Joka kahdeksas suomalainen nainen sairastuu rintasyöpään, pääsimme seuraamaan yhden parantavan leikkauksen – kuvat ei herkimmille

Viime syksynä tieto tuli. Johanna Marjomaan vasemmasta rinnasta oli löydetty syövän esiaste. Se tarkoittaa syöpäriskiä: jotain solumuutoksia on jo tapahtunut, mutta varsinaista syöpäkasvainta ei vielä ole.

Useimmiten seuraava askel olisi tarkemmat tutkimukset ja hoidon aloittaminen syöpälääkkeillä eli sytostaateilla, sädehoidolla tai molemmilla. Marjomaan tapauksessa ne eivät kuitenkaan olleet vaihtoehto.

Kun Marjomaa oli teini-ikäinen 1990-luvun puolivälissä, häneltä löydettiin syöpäkasvain keuhkojen takaa. Sitä hoidettiin sädehoidolla ja solumyrkyillä ja syöpä saatiin taltutettua. Lähes 30 vuotta sitten annettu sädehoito kuitenkin esti sen, ettei mahdollista syöpää samalla alueella voinut enää sädehoitaa.

Sitä ei voida tietää, johtuuko nyt todettu rintasyövän esiaste nuorena annetusta sädehoidosta. Niin sanotun sekundaarisyövän, eli sädehoidosta aiheutuvan syövän, saa noin 1–3 prosenttia potilaista.

Nuorena sairastettu syöpä jätti Marjomaan kalenteriin vuosittaiset kontrollikäynnit. Siellä esiaste huomattiin viime syksynä.

Koska esiastetta ei voitu hoitaa kuten useimpia muita vastaavia tapauksia, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi leikata rinta kokonaan pois. Marjomaan syöpäriski oli korkea aiemmin sairastetun syövän takia, eikä esiasteen kehittymistä suuntaan tai toiseen kannattanut jäädä odottamaan.

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, johon sairastuu noin joka kahdeksas suomalainen nainen. Myös miehet voivat sairastua rintasyöpään, mutta se on hyvin harvinaista.

Jos tilastoidaan kaikki syövät, joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä. Riski sairastua syöpään kasvaa kun ihminen vanhenee, ja siksi tapausten määrät kasvavat, kun väestö ikääntyy.

Vuositasolla rintasyöpädiagnoosin saa noin 5000 suomalaista. Paranemisprosentti on hyvä, sillä noin 85 prosentilla potilaista syöpä ei enää uusiudu. Joillakin syöpä uusiutuu kaikista hoidoista huolimatta.

Osan rintasyöpäpotilaista syöpä kuitenkin vie mukanaan, sillä rintasyöpään menehtyy arviolta 900 ihmistä vuodessa. Se on yleisin työikäisten naisten syövästä johtuva kuolinsyy.

Samalla rintasyöpä yleistyy jatkuvasti. Arvioituja syitä siihen on useita, mutta yksikään niistä ei ole toistaan painavampi ykkössyy.

Koska rintasyöpä on hormonaalinen syöpä, yksi iso tekijä on lapsiluvun pieneneminen, eli toisin sanoen se, minkä verran – ja oikeastaan kuinka vähän – nainen on raskaana hedelmällisinä vuosinaan.

Aiemmin perheissä oli tusina lasta tai jopa enemmän, nyt lapsiluku on yksi, kaksi tai ei yhtäkään. Rinta on tarkoitettu tuottamaan maitoa, ja jos se ei tee sitä, se altistuu herkemmin syöpää aiheuttaville solumuutoksille.

Pienempi lapsiluku ei ole kuitenkaan ainoa syy, vaan hormonitasapainoon vaikuttaa moni muukin asia, kuten esimerkiksi ylipaino, ruokatottumukset ja stressaava elämäntapa.

Joillakin myös geeniperimä voi altistaa suuremmalle syöpäriskille.

Rintasyöpä onneksi havaitaan nykyään seulonnoissa hyvin, ja useimmiten alkavat solumuutokset jäävät haaviin jo hyvissä ajoin.

Molempien rintojen leikkaus kesti yhdeksän tuntia

Johanna Marjomaan tapauksessa vasen rinta piti leikata mitä pikimmiten pois, jotta mahdollisen syövän leviäminen pystyttäisiin estämään ajoissa. Syöpä leviää rinnoista ensimmäisenä kainaloihin ja siellä imusolmukkeisiin.

Koska Marjomaan syöpäriski oli joka tapauksessa korkea, pelkkä vasemman rinnan poisto ei auttaisi, vaan oikeakin rinta olisi pitänyt leikata myöhemmin seuraavana syksynä. Näin hänelle kerrottiin HUSilta, jossa vuosittaiset kontrollit tehtiin.

Kahteen erilliseen leikkaukseen Marjomaa ei ollut valmis.

– Ajatus ahdisti, koska leikkaus ei ole mikään huvimatka. Ensimmäisen kerran jälkeen tietäisi, mitä myöhemmin on tulossa.

Pahinta olisi kuitenkin Marjomaalle ollut se, että rinnat olisi saatettu poistaa ehkä kokonaan. Hänelle esitettiin leikkauksesta useita eri vaihtoehtoja. Yksi oli se, ettei implantteja pystytä välttämättä laittamaan hänelle ollenkaan.

Rinnat ovat olleet hänelle aina tärkeä osa seksuaalisuutta ja omaa itseä, ja niistä luopumiseen liittyisi surutyötä. Omat rinnat ovat kuitenkin ne, jotka ovat teininä kasvaneet ja jotka on oppinut elämän aikana tuntemaan, Marjomaa kuvailee.

HUSissa leikkaus olisi tehty kahdella eri kerralla, mutta Marjomaa halusi oman hyvinvointinsa ja työnsä takia saada leikkauksen kerralla ohitse. Siksi Marjomaa otti yhteyttä savonlinnalaiseen yksityislääkäri Helena Puontiin, joka on erikoistunut rintasyövän hoitoon. Puonnin mukaan molempien rintojen leikkaus onnistuisi yhdellä kertaa, mutta se olisi pitkä koitos.

Puonti myös lupasi Marjomaalle, että koettaisi säästää tämän nännit leikkauksessa. Marjomaa toivoi sitä heti alusta lähtien, sillä silloin uusissa rinnoissa olisi jotain vanhaa ja tuttua.

Puonti on tehnyt elämäntyönsä rintasyöpäpotilaiden parissa, ja nähnyt rintasyövän hoidon kehityksen yli 30 vuoden ajan. Hänen perustamallaan yksityisellä klinikalla hoidetaan rintasyöpäpotilaita, tehdään rintarekonstruktioita ja muita plastiikkakirurgisia toimenpiteitä.

Puontin kanssa Marjomaa aloitti rintamatkansa, jonka päämääränä olivat syöpäleikkauksen jälkeen uudet rinnat.

Vaikka leikkaus oli iso, Marjomaan molemmat rinnat leikattiin pois samalla kertaa savonlinnalaisessa yksityissairaalassa, josta Puontin klinikka vuokraa tiloja leikkauksia varten. Samalla kertaa hänelle asennettiin implantit, eli rinnat säilyivät samankokoisina kuin aiemminkin. Ilman implantteja Marjomaan kuppikoko olisi pienentynyt huomattavasti.

Nykyään Suomessa rintasyöpäleikkauksista 25–40 prosenttia tehdään rintoja säästävästi, eli rintaa ei leikata kokonaan pois, vaan sitä koetetaan säästää mahdollisimman paljon. Itä-Savossa, nykyisellä Etelä-Savon hyvinvointialueella, on voitu Puontin mukaan säästää kolmen potilaan rinnat neljästä.

Muutamia kymmeniä vuosia sitten rinnat poistettiin leikkauksessa lähes aina, samoin kainaloimusolmukkeet. Potilas valmisteltiin ennen leikkausta siihen, että jos leikkauksessa löytyy syöpää, heräätte rinnattomana, Puonti kertoo.

Plastiikkakirurgit tulivat rintasyövän hoitoon mukaan 1990-luvun alusta, minkä jälkeen rintoja säästävät leikkaukset lähtivät kunnolla kehittymään.

– Tänä päivänä ensimmäinen rintasyöpäleikkaus tehdään lähes aina plastiikkakirurgisin menetelmin rintaa säästävästi, Puonti sanoo.

Edelleen on monia maita, joissa rintasyövän leikkaus tarkoittaa lähes aina rintojen poistoa. Näin voi tapahtua edelleen esimerkiksi Venäjällä.

Ei kaikille tehdä Suomessakaan rintoja säästävää leikkausta, jos taudin laajuus edellyttää rinnan poistoa tai joskus niinkin, jos potilas ei itse sitä halua.

– Korkeamman ikäiset naiset useimmiten sanovat, että nämä rinnat ovat jo palvelleet eikä niitä tarvitse enää, Puonti sanoo.

Korkea ikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö omat rinnat olisi edelleen tärkeät. Puontilla on ollut lähemmäs 80-vuotias potilas, joka toivoi rintojen rekonstruktiota, koska ei tottunut rinnattomuuteen.

Johanna Marjomaan leikkauksesta on kulunut pian kolme kuukautta.

Leikkauksen jälkeen rinnat tuntuivat hänestä vielä vierailta. Otti aikansa, ennen kuin hän edes katsoi niitä. Toki ison leikkauksen jälkeen rinnoissa oli pitkään toppaukset, tukiliivit ja heti leikkausta seuraavina päivinä myös katetrit, joiden kautta veri ja kudosneste saatiin pois.

Ensimmäisen kerran Marjomaa näki uudet rintansa saunan lasioven heijastuksesta ja yllättyi.

– Olin aivan että oho, minulla onkin rinnat. On ollut kuitenkin hidas prosessi alkaa taas koskea niitä. Kosketus alkoi rasvaamisesta, sillä iho oli leikkauksen jäljiltä aivan rutikuiva.

Leikkauksen jälkeen taakse jäivät myös vuosittaiset kontrollikäynnit. Marjomaan vointia seurataan varmasti jatkossakin jossain määrin, mutta ei enää samalla intensiteetillä.

– En ehkä tajua, ettei kontrolleja enää ole. Ei jokavuotista mammografiaa, magneettikuvausta, ultraäänitutkimusta. Tuntuu aika ihanalta olla siitä vapaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 4.7. klo 23:een asti.