• 7 heinäkuun, 2023

”Hirvittävä määrä syrjintäkokemuksia ei koskaan näe päivänvaloa”, sanoo tutkija – viimekesäisen Ruisrockin rasismitapauksen sisäinen selvitys on valmis


Viime vuoden Ruisrockissa Megan Thee Stallionin keikalla nähty tapahtumasarja herätti keskustelua rodullisesta profiloinnista.

Rodullisella tai etnisellä profiloinnilla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi poliisin, vartijan, myyjän tai järjestyksenvalvojan toiminta perustuu etnisyyteen, uskontoon tai kieleen eikä käytökseen.

Vuoden 2022 Ruisrockissa yhdysvaltalaisräppäri Megan Thee Stallion kutsui yleisöstä valikoidusti ihmisiä lavalle tanssimaan. Yksi festarivieraista sanoi tuolloin, että järjestyksenvalvoja esti hänen tanssimaan pääsynsä tumman ihonvärin ja afron vuoksi. Yle haastatteli vierasta ja toista hänen seurueessaan ollutta ihmistä, joka näki tilanteen ja koki sen samoin.

Ruisrockin promoottori Mikko Niemelä kertoi viime vuonna Ylelle, että tapausta selvitetään sisäisesti ja että festivaalilla on tarkka ohjeistus henkilökunnalle siitä, ettei minkäänlaista rasismia tai syrjintää hyväksytä.

Nyt sisäinen selvitys on tehty ja promoottori Mikko Niemelä kiistää, että tilanteessa olisi ollut kyse rasismista.

– Vakavien keskustelujen pohjalta olemme vakuuttuneita, että tässä ei ollut missään nimessä minkäänlaisesta syrjinnästä tai profiloinnista kyse. Kyse oli siitä, että tilanne oli kertakaikkiaan hektinen.

Promoottorin mukaan tilanteessa ollut järjestyksenvalvoja sai ohjeita sekä lavan edessä olleilta turvamiehiltä että suoraan lavalta, minkä vuoksi tilanne oli sekava. Selvitys tehtiin käytännössä haastattelemalla tilanteessa ollutta henkilökuntaa. Ruisrock kävi kirjeenvaihtoa asian esiin nostaneen festivaalivieraan kanssa.

Niemelä ei osaa sanoa, onko kyseinen järjestyksenvalvoja tänä vuonna töissä festivaalilla, muttei näe syytä sille, ettei kyseistä henkilöä olisi otettu uudestaan töihin.

Mikko Niemelä, Ruisrockin promoottori katsoo kameraan.

Promoottori Mikko Niemelän mukaan Ruisrock on tapauksen jälkeen terävöittänyt syrjinnän vastaista ohjeistustaan ja järjestänyt asiakaskohtaamisen koulutuksia henkilökunnalle. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Profilointikokemukset ovat yleisiä, mutta niiden selvittäminen työlästä

– Tapausten jälkikäteen selvittäminen on yleensä aika vaikeaa, sanoo rodullista profilointia tutkinut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Markus Himanen.

Himanen oli mukana Pysäytetyt-hankeessa, joka toi esiin rodullisen profiloinnin laajuutta Suomessa vuonna 2018. Mittavassa haastatteluiden ja kyselytutkimusten kautta toteutetussa hankkeessa selvisi, että rodullisen profiloinnin kokemus on yleinen ei-valkoisten nuorten kohdalla Suomessa.

Etniseen profilointiin liittyvät kokemukset tapahtuvat tutkimuksen mukaan usein arkisissa ympäristöissä. Esimerkiksi jos vartija lähtee ilman syytä seuraamaan kaupassa tai poliisi kysyy henkilöllisyystodistusta kesken koulumatkan, se tekee arjesta epämiellyttävää. Somalialaistaustaisten vastaajien riski tulla vartijoiden kontrolloimaksi ilman ilmeistä syytä on tutkimuksen mukaan lähes kymmenkertainen verrattuna valtaväestöön.

– Ihmisillä on muun muassa yksityisen järjestyksenvalvonnan puolelta hirvittävä määrä syrjintäkokemuksia, jotka eivät koskaan näe päivänvaloa, Himanen sanoo.

Yksittäisten tapausten selvittäminen voi olla vaikea ja pitkä prosessi. Himasen mukaan on kuitenkin tärkeää, että ihmiset uskaltavat valittaa, kannella tai tehdä rikosilmoituksen, jos epäilevät joutuneensa syrjinnän kohteiksi.

– Moni etnistä syrjintää kokenut on myös oikeudessa voittanut asiassaan, tutkija muistuttaa.

YleX:n Katri Norrlin esittelee räppäri Megan Thee Stallionin uraa.

Esimerkiksi niin sanotussa Mustan barbaarin perheen tapauksessa poliisipartio pysäytti kaksi tummaihoista naista katuprostituution valvonnan yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus katsoi Helsingin poliisilaitoksen syyllistyneen syrjintään.

Markus Himanen toivoo, että poliisi ja yksityiset järjestyksenvalvojat kehittäisivät toimintaansa ja ilmiön valvontaa. Niin muutos tapahtuisi rakenteellisesti, eikä nojaisi yksittäisiin, julkisuuteen saakka päätyvien tapausten herättämään keskusteluun.

– Meillä on sellainen kulttuuri, että kun jotain ikävää tapahtuu, syytetty taho sanoo, että meillä on nollatoleranssi rasismille. Kun keskustelu on loppunut, toimija ei tee yhtään mitään sen eteen, ettei tilanteita tulisi tulevaisuudessa uudestaan vastaan.

Ei herkkä, vaan tärkeä aihe

Pysäytetyt-hankkeen mukaan erityisesti vartijoiden toimintaan näyttää sisältyvän etnistä profilointia. Suomen vartioliikkeitten liiton puheenjohtaja, Securitaksen toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen kommentoi vuonna 2018 Helsingin Sanomille, ettei ilmiöstä ole alalla puhetta.

Nyt Mikkonen sanoo, että rodullinen profilointi on yhä terminä vieras, mutta yhdenvertaisuudesta kyllä puhutaan alan sisällä.

– Yhdenvertaisuudesta on laajemmin ollut puhetta. Olin yllättynyt termin rajuudesta, koska en ole siihen törmännyt alan keskustelussa, en viranomaiskeskustelussa enkä mediakeskustelussa.

Tutkija Markus Himasen mukaan käsitteet ovat hyödyllisiä ilmiön tunnistamisessa, mutta ne ovat välineitä, eivätkä itseisarvoisia.

– Mielestäni ei ole olennaista, puhummeko nimenomaan rodullisesti profiloinnista, vaan se, että rasismiin, syrjintään ja eriarvoiseen kohteluun puututaan ja siitä puhutaan. Ja jos sitä tapahtuu, siitä seuraa sanktioita.

Rodullisesta profiloinnista ei ole Suomessa vuoden 2018 Pysäytetyt-hankkeen jälkeen tehty laajaa tutkimusta. Tuorein tutkimus aiheesta löytyy kesällä 2022 julkaistusta Turun yliopiston pro gradu -työstä, jossa haastateltiin kymmentä turvallisuusalalla toimivaa esimiestä ja kenttätyössä olevaa vartijaa tai järjestyksenvalvojaa.

Järjestyksenvalvojan varustevyö.

Useat vartijat kokevat alalla sisäistä painetta huomioida maahanmuuttajataustaiset henkilöt herkemmin ongelmana järjestyksenpidolle, selvisi Turun yliopiston julkaisemassa pro gradu -työssä. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Suomen vartioliikkeitten liiton puheenjohtaja Jarmo Mikkonen ei osaa sanoa, paljonko 120 tunnin vartijan peruskurssilla käydään läpi rodullista profilointia tai ylipäänsä yhdenvertaisuutta aiheena, mutta kokee, ettei aihetta ole alalla unohdettu.

– Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa käydään aktiivista dialogia, Mikkonen sanoo.

Mahdollisia säädöksiä vartijoiden koulutukseen saattaa olla tulevaisuudessa tulossa. Sisäministeriö asetti tammikuussa työryhmän, joka arvioi yksityisen turvallisuusalan ohjausta, valvontaa ja koulutusta. Työn piti valmistua toukokuussa, mutta sille on nyt myönnetty lisäaikaa elokuun loppuun saakka.

Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotukset, miten alan toimintaa voidaan kehittää ja arvioidaan, millaisille mahdollisille lainsäädännön muutoksille on tarvetta.

Sekä tutkija Markus Himanen että Suomen vartioliikkeitten liiton puheenjohtaja ovat yhtä mieltä siitä, että aiheesta pitää puhua julkisuudessa.

– En koe tätä herkäksi aiheeksi. Asiasta pitää puhua ja sitä pitää käsitellä. Liittona me peräänkuulutamme vastuullista toimintaa yrityksiltä ja yritykset sitä työntekijöiltä, Mikkonen sanoo.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *