• 31 heinäkuun, 2023

Rahaa jää pitkästä aikaa enemmän käteen, sillä palkat nousevat ja inflaatio hidastuu


Ostovoima on jo alkanut kasvaa, Lähi-Tapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro arvioi. Hänen mukaansa palkat ylittävät kesällä hintojen nousun, kun monille aletaan maksaa palkankorotuksia.

– Palkat ovat nousemassa enemmän kuin hinnat, jolloin ostovoima kääntyy nousuun.

Nummiaro arvelee, että ostovoiman paraneminen näkyy seuraavassa Tilastokeskuksen reaaliansioita kuvaavassa tilastossa. Elokuussa julkaistava tilasto kertoo huhti–kesäkuun tilanteesta.

– Kesäkuuhun päättyvällä neljänneksellä on tapahtunut käänne eli inflaatio on huomattavasti rauhoittunut. Tänä aikana hinnat ovat nousseet vain noin prosentin. On hyvin todennäköistä, että palkat tulevat nousemaan paljon enemmän. Jos tähän asti kotitaloudet ovat selvinneet, niin tuntuu, että valoa on nyt näkyvissä.

Lähitapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro.

Lähi-Tapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro arvioi, että palkat ovat kesällä nousemassa enemmän kuin hinnat. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Vielä alkuvuonna reaaliansiot laskivat, koska kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.

Hintojen nousu on rauhoittunut huhti–kesäkuussa alkuvuoteen verrattuna. Maaliskuusta kesäkuun loppuun inflaatio oli 0,8 prosenttia eli hinnat nousivat vajaan prosentin. Monien palkankorotukset ajoittuvat tähän.

Tarkasteluväli on lyhyempi kuin virallisessa inflaatiossa, jossa verrataan aina kuukauden hintojen nousua edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen. Virallinen inflaatio oli yhä 6,3 prosenttia kesäkuussa.

Lyhyempi tarkastelujakso näyttää ostovoiman kehityksen valoisampana.

Sopimuspalkoissa 3 prosentin nousu

Laboren ennustepäällikkö Ilkka Kiema sanoo, että vahvin hintojen nousu on päättynyt, mutta vuositasolla inflaatio edelleen jyllää kovemmin kuin palkankorotusten mukana tuleva ostovoima.

Inflaatio tiedetään kuukausitasolla mutta maksettuja palkkoja ei. Siksi Kiema arvioi ostovoimaa varovaisemmin.

– Jos meillä olisi yksityiskohtaista kuukausitason tilastoa, niin voisimme kenties sanoa, että nyt se heikkeneminen pysähtyi. Mitä tulee koko vuoteen, niin näyttää siltä, että suomalaisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna inflaatio tulee olemaan vähintään kuudessa prosentissa eikä ne palkankorotukset sellaisia ole keskimäärin millään.

Laboren ennustepäällikkö Ilkka Kiema.

Laboren ennustepäällikkö Ilkka Kiema muistuttaa, että vuositasolla hinnat nousevat yhä enemmän kuin palkat. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Sopimuspalkat nousevat Kieman mukaan vuositasolla noin kolme prosenttia. Päälle tulee palkkaliukumia, mutta nekään eivät nosta summaa kuuteen prosenttiin.

Palkankorotuksia tuli, mutta…

Espoon Sellon ostoskeskuksen edustalla asiakkaat eivät ole vielä huomanneet, että palkka riittäisi ostoksiin entistä paremmin.

Juuso Ollikaisen mukaan pitää yhä katsoa tarkemmin, mihin rahansa laittaa.

– Palkka nyt nousi vähäsen itsellä mutta samalla vuokra on noussut. Tuntuu, että yhtä vähän jää rahaa käteen kuin aina ennenkin

Merja Niskanen kertoo, ettei hän ole joutunut pihistelemään mutta seuraa hintoja.

– Olen varhaiskasvatuksessa töissä ja me ollaan onneksi Espoossa saatu ihan kivat palkankorotukset, että ostovoima on ihan hyvä. Omalla kohdalla se ei ole hirveästi muuttunut.

Juuso Ollikainen ja Uuna Ollikainen.

Juuso Ollikainen sanoo, ettei palkankorotus juuri tuntunut taloudessa. Hänen seurassaan on Uuna Ollikainen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Merja Niskanen.

Merja Niskanen sanoo, että oma ostovoima on pysynyt ihan hyvänä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Hinnat eivät palaa ennalleen

Ostovoiman kiinnikurominen inflaation jäljiltä perustuu pääosin siihen, että palkat nousevat enemmän kuin hinnat. Hinnat eivät juuri laske joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Euroopan keskuspankin tavoitteena on pysäyttää hintojen nousu kahden prosentin tienoille vuositasolla.

Selkeä pudotus on kuitenkin polttoaineiden hinnoissa, jotka olivat viime kesänä huipussaan. Hinnat ovat laskeneet peräti 25 prosenttia viime vuoden kesäkuun hinnoista. Polttoaineiden hintoja heiluttaa öljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelu.

Kristian Simppeltoinen.

Kristian Simppel pelkää, että polttoaineen hinta nousee taas. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Espoolaisella huoltoasemalla nykyinen parin euron litrahinta tuntuu asiakkaista jo miltei sopivalta.

– Ainahan halvempaa voisi olla mutta ihan sopiva sikäli, ettei kirpaise niin paljon, Kristian Simppel sanoo.

Hän ei usko hinnan enää laskevan alaspäin.

– Joudun tankkaamaan joka tapauksessa, että se maksaa mitä maksaa.

Simppelin mukaan hintojen nousua ei huomaa kun vaikutus tulee pikkuhiljaa. 50 senttiä kalliimpi litrahinta vaikutti pidemmän päälle.

– Kyllä mä aina epäilen, että se voi olla huomenna 2,30 taas uudestaan.

Viljami Männikkö kertoo, että kilometrejä kertyy autoon paljon sekä työssä että vapaa-aikana.

– Tuntuu, että olis vähän enemmän ostovoimaa kun säästää pikkuisen tankkaamisessa.

Sen sijaan ruokakaupassa hintojen nousu tuntuu yhä.

– Siellä ei ole huomannut semmosta hintojen laskua kuin bensatankilla.

Männikön mukaan palkankorotukset ovat yleensä niin marginaalisia, ettei niistä juuri ostovoima parane.

Viljami Männikkö.

Viljami Männikön mukaan palkankorotukset ovat yleensä sen verran pieniä, ettei niillä ole suurta merkitystä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Korot alkavat painua alaspäin

Kuluttaja huomaa ostovoiman paranemisen vähitellen. Samalla tavalla inflaatiokin hiipi aluksi kukkaroon vaivihkaa.

Inflaatiossa on ollut Nummiaron mukaan kolme aaltoa. Ensin nousivat energian hinnat, jotka nyt ovat laskeneet. Seuraavaksi nousivat elintarvikkeiden hinnat, joissa nousu on tasoittumassa. Kolmas aalto on korkokulujen nousu.

– Vuoden päästä vaikutus vuositason inflaatioon tulee häviämään, kun koronlaskut alkavat.

Vuositason inflaation arvioidaan olevan tänä vuonna 5–6 prosentin ja ensi vuonna 2–3 prosentin välillä.

– Tämä mahdollistaa sen, että ensi vuonna etenkin palkat nousevat jo huomattavasti. Palkat voivat nousta jopa kaksinkertaisesti inflaatioon nähden.

Koko menetetyn ostovoimakuopan täyttäminen vie aikaa, Nummiaron mukaan 6–7 vuotta.

– Meillähän on ollut melkein kahden vuoden aika, jolloin palkansaajien reaaliansiot ovat laskeneet. Ne ovat menneet jopa 14 vuoden takaiselle tasolle.

Koronasäästöistä tuli inflaation puskuri

Korona-aikana kansalaisilla jäi rahaa säästöön, mistä on ollut hyötyä inflaation kurimuksessa.

– Meillä on ollut kaksi puskuroivaa tekijää inflaatiossa, toinen on säästöt ja toinen vahvat työmarkkinat. Työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat ovat voineet siirtyä ansiotulojen piiriin, Nummiaro sanoo.

Martti Miettunen.

Martti Miettunen on muuttamassa Espanjaan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Ostokeskuksen aukion penkillä Martti Miettunen kertoo turvautuneensa säästöihin, sillä eläke ei ole enää riittänyt elämiseen.

– Kun on saapasvarteen pantu rahaa nuorena, niin täytyy sieltä tonkia.

Eläkkeiden ostovoiman pitäisi parantua indeksikorotuksilla. Miettusen mukaan eläminen on kuitenkin kallistunut niin, että maasta on lähdettävä vielä vanhoilla päivillä.

– Kyllä kai tuonne halvempiin maihin on lähdettävä.

Edessä onkin muutto. Vieressä myhäilee Espanjassa asuva vävy.

– Tuttava tuli hakemaan. Täytyy pistää keppi kaniin ja lähteä ulkomaille Espanjaan, Miettunen sanoo.

Ekonomisti arvioi kansalaisten ostovoiman kääntyneen jo nousuun.

Voit keskustella aiheesta 1.8.2023 klo 23 asti.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *