- 31 maaliskuun, 2023
Miksi puolueet eivät tartu miljardeja maksavaan liikkumattomuuteen? “Tämä vaatii samanlaista taklaamista kuin ilmastonmuutos”
Liikkumattomuus ja paikallaan oleminen aiheuttavat yhteiskunnalle yli 4,7 miljardin euron kustannukset vuosittain.
Olympiakomitea, Finland Svenska Idrott, Liikunnan Aluejärjestöt ja Suomen Työväen Urheiluliitto julkaisivat viime viikolla yhteisen ehdotuksen toimintakykyohjelmasta tulevalle hallituskaudelle kärkihankkeeksi. Hankkeen tavoitteena on torjua liikkumattomuutta. Ohjelman toteuttamiseen tarvitaan 200 miljoonan euron vuosittaisia investointeja.
Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto toivoo, että tuleva hallitus ymmärtäisi liikkumattomuuden aiheuttamat laaja-alaiset ongelmat ja sen vaikutukset elämän eri osa-alueisiin. Tilanne vaatii hänen mukaansa koko hallituksen yhteistä sitoutumista.
– Tätä ei kukaan yksinään ratkaise. Asia tulee ottaa osaksi hallitusohjelmaa omaksi kokonaisuudeksi ja kaikkien ministeriöiden on oltava omalta osaltaan tässä mukana, Susiluoto toteaa.
Ilmiön kokonaisuuden ymmärtäminen on erityisen tärkeää, kun tulevalla hallituksella on edessä talouden tasapainottaminen.
– Liikkumattomuus on vaikutuksiltaan miljardiluokan ilmiö, joka kuuluu kaikille toimialoille, mutta kukaan ei vastaa siitä tällä hetkellä. Leikkausten vuoksi on hyvä ymmärtää, miten isosta ja merkittävästä yhteiskunnallisesta ilmiöstä tässä kokonaisuudessa on kyse.
Susiluodon mielestä on välttämätöntä, että aihe nousee nyt poliittiseen keskusteluun.
– Tuleva hallitus on siinä mielessä ainutlaatuisessa asemassa, että ensimmäistä kertaa liikkumattomuudesta sekä liikunta- ja urheilupolitiikasta keskustellaan yhteiskunnallisesta ja poliittisesta näkökulmasta.
Johtajuutta ja vastuunottamista kaivataan
Puolueilla on Susiluodon mielestä hyviä yksittäisiä aloitteita omissa ohjelmissaan liikkumisen edistämistämiseksi. Asian hoitamiseen kaivataan hänen mielestään kuitenkin johtajuutta, vastuunottamista sekä ymmärrystä siitä, että isoja asioita on laitettava liikkeelle, jotta muutoksia saadaan aikaan.
– Poliitikkojen pitäisi pystyä katsomaan kauemmas tulevaisuuteen ja uskaltaa tehdä päätöksiä, joilla on myös pidempikestoisia vaikutuksia.
Liikkumattomuus on hiipinyt keskusteluihin samalla tavalla kuin ilmastonmuutos.
– Faktatietoa on tarjolla ja tilastot ovat osoittaneet synkkää tulevaisuutta. Nyt on se hetki, kun tähän asiaan tulee tarttua.
Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet sen, että toimintakyvyllä on tärkeä merkitys arjessa. Susiluoto odottaakin tulevalta hallituskaudelta sitä, että kansalaisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn panostetaan, koska sillä on vaikutus myös kriisikestävyyteen.
Samoja toimenpiteitä myös paikalliselle tasolle
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari on toimenpiteiden suhteen samalla linjalla liikuntajärjestöjen kanssa. Hänen mielestään olisi tarpeen kuitenkin puhua liikkumattomuuden sijaan toimintakyvystä, joka kattaa fyysisen puolen lisäksi psyykkisen ja henkisen ulottuvuuden.
Vasankari nosti esille myös vastuun jakamisen paikalliselle tasolle eli kunnille ja kaupungeille sekä hyvinvointialueille.
– Yhtä lailla kuin me tarvitsemme valtioneuvoston kanslian johtamaa liikkumisen edistämistä, myös kuntien ja kaupunkien johtoryhmiä tarvitaan koordinoimaan kuntien toimintaa. Sama juttu myös hyvinvointialueilla, Vasankari huomauttaa.
Toimintakyvyn vahvistaminen ja kohottaminen eri ikäryhmissä on Vasankarin mielestä iso tavoite. Työ tulee aloittaa kuitenkin heti, jotta ongelmat eivät kasaantuisi.
– Monia asioita voidaan saada korjattua seuraavan neljän vuoden aikana, mutta väestötasolla tapahtuvat muutokset kestävät todennäköisesti pidemmän aikaa ennen kuin vahvat vaikutukset alkavat näkyä. Kenenkään kunto ei kohene vahingossa. Jostain täytyy kuitenkin aloittaa.
Vaatimustaso tunnetaan, mutta konkretiaa kaivataan
Vasankarin mielestä ilmiöön voi olla vaikea tarttua, koska se vaatii samanaikaista ja pitkäjänteistä työtä eri hallinnonaloilla. Ilmiön vaatimustaso tunnistetaan.
– Tämä vaatii samanlaista taklaamista kuin ilmastonmuutos. Muutos vaatii monenlaisia toimenpiteitä ja on ymmärrettävää, että asioihin on vaikeaa löytää yksittäistä ratkaisua. Helposti ajatellaan, että nämä ovat liian isoja asioita hoitaa.
Vasankarin mielestä kyse on myös suomalaisen poliittisen kulttuurin muutoksesta.
– Ehkä olisi syytä pohtia, onko jotain muita keskustelun aiheita kuin nämä perinteisesti vaalikeskustelussa olevat asiat.
Toimintakyky liittyy keskeisesti kansantalouden kestävyyteen. Liikkumattomuuden aiheuttama hintalappu on Vasankarin mielestä liian iso.
– Meidän kaikki puolueet haluavat, että suomalaisten työikäisten työssäkäyvien prosenttiosuutta pystytään nostamaan lähes 80 prosenttiin. Toimintakyky on oltava siis sillä tasolla, että ihmiset jaksavat ja pystyvät tekemään töitä.
Tahtotila ja ymmärrys tilanteesta on hänen mielestään paremmalla tasolla kuin kahden edellisellä vaalikaudella. Ilmiön vaikutukset kansantaloudelle vaativat kuitenkin konkretisointia, jotta päättäjien on helpompi ottaa asioista koppia.
Vaalien jälkeen pitäisi myös pystyä tarjoamaan toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Vasankarin mielestä päättäjille tulisi tarjota sellaisia malleja, jotka voidaan linkittää muihin ohjelmiin.
– Täällä tutkimuksen ja tiedon tuottamisen puolella pystytään tunnistamaan haasteet ja arvioimaan, mistä nämä asiat ovat kiinni. Seuravaaksi kannattaa keskittyä siihen, mitä pitää tehdä, kenen pitää tehdä ja milloin pitää tehdä. Kenen toimenpiteet ovat keskiössä ja kenen tulisi johtaa tätä prosessia.
