Yksityisten hoiva- ja päiväkotien idea on tuottaa palvelut halvemmalla – siksi palkkakuilun umpeen kurominen lakkoilulla voi olla vaikeaa

Yksityinen hoiva kasvoi vimmatusti ja sopimuksia tehtiin liian halvalla. Työntekijät ovat jääneet maksumiehiksi, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

Avaa kuvien katselu

Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on käynnissä lakko, joka vaikuttaa noin tuhanteen palvelukodissa asuvaan vanhukseen ja kymmeniin tuhansiin päiväkotilapsiin. Ylen aamussa työntekijöitä edustavan Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio syytti työnantajia siitä, että ne maksavat samasta työstä vähemmän kuin mitä julkiselta sektorilta saa.

Tätä palkkaeroa ovat hämmästelleet myös Ylen haastattelemat työntekijät – eikä tilannetta kiistä edes työnantaja.

Hyvinvointiala Halin työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri sanoo, että yksityisellä alalla lähihoitajan keskiansio on 150 euroa pienempi kuin julkisella puolella. Hoiva-alan sairaanhoitajilla palkkaero on 64 euroa.

– Tässä on kuitenkin hyvä muistaa se, että meidän toimialamme on julkisen sektorin säästökeino, Mänttäri korostaa.

– Kun kunnat ja hyvinvointialueet ostavat palveluja meidän yrityksiltämme ja järjestöiltämme, ne maksavat 30 prosenttia vähemmän kuin mitä niiden omat tuotantokustannukset ovat.

Väite perustuu liiton viime talvena julkaisemiin laskelmiin (siirryt toiseen palveluun). Niiden mukaan esimerkiksi Rovaniemi maksaa omasta palvelutuotannostaan jopa 50 prosenttia enemmän kuin mitä se maksaa yksityisille palveluntuottajille. Vastaava ilmiö on etujärjestön mukaan käynnissä myös varhaiskasvatuksessa (siirryt toiseen palveluun).

Palveluiden ostajina kunnat ja sote-alueet ovat käytännössä monopoliasemassa, ja Mänttärin mukaan ne käyttävät tätä tilannetta hyväkseen.

– Ja sen seurauksena meillä on vähän pienipalkkaisempi työntekijäkunta.

Pörriäisillä menee heikosti

Työntekijöiden mukaan on kestämätöntä, että yksityinen työnantaja ei maksa hoivatyöstä samaa palkkaa kuin julkinen työnantaja.

Toisaalta sosiaalipalvelualan yksityisten työnantajien mukaan on yhtä lailla kestämätöntä, että julkinen sektori on valmis maksamaan paljon enemmän omien työntekijöidensä tuottamasta palvelusta kuin yksityisten yritysten tuottamasta.

Päiväkoti- ja hoiva-alan yritykset saavat tietysti syyttää ennen kaikkea itseään. Ne haistoivat rahan ja rakensivat toimipisteitä kaukaisimpiinkin syrjäkyliin ja ostelivat yrityksiä niin, että takavuosien verolistoilla vilisi hoiva- ja päiväkotiyrittäjiä.

Tämä oli riskipeliä, jonka tuotot ovat paljastuneet odotettua heikommaksi. Päiväkotiketju Touhula on ollut rankassa saneerausohjelmassa ja Pilkekin tehnyt tappiolla. Hoivayhtiöistä esimerkiksi Attendo (siirryt toiseen palveluun)ja Mehiläinen (siirryt toiseen palveluun) tekivät viime vuonna tappiota. Ne myös irtisanoivat liian halvalla tehtyjä sopimuksiaan ja pyrkivät neuvottelemaan niitä paremmiksi.

Julkisella sektorilla on kuitenkin tilanteessa vastuunsa. Kuten Mänttäri totesi, koko yksityinen sosiaalipalveluala on syntynyt, jotta julkinen sektori voisi tavoitella säästöjä. Kunnissa ja sote-alueilla tiedetään kuitenkin varsin hyvin, että samoja palveluja ja samaa palkkaa ei voi tarjota kymmeniä prosentteja pienemmillä kustannuksilla.

Jos yksityiset hoivayhtiöt pystyisivät siihen, sehän osoittaisi vain, että julkinen palvelutuotanto on kallista ja tehotonta.

Voit keskustella aiheesta 24.5. klo 23 saakka.