- 17 maaliskuun, 2023
Ennustemalli kertoo karusti suomalaisten miesten kestävyyskunnon rapistumisesta – jo viisikymppisten toimintakyky vaakalaudalla
Tutkimuksessa laskettiin ennustemalli suomalaisten työikäisten miesten kestävyyskunnolle vuonna 2040. Tulokset eivät lupaa hyvää terveydelle tai työurien pidentämiselle.
Suomalaisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jo vuosikymmeniä eikä loppua näy. Kestävyyskunnon heikkeneminen uhkaa jo toimintakykyä.
Tulevina vuosikymmeninä hiemankaan fyysisesti raskaammissa työtehtävissä ei tulla enää näkemään yli 50-vuotiaita työntekijöitä.
– Fyysisesti vaativammissa työtehtävissä eläkeiän saavuttaminen on jatkossa äärimmäisen epätodennäköistä, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari tiedotteessa.
UKK-instituutin, Maanpuolustuskorkeakoulun, Puolustusvoimien sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa laskettiin tulevaisuuden ennustemalli suomalaisten työikäisten miesten kestävyyskunnolle vuonna 2040.
Ennusteen mukaan esimerkiksi 40-vuotiaista miehistä neljänneksellä on heikko kestävyyskunto. Hyvä kestävyyskunto on nelikymppisistä vain kolmella prosentilla.
Hyvä kestävyyskunto on 30-vuotiaista kuudella prosentilla, 40-vuotiaista kolmella prosentilla ja 50-vuotiaista kahdella prosentilla. 60- ja 70-vuotiaista vain alle puolella prosentilla on ennustemallin mukaan hyvä kestävyyskunto vuonna 2040.
Varusmiesten kunto heikentynyt
Varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten fyysinen kunto on heikentynyt 1970-luvun lopulta alkaen Suomessa.
Tämä on huomattu 12 minuutin juoksutestin heikentyneissä tuloksissa. Vuonna 1979 palveluksen aloittaneen keskimääräinen juoksutulos oli 2 760 metriä. Vuonna 2021 tulos oli keskimäärin 2 376 metriä.
Vastaavanlainen muutos näkyy vähintään 3 000 metriä juosseiden osuudessa. Vuonna 1979 joka neljäs varusmiespalveluksen aloittanut juoksi vähintään 3 000 metriä, mutta vuonna 2021 enää viisi prosenttia.
Varusmiespalveluksen jälkeen kestävyyskunto heikentyy edelleen työuran aikana.
– Kestävyyskunnon heikentyminen sekä samanaikainen ylipainon ja lihavuuden yleistyminen haastaa jo työväestön terveyden, toimintakyvyn, työurien pidentämisen ja työn tuottavuuden, Tommi Vasankari sanoo.
Kestävyyskunnon nostaminen pitkäaikainen työmaa
Kestävyyskuntoa määrittää kolme merkittävää tekijää: geeniperimä, kehon paino sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä.
Myös terveillä ruokailutottumuksilla voidaan vaikuttaa kestävyyskunnon tasoon. Vasankari haluaa terveelliselle ruuan matalamman arvonlisäveron ja kannustaa joukkoruokailuun.
Luonnollisesti reippaan ja rasittavan liikunnan määrän lisääminen on keskeistä.
– Suomalaisten kestävyyskunto ei käänny kasvu-uralle vahingossa. Tarvitaan useita, samanaikaisia ja koko väestöön kohdentuvia pitkään jatkuvia toimenpiteitä, Tommi Vasankari sanoo.
Ennustemallin laskemiseen käytetettiin varusmiespalveluksen aloittaneiden nuorten miesten 12 minuutin juoksutestin tuloksia vuosilta 2005–2021 sekä työikäisen väestön Kunnonkartta-väestötutkimuksen kuuden minuutin kävelytestin tuloksia vuosilta 2021–2022.
