- 24 maaliskuun, 2023
Johto juo töissä viiniä, mutta työntekijät puhallutetaan – tällainen alkoholikulttuuri työpaikoilla on nyky-Suomessa
Suhtautuminen alkoholinkäyttöön työpaikoilla on viime vuosina Suomessa tiukentunut.
Alkoholinkäyttö työajalla on noussut esille myös viimeaikaisessa uutisoinnissa. Osa hyväksyy vähäisen alkoholinkäytön jopa työaikana tai -tehtävissä, osa taas ei ymmärrä sitä ollenkaan.
Lue lisää: Humalassa tehdyt virheet johtivat kahden Sanomien päätoimittajan eroon – mitä tapaukset kertovat työkulttuurista?
Ihmisen asema ja tehtävä töissä voi kuitenkin vaikuttaa siihen, millä tavoin työpaikan yhteisiä sääntöjä odotetaan seurattavan.
Laivanvarustamossa työskentelevän Juhan mukaan alkoholinkäyttöön suhtaudutaan hänen työpaikallaan yleisesti ottaen hyvin ankarasti.
Hän osallistui maaliskuussa Ylen kyselyyn työpaikkojen säännöistä alkoholin suhteen. Yle tavoitti hänet puhelimitse ja hänen henkilöllisyytensä on varmistettu. Asian arkaluontoisuuden vuoksi Juha ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään.
Juha kertoo, että hänen työpaikallaan jo 0,2 promillen ylittyessä työntekijä voi saada varoituksen. Hoitoonohjaus voi sen jälkeen kestää useita kuukausia.
Samat säännöt eivät Juhan mukaan kuitenkaan käytännössä koske organisaation ylintä johtoa. Tämä on hänen mukaansa herättänyt työpaikalla pahaa verta työnantajaa kohtaan.
– Vaikka säännöt ovat periaatteessa kaikille samat, niin kyllä sitä tulee vähän väliä nähtyä jonkun johtotehtävissä olevan henkilön aika päissään. Kerran kysyin yhdeltä, että onko hän nyt vapaa-ajalla vai töissä, ja en saanut vastausta, hän sanoo.
Lisää aiheesta: Miksi ministeri Mika Lintilän alkoholinkäytöstä tuli puheenaihe juuri nyt? Tutkijan mukaan ajoitus maalaa kuvaa poliittisesta pelistä
Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Lisbeth Forsman-Grönholmin mukaan alkoholikulttuuri voi vaihdella saman yhtiön sisälläkin.
Esimerkiksi kuljetusalan työntekijöille on alkoholin suhteen nollatoleranssi, mutta saman yrityksen johto voikin hyväksyä esimerkiksi viinilasillisen lounaan yhteydessä.
– Muodostuu ristiriita siitä, minkä vuoksi he saavat juoda sen oluen tai viinilasillisen, kun meillä muilla ei sitä missään tilanteessa suvaita, Forsman-Grönholm sanoo.
Yle keräsi yleisön kertomuksia verkkosivuillaan tiistaina 14. maaliskuuta julkaistulla kyselylomakkeella. Näin ollen otanta ei ole kattava, eikä pelkän verkkokyselyn perusteella voi tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä. Tässä jutussa tiedonkeruuseen viitataan nimityksellä kysely tai verkkokysely ymmärrettävyyden vuoksi.
Puhallutukset ovat entistä yleisempiä
Helsingin Sanomien yrityksille vuonna 2019 (siirryt toiseen palveluun) tekemän kyselyn mukaan asenteet alkoholinkäyttöön työpaikalla ovat selvästi tiukentuneet.
Asenteiden koventumisesta kertovat myös Ylen maaliskuussa julkaiseman verkkokyselyn vastaukset. Kyselyyn tuli 56 vastausta, eniten teollisuus, kuljetus- ja varastointi sekä informaatio- ja viestintäalalta.
Vaikka yhteiskuntavastuu ja vihreät arvot alkavat siirtyä toimistoon, on suhtautuminen alkoholiin sukupuolesta riippumatta juurtunut osaksi konttorin kansallismaisemaa, jota expatti (ulkomaalainen työntekijä) kummeksuu.
Mies, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta
Kertomuksissa korostuu se, että alkoholia saa käyttää työpaikan järjestämissä tilaisuuksissa melko vapaasti, kunhan työtehtäviä ei laiminlyödä seuraavana päivänä.
Työaikana juomista ei taas Ylen kyselyssä katsota sopivaksi millään alalla.
Myös satunnaiset puhallutukset ovat yleistyneet, etenkin työturvallisuutta korostavilla aloilla, kuten teollisuudessa. Helsingin-Sanomien mukaan puhallutukset ovat yleistyneet myös toimistoympäristöissä (siirryt toiseen palveluun).
Juhan mukaan aikaisemmin hänen työpaikallaan saattoi olla satunnaisia massapuhallutuksia jopa useina päivinä peräkkäin.
– Nyt korona on pysäyttänyt puhallutukset, mutta ennen sitä niiden määrä oli mielestäni jopa sairaalloista.
Esimiesliiton mukaan puhallutuksen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen (siirryt toiseen palveluun). Työehtosopimuksissa linjauksia on kuitenkin tehty ja monet työnantajat ovat omaksuneet asiassa omia käytäntöjään.
Puhallutuksesta on siis oikeus kieltäytyä. Käytännössä kokemus voi kuitenkin olla eri.
– En ole kuullut, että kukaan olisi koskaan kieltäytynyt. Vaikka se olisi mahdollista, on siinä yleensä kaksi vaihtoehtoa, joko saa varoituksen tai sitten viedään rantaan puhaltamaan, jossa poliisi vie terveyskeskukseen, Juha toteaa.
Satunnaisesti on massapuhallutuksia töihin tullessa. Aikaisemmin saattoi olla, että lounaalla sidosryhmien kanssa ruokajuomana oli viini, mutta nykyisin työaikana ei käytetä alkoholia.
Mies, teollisuus
Alkoholin käyttö on Juhan mukaan kielletty nykyisin myös työpaikan järjestämissä vapaa-ajan riennoissa ja tapahtumissa.
– Yhtenä vappuna kokki oli tehnyt simaa ja kun päällikkö sai tietää siitä, soitti hän varustamoon ja he sanoivat, että simaa ei missään tapauksessa saisi tarjota.
Säännöt ja työpaikkakulttuuri eivät aina kohtaa
Työsopimuslain mukaan työntekijä on mahdollista irtisanoa alkoholinkäytöstä työajalla. Työnantajan on yleensä varoitettava työntekijää ennen irtisanomista.
Useilla työpaikoilla on käytössä hoitoonohjausmenettely, jonka avulla päihderiippuvaiselle annetaan mahdollisuus hoitoon ja kuntoutukseen.
Esimerkiksi Wärtsilän Suomen yhtiöissä noudatetaan henkilöstön kanssa yhteisesti hyväksyttyä päihteidenvastaista ohjelmaa, jossa päihteiden käyttöön pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Wärtsilän viestintäpäällikkö Sari Luhangan mukaan työajalla ja työtehtävissä alkoholinkäyttö on koko henkilöstön osalta kielletty.
– Tämä koskee myös vapaa-aikaa, jos työntekijä tapaa silloin liikekumppanin edustajia. Yrityksen suositus alkoholitarjoilusta juhlissa on rajoitettu kahteen annokseen per henkilö.
Alkoholin käyttöä valvotaan Luhangan mukaan myös satunnaispuhallutuksilla.
Suurimmalla osalla työpaikoista on nykyisin myös oma päihdeohjelmansa.
Ongelmana niissä on tällä hetkellä kuitenkin Työterveyslaitoksen erikoislääkäri Lisbeth Forsman-Grönholmin mukaan se, että ohjeet pyörivät paperien ja tiedostojen seassa niistä keskustelun sijaan.
Ohjeet olisikin Forsman-Grönholmin mukaan saatava mukaan itse työkulttuuriin.
– Ne pitäisi nostaa sieltä mapista esiin ja katsoa, että mitä olemme kirjoittaneet sinne päihdeohjelmaan ja elämmekö sen mukaan, ja onko se meidän arvojemme mukaista, hän toteaa.
”Nuoret eivät ymmärrä keski-ikäisten juomista”
Forsman-Grönholmin mukaan alkoholiin suhtautumisessa on eroja myös sukupolvien välillä, sillä moni keski-ikäinen katsoo, että alkoholi kuuluu työkulttuuriin.
– Nuoret taas eivät ymmärrä keski-ikäisten alkoholinkäyttöä, Forsman-Grönholm sanoo.
Lääkärinä Forsman-Grönholm suhtautuu muutokseen positiivisesti.
– Nuoret ymmärtävät, että hauskaa voi pitää myös ilman alkoholia.
Nollatoleranssi alkoholinkäytön suhteen työpaikoilla yleistyy Forsman-Grönholmin mukaan koko ajan.
– Ennen vanhaan alkoholi oli mukana työkulttuurissa tiiviimmin. Nyt voi kuitenkin jo sanoa, että ollaan siirrytty 2020 -luvulle, missä yhä useampi toteaa, että alkoholi ja päihteet eivät enää työpaikalle kuulu, Lisbeth Forsman-Grönholm sanoo.
Työaikana ei saa juoda tippaakaan, ei edes nk. tyky-päivinä. Työpaikalle kokonaisuudessaan ei saa tuoda alkoholia, ei siis edes tilanteessa, jossa aikoisi nauttia juomansa työajan jälkeen.
Nainen, teollisuus
On vaikeata todeta, mitkä alueelliset erot työpaikkojen alkoholikulttuurissa Suomessa ovat, mutta koulutuksen ja tulotason tiedetään olevan suhteessa alkoholinkäyttöön.
Päihteitä käytetäänkin Forsman-Grönholmin mukaan enemmän alemmissa sosiaaliryhmissä ja niiden haitat ovat niissä myös suurempia.
– Meillä on alueellisesti taloudellisia eroja, ja ne voivat heijastua myös työpaikkojen alkoholikulttuuriin.
Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksilla 25.3.2023 kello 23 asti.
