• 26 heinäkuun, 2023

Matti Mattssonin piti lopettaa jo kauan ennen olympialaisten urotekoaan – nyt uralle näkyy hädin tuskin päätöstä


Uinnin pitkän radan MM-mitaleista kilpaillaan Japanin Fukuokassa 23.–30.7. Yle näyttää MM-uinnit TV2:ssa ja Yle Areenassa. Matti Mattsson kilpailee 200 metrin rintauinnin alkuerissä torstaina 27.7. noin kello 5.40 Suomen aikaa.

Valmentaja Eetu Karvonen näyttää Matti Mattssonille taulua, johon on tussilla tavalliseen tapaan piirtänyt kolme vaihtoehtoa päivän harjoitukseksi. Mattsson valitsee vasemmanpuoleisen eli kevyimmän vaihtoehdon.

– Muu olisi yllättänyt, sillä kaksi edellispäivää mentiin vähän kovemmilla versioilla, valmentaja toteaa.

On heinäkuun 13. päivä, ja Porin uimahalli on tutusti auki vain kaupungin tähtiuimarille ja tämän valmentajalle. Aikaa MM-lentoon Japanin Fukuokaan on viisi päivää, 200 metrin rintauinnin alkuerä- ja välieräpäivään tasan kaksi viikkoa, finaalisessioon 15 päivää.

Harjoittelussa on jo siirrytty vaiheeseen, jota Karvonen ja Mattsson kutsuvat lähinnä ”kylpemiseksi”. Huippu-uimarin herkistelyvaihe talven, kevään ja alkukesän kovan harjoittelun jälkeen ennen arvokisoja mittaa rajusti sekä urheilijan että valmentajan mentaalisia kykyjä.

– Fyysisesti voi tehdä enää suorituskyvylle haittaa, kun elimistöä aletaan herkistää päätapahtumaan. Jokaisesta treenistä pitäisi jäädä alitajuntaan positiivinen tunne, mielellään erittäin positiivinen, Karvonen sanoo.

Yksi varma asia

MM-kisojen lopputuloksen osalta Mattsson osaa tässä vaiheessa sanoa varmaksi vain sen, että kisakaupungista hän näkee enemmän kuin 2021.

Silloin porilainen viimeisteli paremmin maratonjuoksusta tunnetussa Fukuokassa olympiavirettään ennen Tokion kisoja. Suomalaisen silmiin jäätävien koronarajoitusten takia Mattsson ja Karvonen näkivät lähinnä vain hotellihuoneensa ja harjoitusaltaan.

– Kun lähdettiin lennolle Fukuokasta Tokioon, tuntui oudolta, kun sai kentällä kävellä. Fukuokassa sai olla vain huoneessa, altaassa ja bussissa, Mattsson muistelee.

Kaksikko keskittyi tukalissakin oloissa ansiokkaasti pääasiaan, ja olympiakisoihin nousukunnossa tullut Mattsson nappasi täydellisen kisasuorituksen päätteeksi pronssia SE-ajalla 2.07,13. Aika on kaikkien aikojen tilastossa peräti 9. sijalla.

Arno Kamminga, Zac Stubblety-Cook ja Matti Mattsson Tokion olympialaisten 200 metrin rintauinnin palkintojenjaon jälkeen.

Matti Mattssonin (oik.) uran tähänastinen kohokohta oli Tokion olympiakisat 2021. Päämatkan eli 200 metrin rintauinnin pronssi irtosi loistavan kauden huipennukseksi Australian Zac Stubblety-Cookin (kesk.) ja Hollannin Arno Kammingan perässä. Kuva: EPA

– Voi sanoa, että Barcelonan MM-pronssista Tokion pronssiin oli kahdeksan laihaa vuotta. Jos Tokion tulos olisi ollut heikko, tätä haastattelua ei tehtäisi. Tai se tehtäisiin ihan muusta kuin Fukuokan MM-kisoista, Mattsson nauraa harjoitusten jälkeen lounaspöydässä.

Mitä Pariisin jälkeen?

Lontoon olympiakisoissa 2012 Mattsson kaavaili päättävänsä uransa Rion kisoissa 2016, kultamitali kaulassa. Katastrofaalisen heikon tuloksen jälkeen hän vaihtoi valmentajaa ja otti päätepisteeksi Tokion kisat, jotka piti järjestää kesällä 2020.

Mattssonin onneksi pandemia siirsi kisoja vuodella, sillä syksyllä 2020 valmentaja ja urheilija vihdoin löysivät, monien epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen, harjoitteluunsa punaisen langan. Sitä pitkin he kiskoivat urheilijan olympiamitalille ja Vuoden urheilijaksi. Samalla Mattsson hautasi ajatukset lopettamisesta, sillä huippu-uinti tuntui taas mielekkäältä ja tiiminsä avulla Mattsson on tehnyt siitä myös täysin mukiinmenevän elinkeinon.

Nyt 2- ja 5-vuotiaiden lasten isä ei lupaa edes Pariisin kisoista 2024 uransa päätepistettä. Uran jälkeinen haave ei ole muuttunut: pelastajaopinnot Kuopiossa. Ala on käytynyt tutuksi, sillä Mattssonin vaimo on vuorokauden mittaisia työvuoroja tekevä ambulanssiensihoitaja.

Viime vuonna Mattsson kaavaili uransa jatkuvan jopa Los Angelesin kisoihin 2028 saakka, mutta tällaisia ajatuksia uimari nyt hieman toppuuttelee.

– Pariisin jälkeisestä ajasta en osaa vielä sanoa, mutta kyllähän olympiadi eli neljä vuotta on pitkä aika.

Zen-tila haussa

Mattsson hakee MM-kisoihin samaa zen-tilaa, jonka saavutti jo keväällä 2021, kun onnistui loistavasti Helsinki Swim Meetissä vuosien pettymysten jälkeen.

Loppukausi keväästä kesään oli vain ikään kuin aallonharjalla surffaamista. Mies hakee vertauskuvan hänelle pitkälti yli 10 vuoden ajalta tutusta dopingtestaamisen maailmasta.

Matti Mattsson poseeraa MM-pronssi kaulassaan vuonna 2013

Matti Mattssonin (oik.) MM-pronssi Barcelonassa 2013 oli sen vuoden suurimpia suomalaisia urheiluyllätyksiä. Kullan vei Unkarin Daniel Gyurta (kesk.) ja hopean Saksan Marco Koch. Kuva: Getty Images

– Kun testaaja tuijottaa vierestä, ekat virtsatipat voivat olla tiukassa. Mutta kun ne sieltä irtoavat, niin sitten tulee ihan suihkuna.

Ajan rientoa kuvaa, että Barcelonan 10 vuoden takaisista MM-finalisteista Fukuokassa asettuu 200 metrin rintauinnissa viivalle vain Mattsson. Saksan Marco Koch, silloinen hopeamitalisti, vielä yritti, mutta ei saavuttanut MM-paikkaa.

MM- ja EM-kauteen 2021–2022 Mattsson lähti pitkän syystauon jälkeen. Kun vielä lannerangan välilevynpullistuma aiheutti yllättäen paljon ongelmia ja säätöjä harjoitusohjelmaan, aika loppui kesken ja harjoituspohja ikään kuin petti alta.

Siihen nähden MM-finaalipaikka jumbosijasta eli 8. tilasta huolimatta sekä EM-hopea hieman myöhemmin olivat hyväksyttävä kokonaissuoritus.

Mattsson on sittemmin saanut selkänsä kuntoon periaatteessa jokaisen kansalaisen keinoilla eli alaselän lihaskuntoa vahvistamalla ja säännöllisellä selkäjumpalla, mutta päättyneellä harjoituskaudella iskivät uudet riesat.

– En tykkää selittelystä, mutta kyllä sille tämän kauden tilastoajalle sieltä selitys löytyy.

Mattssonille jo nykyään vaatimaton, huhtikuussa Helsingissä syntynyt aika 2.09,94 sijoittui ennen MM-kisoja niin sanotussa puhdistetussa kausitilastossa (kaksi urheilijaa/maa ja venäläiset pois) 14:nneksi.

Matti Mattsson tekee lihaskuntoliikkeitä levypainolla lattialla istuen.

Allasharjoituksen päälle Matti Mattsson tekee karussa fysiikkaharjoitustilassa napakan voima- ja liikkuvuusharjoituksen. Kuva: Jarkko Vuolle

– Maaliskuusta pitkälle toukokuuhun tapeltiin sairauksien kanssa. Ensin oli pitkittyneitä hengitystieongelmia, joku krooninen köhä. Piti treenata alle sellaisen ärsytyskynnyksen, ettei ainakaan hirveästi yskitä. Sen päälle sain kaksi angiinaa peräjälkeen toukokuussa.

– Ennen sairasteluja ja niiden jälkeen on pystytty tekemään hyvin töitä eli totuus Matin suorituskyvystä Fukuokassa ei ole tuo Helsingin aika todellakaan, Karvonen vakuuttaa.

Vuoden ulosmittaus

Mattssonille on ollut tyypillistä, että jos hän on päässyt arvokisoihin hyvällä itseluottamuksella, finaalin henkisesti tiukka kilpailutilanne on auttanut leikkaamaan loppuaikaa aivan uimarin fyysisen suorituskyvyn tappiin. Päinvastaisestakin on kokemusta.

Ei ole helpoin tilanne, kun periaatteessa 363 päivän työ ulosmitataan ja ihminen arvioidaan kahden päivän, tänä vuonna heinäkuun 27:nnen ja 28:nnen perusteella.

– Kun tilanne varsinkin tällä uintimatkalla on tuo ja kun en lyhyeen rataan panosta oikeastaan mitään, niin tuosta voisi tulla kauhea mörkö. Mutta ei siitä onneksi ainakaan enää tule. En enää kadota rentouttani, sillä pakottamalla ei mistään mitään tule. Tässä asiassa muuten perheenisyys on tehnyt minulle todella hyvää.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *