetty suu niin sanotusti vehnäsellä.
– Ratinan hyppy vapautti paljon. Selästä putosi iso ja varsin hyvin ruokittu apina. En vaikeillakaan kausilla (2017–2020) vaipunut mihinkään epätoivoon. Olin ihan varma, että asiat kääntyvät parhain päin. Se Tampereen tulos ehkä sitten todisti sen myös ulkopuolisille.
– Kyllähän kannatteleva voima silloin oli sisäinen polte, intohimo ja käsitys omista kyvyistä, että jotenkin täältä varmasti vielä tullaan.
Vaikka Murto itki monet itkut, nyt hän 25-vuotiaana on vastoinkäymisistä nöyrällä tavalla jopa kiitollinen.
– Jos saisin nyt lähteä uudestaan liikkeelle teini-Wilmana, en edelleenkään toivoisi mitään lineaarista kullattua polkua. Olen kiitollinen kaikista kokemuksista. Olen vasta 25 ja voin sanoa, että tunnen fysiikkani ja mentaalisen puoleni poikkeuksellisen syvällisesti juuri siksi, ettei kaikki mennyt helposti.
Ihanteellinen lähtökohta
Budapestiin Murto pääsee tilanteessa, jota jokainen huippuhyppääjä tavoittelee: progressiivinen nousukunnon tunne, erinomaiset testitulokset kuopalletulonopeudessa, vahva luottamus uusiin, jäykkiin 475-senttisiin seipäisiin. Lyhyt matka pelipaikoille ilman aikaerorasitusta.
Budapestissa ei enää kilpailla legendaarisella NEP-stadionilla, sillä se purettiin 2017. Kaupungin uudella, Tonavan rantaan nousseella areenalla Murto aikoo käydä ennen karsintaa tutustumassa seiväspaikkaan.
– Pitää tehdä sellainen avaruudellinen hahmotus, koska hyppääminen on pitkälti seipään tähtäämistä tiettyyn pisteeseen. Katson vähän, mitä näkyy seiväspaikan vierustoilla ja takana, ettei mikään yllätä näkökentässä karsinnassa. Seiväshypyn historia osoittaa, ettei karsintaan voi suhtautua kevytmielisesti.
Vaikka Murto MM-mitalistina tekisi suomalaista lajihistoriaa, veljeskansakunnan pääkaupungissa on kyse myös välietapista kohti Pariisin vuoden 2024 olympiakisoja. Ranskassa seiväshyppy on perinteisesti erittäin arvostettu urheilumuoto.
Haamuraja 26-vuotiaana
– Olen sanonut, että tavoite on hypätä viisi metriä 26-vuotiaana.
Sen verran Murto täyttää puolitoista kuukautta ennen Pariisin kisojen avajaisia ensi kesänä.
Vaikka Murto oli jo täysi-ikäisyyden kynnyksellä harvinaisen varhaiskypsä nuori urheilija, Münchenin EM-kulta nosti hänet kansakunnan kaapin päälle tavalla, joka voisi monen päässä aiheuttaa isoa turbulenssia.
Murto myöntää harrastaneensa kriittistäkin itsetutkiskelua aiheen tiimoilta.
– En katso, että se on muuttanut minua. Elämääni se on muuttanut. Minusta tuli Suomessa hyvin kuuluisa. Oman tilan suojaamiseksi täytyy pystyä sanomaan aika usein ”ei”.
Ammatillisesti Murto näkee yhden, sinänsä hyvin tärkeän, asian muuttuneen:
– Maksetaanhan siitä nyt paremmin.
Naisten seiväshypyn karsinta maanantaina 21.8. klo 19.40. Naisten seiväsfinaali keskiviikkona 23.8. klo 20.30. Yle näyttää MM-kisat suorana.
