• 8 kesäkuun, 2023

Uinunut Kärppien liigajoukkue etsi apuja Vuokatista – tehotesteissä haetaan tietoa palautumisesta muun muassa yösykkeiden kautta


Viime kaudella onnahdellut Oulun Kärpät hakee tulevan kauden otteisiinsa tasaisempaa virettä Vuokatin oppien avulla. Ajatus on, että useammankin ottelun ruuhkat kyettäisiin pelaamaan ilman notkahduksia.

Puolustaja Tommi Kivistölle Vuokatin leirin mieleenpainuvin ja rankin asia oli luistelutesti. Video: Jarmo Nuotio / Yle

Sanna Kähkönen,

Jarmo Nuotio

Kärppien valmentaja Lauri Marjamäki on kolmen päivän ajan seurannut, kuinka pelaajat on laitettu fyysiikkatesteissä tiukille. Torstaipäivä on koostunut fysiikkaharjoituksesta, jäätestistä, jääharjoituksesta ja muista aktiviteeteista.

Keskushyökkääjä Jesse Koskenkorva tunnustaa, että Vuokatti on valuttanut hänestä tällä viikolla runsaasti hikeä pyörätestin ja jääharjoitusten myötä.

– Ollaan menty kyllä kovaa.

Kovan testiviikon ideana on tuottaa joukkueen valmennusjohdolle tietoa erityisesti pelaajien palautumisesta ja kuormituksesta. Niistä kerätään dataa, jota hyödynnetään harjoittelussa.

Vuokatti-Ruka -urheiluakatemian johdolla joukkueelle haetaan arkeen tueksi hyviä ja konkreettisia mittaus- ja kontrollointivälineitä.

– Esimerkiksi yösykkeiden ja sykevälivaihteluiden kautta. Sitten on myös testit, joita voi tehdä harjoituskauden aikana ja katsoa, että pelaajat ovat sellaisessa kunnossa, missä kilpailukaudella pitää olla, sanoo Vuokatti-Ruka urheiluakatemian asiantuntija Mikko Korhonen.

Pienen helpotuksen tuo rantasaunalle päättyvä viimeinen testipäivä.

”Tuntuu pahalta”

Puolustaja Tommi Kivistö sanoo olevansa testeistä hapoilla. Juuri tehty luistelutesti on hänelle uusi, sillä aikaisemmin joukkue on tehnyt pidempikestoista testejä.

– Tuntuu pahalta, Kivistö myöntää.

Hapotuksesta huolimatta Kivistöstä on hyvä asia, että yksilö ja joukkue saavat tietoa, missä mennään.

Oulun Kärppien mustaan paitaan pukeutunut puolustaja Tommi Kivistö katsoo kameraan ja hymyilee mailaan nojaten.

Tommi Kivistö pitää tärkeänä, että joukkue saa tietoa tämänhetkisestä tasosta. – Tässä on kuitenkin pari kuukautta aikaa, niin tietää, mitä pitää kehittää, Kivistö sanoo. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle

Tieto erityisesti palautumisesta on tärkeää, koska jääkiekkoammattilaisen kausi liigassa koostuu harjoitusten lisäksi pitkistä kilpailumatkoista ja pelirupeamista. Sykevälivaihteluiden mittaamisen ohella erityisesti pelaajien unen laatu kiinnostaa mittaajia.

– Kilpailukautta kohden mentäessä meillä olisi näin mitattuna jokaisesta urheilijasta erityisesti unitietoa eri laitteilla. Niitä voidaan nykytekniikalla täällä Kainuussa seurata ja raportoida, Korhonen selventää.

Kärppien valmentaja antaa käytännön esimerkin siitä, mitä liigapelaajan kuormitus on kovimmillaan.

– Kaikki voivat kuvitella, kun pelataan keskiviikko, perjantai ja lauantai, siihen päälle lennot ja kaikki, ja pitäisi olla vielä lauantaina parhaassa iskussa. Siinä me emme ole viime vuosina onnistuneet, Marjamäki myöntää.

Kaikki tähtää jäälle

Marjamäelle Vuokatin leirillä rakennettu analytiikka tarkoittaa esimerkiksi jääharjoittelun parempaa suunnittelua, kun joukkue saa tietoa muun muassa ottelu- ja harjoitusvasteista.

Näin valmennusjohto pystyy paremmin tarjoamaan parasta mahdollista ärsykettä joka päivä; tietää, kenen kohdalla voi vetää ”urku auki”, ja kenelle sopii paremmin toisenlainen harjoittelu.

Mies nojaa kaukalon reunaan ja huohottaa.

Kuormituksen ja palautumisen testaaminen on tärkeää, sillä liigajoukkueelle osuu kauden aikana erittäin rankkoja viikkoja. Luistelutestin jälkeen Tommi Kivistö hakee tukea kaukalon reunasta. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle

– Meillä on 38-vuotias Marko Anttila ja 18-vuotias Arttu Alasiurua, ja kun ikäero on 20 ikävuotta, niin toinen palautuu vähän nopeammin kuin toinen.

Tulevakin kausi tuo Marjamäen mukaan tullessaan kovan ruljanssin, jonka aikana pitäisi hoitaa se tärkein – maksimoida suorituskyky jäällä. Kiekkoilijat tarvitsevat Marjamäen mukaan kesällä kasvatettuja kestävyysominaisuuksia, mikä takaa paremman palautumisen kuormituksesta.

Lopulta kaikki tekeminen konkretisoituu jäälle.

– Ei se auta, vaikka juokset Kiinaan ja vedät 180 kiloa yhden jalan kyykkyä ja muuta. Jos jäällä ei tapahdu mitään, niin se on vähän niin kuin plus miinus nolla, Marjamäki kiteyttää.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *