- 21 elokuun, 2023
Venäjän puheet Suomea kohtaan kovenevat – milloin niistä pitää olla huolissaan? Näin ex-suurlähettiläs vastaa
Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen sanoo, ettei Venäjän puheista pidä provosoitua. Ne eivät ole tulleet yllätyksenä.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šhoigu ilmoitti viime viikolla, että Venäjä aikoo vahvistaa joukkojaan maan länsirajalla.
Venäjän entisen presidentin Dmitri Medvedevin nimissä kirjoitetut pilkat suomalaisista viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) herättävät ihmetystä.
Venäläismediassa väitettiin Suomen Suojelupoliisin vakoilevan venäläisiä diplomaatteja.
Puheet Venäjällä ovat koventuneet. Tämän totesi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö Ruotsin radion haastattelussa.
Miten näihin puheisiin pitäisi suhtautua ja pitääkö niistä olla huolissaan?
Esitimme viisi kysymystä Venäjän asiantuntijalle Hannu Himaselle, joka toimi Suomen Venäjän-suurlähettiläänä vuosina 2012–2016.
1. Miten Venäjän tiukentuneisiin puheisiin pitäisi reagoida?
Niistä ei pidä provosoitua, eikä niihin pitäisi reagoida millään tavoin.
Tässä tilanteessa Venäjä ei kykene tekemään juuri muuta Suomen ja Pohjoismaiden suunnalla kuin pitämään tällaista meteliä ja esittämään propagandaa.
Todennäköisesti venäläiset, jotka tätä propagandaa esittävät, itse tietävät, että se uppoaa aika huonosti suomalaisiin tässä tilanteessa.
2. Eikö suomalaisten viranomaisten ja poliitikkojenkaan pidä puheisiin reagoida?
Hallitus ja tasavallan ulkopoliittinen johto joutuu tietysti miettimään aina tilanteen mukaan, mistä on kysymys ja millaisia väitteitä esitetään.
On hyvä, että ulkopoliittinen johto kussakin tilanteessa harkitsee, kuten varmasti tekeekin, onko puheisiin tarpeellista reagoida. Ja jos on, niin miten ja missä yhteydessä.
Meillä on myös laaja liittolaismaiden ja kumppanuusmaiden verkosto, missä näitä hyökkäyksiä käsitellään. Käytännössä siis EU:n ja Naton piirissä.
Jos niitä (puheita) käsitellään julkisuudessa, ne saavat vain lisää julkisuutta. Se on juuri propagandan esittäjän tärkein tavoite.
On kuitenkin hyvä, että tiedotusvälineet kertovat meille, mitä kummallisia väitteitä julkisuudessa on esitetty.
3. Venäjän entisen presidentin Dmitri Medvedevin nimissä on pilkattu Suomea ja Suomen Nato-jäsenyyttä X:ssä.
Ohjeeni on, ettei näihinkään pitäisi reagoida. Ne kirjoitukset on parempi jättää omaan arvoonsa.
4. Venäjä on puhunut jälleen joukkojensa vahvistamisesta Suomen rajan läheisyydessä. Milloin näistä puheista pitäisi huolestua?
Sanoisin karkeana silmämääränä, että puheista ei pidä huolestua, vaan teoista.
Jos uutisissa näkyy tietoja, että Venäjä oikeasti liikuttelee joukkojaan kohti Suomen rajaa tai meidän lähialueillamme, totta kai silloin tilannetta seurataan ihan toisella tavalla. Silloin myös suomalaiset viranomaiset kertovat julkisuudessa näkemyksiään.
Niin kauan kun puheet ovat vain puheita, niistä ei todellakaan tarvitse huolestua. Riippumatta siitä, kuka niitä esittää ja miten omituisia ja toisinaan julkeitakin ne ovat.
Viranomaiset totta kai seuraavat tarkasti, mitä rajan takana tapahtuu. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Suomen rajalla on aika rauhallista.
Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen kommentoi Ylen Ykkösaamussa Venäjän puheita joukkojen siirtämisestä Suomen läheisyyteen.
5. Mistä koventuneessa retoriikassa on kyse?
Venäjälle on suuri tappio poliittisessa mielessä, että Suomen kaltainen rajanaapuri on liittynyt Natoon. Sitä Venäjä vastusti vuosikymmenet.
Suomeen kohdistuvat propagandistiset hyökkäykset ovat myös Ukrainan hyökkäyssodan sivujuonne.
Suomeen kohdistetut puheet on tarkoitettu usein Venäjän kansalle. Kansalaisten huomio halutaan kiinnittää vähän muuallekin kuin Ukrainan sotaan ja siihen, että taisteluissa kaatuu nuoria venäläisiä miehiä koko ajan.
Voit keskustella tästä aiheesta 22.8. klo 23 saakka.
