• 18 elokuun, 2023

Isot bändit saattavat pyyhkiä Suomen pois keikkakalenterista, koska säännöt ovat niin monimutkaiset – viranomaisetkaan eivät osaa tulkita niitä


Isojen bändien keikkakiertueet saattavat jättää Suomen väliin tulevaisuudessa byrokratian takia.

Uhkakuva johtuu valvovan viranomaisen eli aluehallintoviraston tulkinnoista. Ainakin osa aluehallintovirastoista nimittäin katsoo, että festarilavan rakentaminen on rakennustyömaa. Silloin siihen kohdistetaan samat säännöt kuin rakennustyömaalla yleisesti.

Isoilla yhtyeillä on mukana omat lavanrakentajansa, joiden pitäisi hakea Suomesta henkilötunnus, verokortti ja rakennustyömailla käytettävä henkilötunnistuksen Valtti-kortti.

Tapahtuma-alan keskusjärjestö pelkää, että pahimmillaan lavanpystyttäjien pitäisi tulla Suomeen verotoimistoon ja työmaapalavereihin toisesta maasta kesken kiertueen.

– Olen ymmärtänyt, että on saatettu myös edellyttää rakennusalan koulutusta, Tapahtumateollisuuden toimitusjohtaja Sami Kerman hämmästelee.

Telttoja vuokraavan Stopteltat Oy:n toimitusjohtaja Terttu Keskinen-Rönkkö esittelee paksua mappia, jossa on kaikki tarvittavat luvat, ohjeistukset ja asiakirjat.

– Suurin haaste on se, että lähdemme muutaman työpäivän takia verotoimistoon hakemaan suomalaiset henkilötunnukset, jotta saamme suomalaisen veronumeron, joka voidaan rekisteröidä rakennusalan rekisteriin. Sitä ei voi hoitaa valtakirjalla, vaan henkilön on itse oltava paikalla, Keskinen-Rönkkö kertoo.

Terttu Keskinen-Rönkkö esittelee mappia, johon hän kirjaa ylös tarvittavat tiedot teltan pystytyksestä. Video: Toni Pitkänen / Yle

Ulkomaisilla työntekijöillä tapahtuma-alalla on jo ennestään A1-todistus, jolla on lupa tehdä kyseisen alan töitä Euroopassa.

Stoptelttojen yritystoiminta vaatii ulkomaisen työvoiman käyttämistä. Esimerkiksi isot telttavalmistajat saattavat vaatia, että heidän työnjohtajansa tulee varmistamaan kasauksen turvallisuuden.

Keskinen-Rönkkö kertoo, että nyt määräykset muuttuvat sen mukaan, tuleeko teltan sisälle esiintymislava vai ei.

Avit perustelevat määräyksiä turvallisuudella. Keskinen-Rönkkö toteaa, että turvallisuus on kaiken työnteon lähtökohta.

– En ymmärrä, miten ihmisten henkilötunnusten ja veronumeroiden kerääminen mappiin ja niiden säilyttäminen kuuden vuoden ajan auttaa turvallisuutta.

Säännöt ovat erilaisia eri puolilla Suomea

Flow Festivalin päälavan edessä yleisöä Wiz Kidin keikalla violetissa valossa. Ilta on pimentänyt muuten festivaalialueen.

Kuva Helsingin Suvilahdessa järjestetyltä Flow-festivaalilta. Pääkaupunkiseudulla määräykset vaihtelevat tapahtumittain. Kuva: Nelli Kenttä / YleX

Tapahtumajärjestäjien mukaan säännöt vaihtelevat tapahtumittain ja alueittain. Jopa pääkaupunkiseudun sisällä on erilaisia sääntöjä, kertovat Terttu Keskinen-Rönkkö ja Tapahtumateollisuuden toimitusjohtaja Sami Kerman.

Viime syksynä Tampereella tapahtumaturvallisuusfoorumissa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Mikko Koivisto sanoi, ettei tapahtumissa ole kyse rakennustyön turvallisuudesta annetun asetuksen soveltamisalasta.

– Työsuojelun vastuualueita on viisi. Osa näyttää tulkitsevan, että kyseessä on rakennustyömaa joko kokonaan tai osittain. Ymmärrän, että tämä tuntuu sekavalta toimijoista, kun tulkinta on ollut erilainen eri vastuualueilla. Olemme nyt kuitenkin parhaillaan muodostamassa yhteistä tulkintaa asiasta, Koivisto kertoo nyt Ylelle.

Koiviston mukaan säännot ovat samat musiikki- kuin urheilutapahtumille sekä isoille uskonnollisille tapahtumille.

Tulkintaero tarkoittaa sitä, että samat teltat, lavat tai tekijät voivat kiertää Suomea, mutta noudatettavat säännöt saattavat olla erilaisia.

Tarkastuksissa kevyen musiikin tapahtumat

Aluehallintovirastot ovat tarkastaneet tänä kesänä kesäfestareita.

Valtakunnallinen populaarimusiikkitapahtumien etujärjestö LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen sanoo, että sääntöjen pitäisi olla kaikenlaisille tapahtumille samat.

– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tarkastukset kohdistuvat ensisijaisesti kevyen musiikin livetapahtumiin, mikä on epäreilu tilanne, Lahtinen kommentoi.

Myös tapahtuma-alan etujärjestön toimitusjohtaja Sami Kermanin mukaan tapahtumien pitäisi olla tasa-arvoisia. Samalla hän peräänkuuluttaa maalaisjärkeä ja alan erityispiirteiden tunnistamista.

– Sama asia olisi, jos esimerkiksi Jyväskylän MM-ralliin osallistuvilta tiimeiltä edellytettäisiin Suomen verotoimistoon tulemista kesken Viron rallin.

Kerman kertoo, että mikäli byrokratiaa lisätään ja Suomen tapahtumien järjestämistä vaikeutetaan, uhkana on, että isot yhtyeet alkavat karttaa Suomea.

– Vaihtoehtona on valita keikkapaikaksi Tukholma tai Tallinna, jos toimintaa vaikeutetaan, Kerman arvioi.

Michael Monroe esiintyy Ilosaarirockissa 2023.

On epäselvää, milloin lavan pystytys katsotaan rakennustyöksi ja milloin ei. Tänä kesänä Ilosaarirockiin ei tehty niin kutsuttua perusfestaritarkastusta. Kuva: Raine Laaksonen / YleX

Helsingissä tiukimmat säännöt

Itä-Suomessa ei ole tehty elokuun alkuun mennessä festivaalitarkastuksia. Helsingissä on tehty, ja alan mukaan säännöt ovat pääkaupungissa tiukemmat kuin muualla.

Yksi Suomen vanhimmista rockfestivaaleista on Ilosaarirock, joka järjestetään Joensuussa. Festari on yhdistyksen, Joensuun Popmuusikoiden, järjestämä. Kymmentuhatpäisen yleisön tapahtuman telttojen tai lavojen kasaamisesta järjestäjä puhuu pystytyksenä, mutta noudattaa avin rakennusmääräyksiä.

Joensuun Popmuusikoiden toiminnanjohtaja Niina Hattunen kertoo, että jo aiemmin on ollut tiedossa, että eri aluehallintovirastot painottavat asioita eri tavoin.

– Toiveena on, että jatkossa meidän kaikkien työtä helpottaa se, että kaikilla on samat säännöt, Hattunen sanoo.

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Janne Laakkonen kertoo, että jokainen tapahtuma pitää arvioida erikseen eikä yleistä linjaa voi olla. Lähtökohtaisesti kuitenkin sellaisessa tapahtumassa, jossa rakennetaan, kuuluu noudattaa rakennustyön työturvallisuudesta annettuja määräyksiä.

Lain pitäisi olla kaikille sama

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Joonas Heinilä sanoo kuulevansa ensimmäisen kerran, että tapahtumia kohdellaan eri tavoin niin Helsingin kuin Suomen sisälläkin.

– On selvä asia, että valvonnan pitää olla johdonmukaista ja yhdenvertaista riippumatta siitä, missä päin Suomea ollaan.

Heinilä sanoo, että koko festivaalien kasaaminen ei ole rakentamista ja rakennustyömaata. Ainoastaan isojen lavakokonaisuuksien rakentaminen ja purku sekä niihin kiinteästi liittyvät työt on katsottu olevan rakennustyötä.

Vuonna 2019 aluhallintovirastot julkaisivat tiedotteen, jonka mukaan tapahtumalavojen pystytys- ja purkutyöt ovat työturvallisuusmääräyksien noudattamista edellyttävää rakennustyötä.

Kyseinen tiedote ei kuitenkaan ole ollut kaikkien aluehallintojen tiedossa. Se saattaa olla syynä viranomaisten poukkoileviin tulkintoihin.

Avi: Ongelmat ymmärrettäviä

Heinilän mukaan määräysten muutosta ei ole tapahtunut, vaan vuonna 2019 on ainoastaan koettu tarve viestiä valtakunnallisesta tulkinnasta.

– Ymmärtääkseni taustalla oli valvontapauksia, joissa oli noussut esille työturvallisuus, Heinilä arvioi.

Heinilä sanoo ymmärtävänsä tapahtumajärjestäjien huolen siitä, että isot esiintyjät kiertävät Suomen ja, että määräykset vaikeuttavat tapahtumien järjestämistä.

– Lyhyissä komennuksissa voi aiheuttaa ongelmia, se on ihan ymmärrettävää.

Voit keskustella aiheesta 19.8.2023 klo 23.00 saakka.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *