Kaulanympärys kertoo sairausriskistä jopa vyötäröä enemmän – katso, ylitätkö sinä riskirajan

Oulun yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvitettiin poikkeuksellisen laajasti suomalaisten naisten terveyttä. Yksi mittauskohde oli kaulanympärys.

Kaulanympärys voi kertoa terveydestä jopa tarkemmin kuin vyötärönympärys.

Tähän asti terveyttä on arvioitu muun muassa vyötäröä mittaamalla. Ongelmana on kuitenkin se, että oikeaa mittaamiskohtaa on usein vaikea löytää, sanoo naistentautien professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta.

Oikea mittauskohta keskeltä kaulaa on helpompi löytää, ja tulos kertoo paljon esimerkiksi aineenvaihduntasairauksien riskistä.

– Maailmalta on tullut tutkimuksia siitä, että kaulan ympärys voisi toimia jopa tarkempana mittarina aineenvaihdunnalliselle sairausriskille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille ja diabetekselle.

Mistä sitten tietää, onko kaula liian paksu? Suomalaista tutkimusta aiheesta ei juurikaan vielä ole, mutta vartalotyypiltään vertailukelpoisista väestöistä tehtyjen tutkimusten perusteella keskimäärääräinen kaulan mitta olisi 32–34 senttimetriä.

– Jos menee yli 36 senttiä, niin siinä kohti voi miettiä, onko kyseessä metabolinen riski, eli kaulalle on kertynyt rasvaa ja se kielii aineenvaihdunnallisesta sairausriskistä, Piltonen opastaa.

Naisten tutkiminen on uutta ja tärkeää

Kaulanympärys on ollut yksi mittauskohteista Oulun yliopiston laajassa kohorttitutkimuksessa, jonka päätutkija Piltonen on. Tutkimuksessa selvitettiin noin 2000 kolmekymppisen, Pohjois-Suomessa syntyneen naisen terveyttä.

Tutkimus on tärkeä muun muassa siksi, että lääketieteessä mies on pitkään ollut standardi. Erityisesti naisten terveyttä ei ole yhtä laajasti aiemmin juuri tutkittu.

Avaa kuvien katselu

Tutkimuksen näkökulma on synnytys- ja naistentaudeissa sekä sisätaudeissa.

– Meitä kiinnostavat aineenvaihdunnalliset asiat, koska naiset Suomessa kuolevat yhtä usein sydän- ja verisuonisairauksiin kuin miehet. On tärkeä selvittää, missä kohtaa riskit alkavat realisoitumaan.

Piltonen kuvailee, että tulosten osalta ”on vasta kurkistettu avaimenreiästä”, mutta jo nyt on tunnistettu asioita, jotka rasittavat erityisesti naisten terveyttä.

Ylipainon tuomat riskit huolestuttavat

Iso osa tutkituista kärsi esimerkiksi jostain gynekologisesta sairaudesta tai oireesta, joka vaikuttaa aivan arkipäiväiseen jaksamiseen, mutta johon olisi helposti saatavilla hoitoa.

– Kaiken kaikkiaan on mielenkiintoista seurata tulevaisuuteen, miten näiden naisten terveys kehittyy ja miten isommat terveystapahtumat realisoituvat, jos tässä kohti jo pystytään identifioimaan terveysriskejä esimerkiksi verikokeista.

Tutkimukseen osallistuneista puolet on ylipainoisia ja vajaa 20 prosenttia lihavia, mikä Piltosen mukaan on huolestuttavaa. Tämä näkyy esimerkiksi maksassa, jossa viidenneksellä tutkituista oli havaittavissa rasvoittumista.

– Tiedämme, että maksa on tärkeä tehdas tuottamaan erilaisia aineita ja toimii myös sokeriaineenvaihdunnan ”controllerina”. Kyllä tässä on tietyllä tavalla huolenaihetta.

Laajan kohorttitutkimuksen kohteena on ollut myös käden puristusvoima, joka kertoo Piltosen mukaan sekin paljon kertoo terveydestä.

– Kun ihminen menettää kuntoa ja ikää tulee, käden puristusvoima heikkenee. Sitä voidaan mitata ja on tutkimuksia siitä, että sekin vastaa sairauskuormaan ja jopa kuolemariskiin. Eli kannattaa katsoa, kuinka kovasti kaveri puristaa kättä, kun tavataan, Piltonen sanoo.