Diplomi-insinööri Espoosta haluaa kaivaa vihreät ylös kuopasta ja sanoo, ettei ole samanlainen kuin kukaan muu puolueesta

Kun vihreiden Maria Ohisalo ilmoitti väistyvänsä puheenjohtajan paikalta tämän kesän puoluekokouksessa, tulvi ehdokkuutta harkitsevia ovista ja ikkunoista. Alkuinnostuksen jälkeen yksi toisensa jälkeen vetäytyi.

35-vuotias toisen kauden kansanedustaja Saara Hyrkkö sai pyyntöjä ja päätti hypätä kisaan.

– Olen ihmisenä sellainen, että vaikeat asiat yleensä vetävät puoleensa, ja niitä kohti olen tupannut elämässäni menemään.

Hyrkkö viittaa vihreiden surkeaan eduskuntavaalitulokseen. Vihreiden kannatuksesta suli yli neljä prosenttiyksikköä ja puolue menetti seitsemän kansanedustajan paikkaa.

Viikon päästä Seinäjoen puoluekokouksessa valittavalla uudella puheenjohtajalla on edessään mittava urakka puolueen kurssin kääntämiseksi.

Saara Hyrkön lisäksi paikkaa havittelee Sofia Virta. Juttu hänestä julkaistaan huomenna sunnuntaina klo 12. Juttujen julkaisujärjestys ratkesi kolikkoa heittämällä.

Espoossa asuva Saara Hyrkkö ei kuvitellut päätyvänsä politiikkaan. Hän syntyi helsinkiläislähiössä ja haaveili äidinkielenopettajan ammatista. Suhde luontoon rakentui partiolaisena.

Hyrkkö viehättyi Kallion ilmaisutaidon lukiossa sittenkin matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta ja päätyi opiskelemaan bioinformaatioteknologiaa Aalto-yliopistoon. Hän johti opiskeluaikana Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaa.

– Opinnoissa oltiin aikalailla tulevaisuuden äärellä koko ajan. Sieltä on jäänyt myös optimistinen ajattelutapa, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi.

Hyrkkö on vaikuttanut puolueessa pitkään. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2019. Hän on siitä asti kuulunut vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtajistoon.

Vihreiden mukaan Hyrkön vahvuus on laaja kokemus puolueesta ja johtamisesta. Hyrkön kerrotaan olevan vakuuttava esiintyjä, tehokas viemään asioita eteenpäin ja hänestä löytyy myös neuvotteluissa tarvittavaa kovuutta.

– Hänellä on operatiivista hahmotuskykyä siitä, mitkä asiat mahdollisesti toimivat puolueen nostamisessa ja mitkä eivät, eräs vihreä arvioi.

Pitkä kokemus puolueesta voi olla myös Hyrkön heikkous, vihreistä kuvaillaan. Osan huolena on, että Hyrkkö ei ole riittävän erilainen vaihtoehto tilanteessa, jossa vihreiden pitäisi houkutella uusia äänestäjiä: jos on ollut pitkään mukana tietyssä puolueessa, voi se alkaa ohjata myös omaa ajattelua.

– Näyttäytyykö hän turvallisena vaihtoehtona tilanteessa, jossa turvallista vaihtoehtoa ei varsinaisesti kaivata, pohtii yksi.

Hyrkkö on toiminut muun muassa eduskunnan jättäneen Emma Karin eduskunta-avustajana. Kari kuului vihreiden ydinryhmään.

Hyrkkö itse pitää pitkää kokemustaan vahvuutena. Hän kertoo nähneensä niin Ville Niinistön puheenjohtajakauden nousun kuin viime hallituskauden ongelmat.

– Se, että on ollut mukana pitkään, ei tarkoita sitä, että haluaisi tehdä asiat samalla tavalla. Päinvastoin uskon, että niistä kokemuksista kannattaa ammentaa oppeja. En koe olevani samanlainen kuin kukaan muu meidän poliitikoistamme.

Hän perustelee tätä diplomi-insinööritaustalla ja sillä, että puhuu mielellään koulutuksesta, sotesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Hyrkkö ei vaikuta innostuvan kysymyksestä, syökö hänkin toisinaan lihaa ja ajaako autolla.

Hyrkön mielestä olennaisempaa kuin poliitikon omat kulutusvalinnat on, että tämä tekemällään politiikalla mahdollistaa ympäristön ja terveyden kannalta kestävät valinnat.

– Kuljen pääsääntöisesti pyörällä ja joukkoliikenteellä. Minulla ei ole ajokorttia, mutta perheessä on kyllä auto. Pyrin syömään kasvispainotteisesti.

Vihreiden on arvosteltu keskittyneen liikaa ydinkannattajiinsa. Hyrkön mielestä vihreiden on uudistuttava: otettava johtajuutta julkisessa keskustelussa ja karistettava kädenlämpöisyys.

Tämä tarkoittaa Hyrkölle ihmisten ja aiheiden kirjon laventamista, ratkaisujen tarjoamista taloudesta sote-palveluihin ja ulko- ja turvallispolitiikkaan. Hän haluaa vihreistä maan johtavan koulutuspuolueen.

Samaan aikaan puolueen ei tule hänen mukaansa millään muotoa laimentaa ilmasto- ja ympäristötavoitteitaan.

– On laajasti ymmärretty, että ekologinen kestävyys on myös taloudellisen kestävyyden elinehto ja toisaalta myös mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Meille on tulossa miljardi-investointeja ja uusia työpaikkoja, jos vain emme sössi tätä hommaa.

Vaalitappion yhdeksi syyksi on arvioitu vihreiden liukuneen siinä määrin vasemmalle, ettei se juuri erotu enää SDP:stä ja vasemmistoliitosta.

Hyrkön mukaan ”mielikuvien tasolla” kuva vihreistä on kaventunut.

– Meidän täytyy sanoittaa eroja, jotta ihmisillä on syy äänestää nimenomaan vihreitä. Me emme ole sama puolue kuin vaikka SDP, emmekä me ole myöskään kokoomus.

Hyrkön mukaan puolueeseen mahtuu sekä vasemmistolaisesti että oikeistolaisesti ajattelevia.

– Vaalikoneissa sijoitun aika lähelle keskiviivaa, hiukan sen vasemmalle puolelle. Ajattelen niin, että sinne vihreätkin sijoittuu puolueena. Toinen jalka keskiviivalla ja toinen jalka vasemmalla puolella.

Talouspolitiikassa vihreiden tärkein tehtävä on Hyrkön mukaan tuoda ympäristökysymykset talouden valtavirtaan.

Liittolaisia hän hakisi esimerkiksi metsänomistajista, jotka voisivat saada hyötyjä hiilensidonnasta ja luontoarvojen vaalimisesta. Perinteisesti vihreiden ja metsänomistajien välit eivät ole olleet lämpimät.

Julkisuudessa on arvuuteltu, kärkkyykö osa vihreiden puheenjohtajaehdokkuudesta kieltäytyneistä mahdollisuutta hakea paikkaa puoluekokouksessa kahden vuoden päästä – sen jälkeen, kun Hyrkkö tai Virta on tehnyt ”likaisen työn” puolueen nostamisessa pahimmasta suosta.

Vihreistä kummastellaan spekulaatioita. Tunnelma on pikemminkin se, että uusi puheenjohtaja johtaa puoluetta neljän vuoden päästä koittaviin eduskuntavaaleihin.

Myös Hyrkkö näkee, että todellinen mittatikku uudistustyölle on seuraavissa eduskuntavaaleissa.

– Toki kurssia pitää saada käännettyä jo ensimmäisen kahden vuoden aikana, mutta uudistustyöhön pitää joukkueena sitoutua pitkäjänteisemmin.

Hyrkön mukaan seuraavissa eduskuntavaaleissa vihreiden pitää päihittää vuoden 2019 tulos. Tuolloin vihreät sai 20 kansanedustajan paikkaa.

* Herättääkö vihreiden tilanne ajatuksia? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 4. kesäkuuta 2023 kello 23:een saakka.