- 5 kesäkuun, 2023
Pinnaa venytetään vielä Säätytalolla – nämä ovat hallitusneuvotteluiden tulevien viikkojen vaaran paikat
Säätytalolla käynnistyy hallitusneuvotteluiden kuudes viikko, mutta ratkottavia kiistoja on vielä useita. Yle listasi, mitä kysymyksiä kannattaa tulevina viikkoina seurata.
Hallitusneuvotteluiden vetäjä Petteri Orpo (kok.) on asettanut tavoitteeksi, että hallitus on valmis ennen juhannusta.
Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit ovat neuvotelleet hallitusohjelmasta jo yli kuukauden päivät.
Tänään maanantaina neuvotteluissa alkaa kuudes viikko ja juhannukseen on aikaa vajaat kolme viikkoa.
Paljon on Helsingin Säätytalolla saatu aikaan. Osa reformipöydistä on hyvinkin pitkällä ja joidenkin alajaostojen työ on jo valmis.
Toisissa kaikkia tyydyttävien kompromissien eteen joudutaan tekemään vielä paljon töitä.
Listasimme muutaman kysymyksen, joita neuvotteluiden edetessä kannattaa seurata.
1. Pitääkö sopu ilmastosta ja maahanmuutosta?
Toukokuun lopulla Säätytalolla päästiin kriisiviikonlopun jälkeen jonkinasteiseen yhteisymmärrykseen maahanmuuton ja ilmastopolitiikan päälinjoista.
Kompromissin yksityiskohdat vaativat kuitenkin edelleen työstämistä.
Puolueilla on yhteisymmärrys siitä, että polttoaineen jakeluvelvoitetta nostetaan tällä vaalikaudella huomattavasti loivemmin ja vähemmän kuin Sanna Marinin (sd.) ja Juha Sipilän (kesk.) hallitukset linjasivat.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan jakeluvelvoite ei nouse vielä ensi vuonna nykyisestä 13,5 prosentista, mutta sen jälkeen nousu alkaa asteittain kolmessa vuodessa niin, että se on 22,5 prosentissa vuonna 2027.
Jakeluvelvoite viittaa siihen, kuinka suuri osuus polttoaineesta on uusiutuvaa.
Säätytalolla on myös sovittu, että jakeluvelvoitteesta mahdollisesti seuraava polttoaineiden hinnan nousu hyvitetään kansalaisille. Keinoja tähän etsitään edelleen.
Perussuomalaiset on moneen otteeseen paaluttanut, etteivät suomalaisten arjen kustannukset saa kasvaa ilmastotoimien vuoksi.
2. Paljonko kehitysyhteistyöstä leikataan?
Kehitysyhteistyöstä saattaa kehkeytyä hallitusneuvotteluiden seuraava suuri riita.
Perussuomalaiset tavoittelee mittavia leikkauksia kehitysyhteistyön määrärahoihin. Etenkin RKP vastustaa leikkauksia.
Orpo on todennut, että kehitysyhteistyön momentti on talousarviossa suuri ja leikattavaa tältä puoleltakin löytynee.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvioi viime viikon lopulla, että puolueiden kannat asiassa ovat edelleen kaukana toisistaan.
Kehitysyhteistyön määrärahoja tullaan käsittelemään myös puheenjohtajien pöydässä.
3. Miten sote-menoja on mahdollista hillitä?
Hallituksen tulisi tulevina vuosina hillitä sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvua ja samalla ratkaista palvelujärjestelmän akuuttia kriisiä.
Vuoteen 2027 mennessä sote-menot ovat jo 4,5 miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Toistaiseksi yhtälön ratkaisukeinoista on kerrottu julkisuuteen vain vähän.
Puolueiden kesken on vallinnut erimielisyyttä myös siitä, kuinka paljon soten kustannuksia todella täytyy hillitä. Kokoomus on ollut valmis suurempiin leikkauksiin kuin muut puolueet.
Pohdinnassa on myös mahdollisuus lykätä viime hallituksen hoitajamitoitusta ja vammaispalvelulain voimaan astumista tuonnemmaksi.
4. Jakavatko puolueet suuren kuvan taloudesta?
Valtion talouden tasapainottaminen on ollut tärkeää etenkin kokoomukselle.
Orpon mukaan tuleva hallitus tulee sopeuttamaan julkista taloutta kuudella miljardille eurolla alkavan vaalikauden aikana. Tästä noin neljä miljardia olisi suoria säästöjä ja leikkauksia ja kaksi miljardia taloutta parantavia työllisyystoimia.
Tämä tarkoittaa leikkauksia lähes joka sektorilta. Osa niistä tulee aiheuttamaan runsaasti kritiikkiä ja tuntumaan myös suomalaisten kukkaroissa.
5. Miten työllisyyttä parannetaan?
Hallitusneuvottelijan mukaan tavoitteena on saada Suomeen 100 000 uutta työllistä seuraavan neljän vuoden aikana.
Säätytalolla pohditaankin parhaillaan sitä, miten kannustaa työttömiä nykyistä tehokkaammin työnhakuun ja tehdä työn vastaanottamisesta kannattavampaa.
Toistaiseksi keinoista ei ole kuultu paljoakaan.
Listalla on ainakin ansiosidonnainen työttömyysturva, jota kokoomus haluaisi leikata, mutta perussuomalaiset vain porrastaa.
Kokoomus ajaa myös paikallisen sopimisen lisäämistä. Perussuomalaisten valmius muutoksiin ei kuitenkaan ole yhtä suurta, sillä suuri osa puolueen kannatuksesta tulee duunareilta.
6. Saako kokoomus läpi lupauksensa työmiljardista?
Kokoomus lupasi jo hyvissä ajoin ennen kevään eduskuntavaaleja keventävänsä suomalaisten palkkaverotusta miljardilla eurolla.
Säätytalolle antamassaan muistiossa valtiovarainministeriö toteaa, että puolueen esittämän mukainen veronkevennys kuitenkin kasvattaisi hieman tuloeroja.
Purra on linjannut, ettei veronalennuksia ole mahdollista tehdä velaksi ja niihin voidaan ryhtyä vasta, kun julkisen talouden uusi suunta näkyy.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.
